Mitä muut työstäsi usein kysyvät? Mitä vastaat?
”Moni miettii, mitä oikeastaan teen ja mitä kaikkea työnkuvaani kuuluu. Siivoanko ulosteita vai olenko apuna kaupassa?
Teen vähän kaikkea. Minulla on useita avustettavia. Välillä lakkaan asiakkaan kynsiä tai värjään kulmia. Toisinaan olen kirkossa avustettavan turvana hoitamassa kirkon palveluksia tai auttamassa siirtymisissä. Usein valmistan asiakkaille ruuat ja asioin heidän puolestaan kaupoilla ja apteekissa. Vaatii asiakkaalta paljon luottoa valtuuttaa kaikki henkilökohtaiset tietonsa minulle.
Työnkuvaani kuuluvat joidenkin avustettavien kanssa myös esimerkiksi katetrin laitto, seisomalaitteen käyttö ja avustettavan siirtäminen henkilönosturilla pyörätuolista toisaalle ja taas pyörätuoliin.
Olen töissä sekä avustajia välittävällä yrityksellä että yksityisillä henkilöillä. Teen töitä tarvittaessa kellon ympäri ja minä viikonpäivänä tahansa.
Olen oppinut, että koko ajan ei tarvitse tyrkyttää apua. Jos ihmisen luona on joku kellon ympäri, ei ole toivottavaakaan häslätä ja höösätä koko ajan jotain. Olen yrittänyt opetella rauhallisuutta.”
Millaisiin harhaluuloihin työstäsi törmäät?
”Moni ajattelee, että tämä on rento työ, jossa vain vietän aikaa ihmisten kanssa. Työ saattaa kuulostaa iisiltä ja kivalta, mutta siihen kuuluu myös paljon hoidollisia toimenpiteitä.”
Mitkä ovat työsi helmihetkiä - sellaisia, jolloin ajattelet, että on tämä hienoa työtä?
”Välillä on ihanaa vain naureskella asiakkaiden kanssa. Yhden avustettavan kanssa olemme tulleet läheisiksi. Lapsenikin ovat käyneet hänen luonaan, ja he lähettävät hänelle välillä terveisiä.
”Kotihoidolla on usein hirmu kiire, mutta meillä avustajilla on aikaa.”
Työni tuntuu usein tärkeältä. Jos ihminen ei pääse yksin liikkumaan ja on paljon vain kotona, on hyvä paitsi hoitaa myös olla seurana.
Yksinolo voi tehdä temppuja mielelle. Siksi on tärkeää, että on olemassa tällainen työmuoto. Kotihoidolla on usein hirmu kiire, mutta meillä avustajilla on aikaa.
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/_slf1101.jpg?itok=v4zeCg2g)
Ajattelen, että hyvä henkilökohtainen avustaja on tunnollinen, luotettava, empaattinen ja läsnä. Tilannetajuakin tarvitaan.
Välillä avustettavat haluavat tehdä itse kaiken, minkä pystyvät. Minun pitää osata lukea tilannetta ja ihmisen kuntoa. En halua tupata apuani liikaa.
Välillä, kun lähden, avustettava saattaa liikuttua. Jos ei ole kiire, saatan jäädä vielä vartiksi juttelemaan vuoroni päättymisen jälkeen. Ei se ole minulta pois.”
Millaisina hetkinä ajattelet, että olisi työnsä voinut paremminkin valita?
”Jos asiakkaan kunnossa on huonompi päivä, seisomalaitteeseen virittely on välillä aikamoista sählinkiä, jossa meinaa tulla hiki.
Vessa-asioissa auttaminen ei ole ollut yhdenkään asiakkaani kanssa vaivaannuttavaa. En ollut tehnyt sellaista ennen tämän työn aloittamista, mutta olen oppinut ja tottunut tekemällä. Nyt se tulee selkärangasta.
On tärkeää, että avustajalla ja avustettavalla synkkaa. Olen koko ajan läsnä ja iholla ja saan kaikki ihmisen henkilökohtaiset tiedot. Kun yhteistyö toimii, avustettavalla on mukava olo ja minunkin on mielekästä työskennellä.”
Miten Sarianna päätyi henkilökohtaiseksi avustajaksi? Miten hän löysi itsensä hoitamasta käärmettä? Entä mikä auttaa jaksamaan työssä? Miten Sarianna onnistuu sovittamaan työnsä lapsiperhearkeen? Lue koko juttu Sariannan työviikosta Kodin Kuvalehdestä 19/2025. Tilaajana voit lukea sen myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi -palvelua.
