Työn tekemisellä ja työssä olemisella voi olla isokin ero.

Paraikaa puhutaan työajan pidentämisestä ja siitä, kuinka sen kautta tuottavuus lisääntyisi ja kansantalous tasapainottuisi. Kun seuraan työkavereitani, uskon, että he kykenevät hyvin lorvimaan tuon pidennetynkin työajan, eikä pidennys tuo toivottua tulosta.

Aamulla työkavereillani on pitkä kahvihetki aina, kun pomo ei ole paikalla. Ruokatunti on virallisesti puoli tuntia, mutta siinä jutellessa saa helposti kulumaan tunnin tai puolitoista. Lisäksi monet pitävät 5–10 minuutin tupakkatauon vähintään kerran tunnissa. Se vie työpäivästä toista tuntia.

Tehokkuus ja tuottavuus on kiinni kunnollisesta työnjohdosta eikä siitä, kuinka monta tuntia päivä pykälien mukaan kestää. Johdon on vaadittava porukoita tekemään töitä koko työpäivän ajan.

Monet eivät ole sisäistäneet, mitä eroa on työn tekemisellä ja työssä olemisella. Meillä moni tuo aamiaisensa mukanaan, leimaa itsensä sisään ja menee suoraan kahvihuoneeseen syömään ja lukemaan sanomalehteä. Minusta tuollainen lusmuilu on työnantajalta varastamista.

Löysät ensin pois

 

Mitä tuumit lukijan kirjeestä? Kommentoi alla!

Nanni

Lukijan kirje: Pitkänkin päivän voi lorvia

Tismalleen samaa mieltä! Siinä ei työtuntien pidentäminen auta, jos ihmiset eivät saa töitä tehdyksi. Juuri se oli yksi syy, miksi ryhdyin palkansaajasta yrittäjäksi. Osastollani oli töissä lisäkseni kuusi ihmistä, joista kaksi käytti työpäivänsä työntekoon. Yksi hoiti lapsensa asioita, luki lehtiä ja istui pitkään lounas- ja kahvipöydässä. Toinen kirjoitteli kirjeitä sukulaisilleen ja tulosteli lastenlastensa kuvia. Kolmas piirteli ja kuunteli Spotifyta. Neljäs kulki pitkin taloa valittamassa...
Lue kommentti
Paula

Lukijan kirje: Pitkänkin päivän voi lorvia

Hyvä kirjoitus, kiitos. Kyse on tuossakin ongelmassa huonosta johtamisesta ja siitä mitä mitataan. Jos ihmiselle annetaan mitattavissa oleva ja asiallisilla aika- ym. resursseilla varustettu tavoite, silloin voi helpostikin seurata, tekeekö hän tuottavaa työtä. Edelleen työpaikoilla seurataan silmä kovana kellokorttien kanssa pelkästään läsnäoloa ja palkitaan kauan firmassa lusmuilleita pitkästä ansiokkaasta (ikään kuin jälkimmäinen automaattisesti seuraisi ensimmäisestä) "palvelusta". Mitä...
Lue kommentti

En silloin ajatellut englanninopen harrastavan seksuaalista häirintää. Nyt aikuisena ajattelen, että opettaja käyttäytyi huonosti.

Koulunkäyntini meni sekaisin yläkoulun ensimmäisellä luokalla seksuaalisen häirinnän takia. Olin 13-vuotias, ja häirintään syyllistyi englanninopettajani.

Opettaja oli nuori ja kaunis, kaunein nainen, jonka olin siihen ikään nähnyt. Hän pukeutui lyhyisiin vartalonmyötäisiin mekkoihin ja hameisiin. Kaula-aukot olivat syvään uurrettuja.

En kuullut koko vuonna sanaakaan opetuksesta. Korvissani kohisi hormonihyöky. Tunsin opettajan läsnäolon joka solullani ja haistoin hajuveden tuoksun. Vieläkin polveni vavahtavat, jos haistan saman hajuveden.

En silloin ajatellut englanninopen harrastavan seksuaalista häirintää viesteillään. Nyt aikuisena ajattelen, että opettaja käyttäytyi huonosti. En pysty kuvittelemaan, ettei hän olisi huomannut, miten me pojat häneen reagoimme. Onneksi englanninopettaja vaihtoi koulua vuoden sijaisuuden päätyttyä.

Tiedän naisten sanovan, että jokaisella on oikeus pukeutua niin kuin haluaa, seksistisesti ja provosoivastikin, ja että miesten on hillittävä viettinsä ja halunsa.

Totta toinen puoli.

Toisella puolella ovat hyvät käytöstavat, joihin sisältyy tilannetaju. Hyviin tapoihin kuuluu ottaa huomioon muut ihmiset. Suhteellisuudentaju kertoo, miten missäkin pukeudutaan ja käyttäydytään, esimerkiksi työpaikalla.

JoonaKoo

Osa työntekijöistä jättää tehtäviä tekemättä, koska eivät ehdi. Kuitenkin he ehtivät pitää ylipitkiä kahvitaukoja.

Työpaikallani tehtävät on jaettu tiimeille, ja minä olen yhden tiimin vetäjä. Olen vastuussa esimiehelleni tiimin toiminnasta ja tavoitteiden toteutumisesta.

Ongelmani on se, että osa työntekijöistäni jättää tehtäviä tekemättä. He sanovat että töitä on liikaa, eivätkä he ehdi tehdä kaikkea. Ajoittain olen tehnyt jotain heidän tehtäviään, kun dead-line tulee vastaan ja asiat on hoitamatta.

Tiedän että työtä on paljon, mutta kaikille tiimiläisille se ei ole ongelma. Toiset ovat työssään nopeampia kuin toiset, mutta kun näen "hitaamman" henkilön ehtivän kuitenkin pitää ylipitkiä kahvitaukoja, minulle tulee olo, että ystävällisyyttäni hyväksikäytetään.

Pyrin motivoimaan ihmisiä antamalla matkan varrella hyvää palautetta ja tulemalla pulmatilanteissa tueksi, mutta se ei näytä riittävän. Miten saisin porukan tiimiytymään paremmin ja jokaisen ottamaan ryhmän tavoitteet myös omiksi tavoitteikseen?

Liian kiltti?

The Boss

Lukijan kirje: Tiimiläiset eivät sitoudu tavoitteisiin

Sinä olet esimies, joten ole sitten esimies! Esimiehen tulee ajoittain olla myös "ikävä" ja antaa rehellisesti huonoa palautetta. Jos joku pitää liian pitkiä kahvitaukoja, tulee se hänelle kahden kesken kertoa ja painottaa että se ei vetele etenkään, kun hän ei pääse tavoitteisiin. Tosiasia on se, että työttömiä on niin paljon että joukosta löytyy taatusti tavoitteisiin sitoutuva tyyppi. Tämänkin voisit ystävällisesti hymyillen lusmuilijoille mainita. Voisit, jos siihen joudut, vilkaista vähän...
Lue kommentti
Keppiä ja porkkanaa

Lukijan kirje: Tiimiläiset eivät sitoudu tavoitteisiin

Kuvaamasi tilanne on hyvin yleinen nykytyöpaikoilla. Kaikki eivät aina ymmärrä, että töissä ollaan tekemässä töitä. Chattailu on monen mielestä työntekoa. No keskustellaanhan siinä toki työkavereiden kanssa. Keppiä ja porkkanaa oikeassa suhteessa niin kaikki aasit saa tekemään töitä. Tiedostat näköjään itsekin, että olet ehkä liian kiltti. Jos ihminen ei ole jo lapsena maistanut oikeita rajoja, niitä on aikuisena vaikeampi enää opettaa. Mutta usein pomo on ihmisen loppukasvattaja. Vanhemmat...
Lue kommentti