Jo ennen kahvitarjoilun alkamista pöytäliinassa oli muruja ja tarjoiluvateja oli sotkettu, kun pienet lapset menivät muitta mutkitta ottamaan herkkuja.
Olin apuvoimana syntymäpäivillä, joita vietettiin iltapäivän kahvitarjoilulla. Paikalle saapui muun muassa pari nuorta lapsiperhettä. Kun aikuiset saivat alkumaljat, leikki-ikäiset lapset kävelivät muitta mutkitta kahvipöydän ääreen ja alkoivat kahmia herkkuja.
Vanhemmat eivät sanoneet lapsilleen mitään. Jo ennen varsinaista kahvitarjoilua pöytäliinassa oli muruja ja tahroja ja tarjoiluvateja sotkettu.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun olen pistänyt saman merkille. Joskus vanhemmat istuvat lammasmaisesti tarjoilupöytää sotkevien lastensa viereen. Onko tämä nykyajan käytöstapa?
Minulle on opetettu, että pöydästä mennään ottamaan sitten, kun emäntä tai isäntä kehottaa. Ennen opetettiin myös, että ensin ottavat aikuiset, etunenässä varttuneemmat. Sen jälkeen vanhemmat antavat syötävää lapsilleen. Tämä lienee jo muinaismuisto?
Juhlissa, joihin osallistuin, sekä isäntäväki että vieraat katsoivat vähän kummissaan ja osa kiinnostuneena, miten tilanne etenee. Kukaan ei kuitenkaan juhlissa ala opettaa vieraitaan ja heidän lapsiaan käytöstavoille. Toivon mukaan edes joissakin kodeissa otettiin nähdystä oppia ja lapsille kerrotaan, miten juhlissa toimitaan.
Toinen muutos, jonka olen pannut merkille on se, että nuoret aikuiset eivät enää tervehdi muita paikalla olevia vieraita. He halaavat isäntäväkeä ja omia tuttujaan, mutta läheskään kaikki eivät kierrä tervehtimässä muita.
Onko kyse ylimielisyydestä vai osaamattomuudesta? Ehkä heitä ei ole opetettu tervehtimään. Itsestään selvää on se, että heidän lapsensakin tulevat huoneeseen samalla tyylillä.
Tasapuolisuuden vuoksi on todettava, että on myös nuoria vanhempia, jotka osaavat käytöstavat ja jotka opettavat lapsensakin hyville tavoille eli tervehtimään, kiittämään ja odottamaan, ehkä jopa käyttämään veistä ja haarukkaa.
Äimä
