Pihat ja puistot ovat syksyisin pullollaan evästä muillekin kuin linnuille. Tutustu vähemmän käytettyihin marjoihin, niiden parhaaseen poiminta-aikaan ja helppoihin säilöntätapohin.
Pihlajanmarja
Pihlajat notkuvat satoisana vuonna hehkuvan punaisina marjoista. Sato kypsyy syyskuussa ja kestää pitkälle pakkasiin.
Marjojen kirpeys taittuu yöpakkasten jälkeen.
Tuoreet alkusyksyn pihlajanmarjat voi pakastaa ennen käyttöä, jotta niiden maku hieman pehmenee. Marjat voi lisäksi ennen säilöntää ryöpätä kiehuvassa vedessä.
Pihlajanmarjojen karvaus vaihtelee, ja jopa vierekkäisten puiden marjat maistuvat aivan erilaisilta. Kannattaa kokeilla!
Ruusunmarja
Ruusunmarjat kerätään elo-syyskuussa, kun ne ovat kypsiä mutta eivät vielä pehmeitä. Kaikkien ruusujen marjoja voi syödä.
Siemenet on helppo poistaa halkaistuista marjoista lusikalla.
Halkaistut ruusunmarjat voi keittää soseeksi veden ja sokerin kanssa. Sose säilyy umpioiduissa purkeissa tai sen voi pakastaa.
Marjat voi myös kuivata halkaistuina huoneenlämmössä ritilällä.
Tyrni
Tyrniä viljellään koriste- ja marjapensaina. Luonnonvaraisena se kasvaa Pohjanlahden rannikoilla ja Lounais-Suomessa. Villityrnissä on isot piikit, jotka hankaloittavat marjojen keräämistä. Tyrni kerätään 7–10 päivää marjan värin muuttumisesta kirkkaanoranssiksi.
Marjat ovat parhaimmillaan lokakuussa ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.
Marja-aronia
Aronia kasvaa nopeasti tuuheiksi pensaiksi ja kukkii kauniisti, joten sitä kasvaa usein pensasaitoina ja yleisissä puistoissa.
Sato kypsyy elo-syyskuussa, ja marjat säilyvät hyvinä pitkään. Happamanmakean marjan maku paranee pienten pakkasten jälkeen.
Marja-aronia sopii mehuihin, hyytelöihin, hilloihin ja mausteeksi.
Muista! Älä poimi marjoja autotien vierestä.
Entä mitä kaupunkimarjoista kannattaa tehdä? Tässä parhaat herkut.
Vivi-Ann Sjögrenin pihlajanmarjavispipuuro
