Yleensä ei ole kyse ilkeydestä, kun joku tölväisee ilon hetkellä. Asiantuntijan mukaan ankeuttaja kertoo näkemyksensä, sillä toivoo muiden ajattelevan samalla tavalla kuin hän.
Yleensä ei ole kyse ilkeydestä, kun joku tölväisee ilon hetkellä. Asiantuntijan mukaan ankeuttaja kertoo näkemyksensä, sillä toivoo muiden ajattelevan samalla tavalla kuin hän.

Jotkut löytävät jotain huonoa onnenhetkistäkin. Yleensä kyse ei ole ilkeydestä tai halusta viedä toisten ilo, mutta kielteiset tunteet tarttuvat herkästi. Psykologi neuvoo, kuinka pärjäät ankeuttajan kanssa – silloinkin, kun olet sellainen itse.

Odotamme bussia anopin kanssa ja iloitsemme yhdessä pitkästä aikaa paistavasta auringosta. Joku pysäkiltä puuttuu puheeseen: ”Mutta huomenna sataa taas räntää.”

Työkaveri unelmoi ryhtyvänsä luontokuvaajaksi. ”Kuulostaa kivalta, mutta ei se työ ole pelkää metsäretkeä”, kokoushuoneessa todetaan.

Yhä muistan sen päivän, kun olin 10-vuotias ja onneni kukkuloilla saatuani vihdoin koiran. ”Hirveä hoitaminen, ja sitten itket, kun se kuolee!” sukulaismies tiesi.

Apua! Ankeuttajia on kaikkialla: kotona, kadulla ja työpaikalla. Ehkä jopa peilissä.

”He ovat ihmisiä vain. Pessimismi on osa ihmisyyttä”, sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Krisse Lipponen rauhoittelee.

Mutta onko ihan pakko viedä muidenkin ilo?

Ei hän tarkoita pahaa

Ankeuttaja on se Harry Potter -kirjojen hirviö, joka imee ihmisistä ilon ja onnen.

Tosielämässä tyyppi, jota kutsumme ankeuttajaksi, tuskin yrittää viedä muiden iloa. Hän puhuu totta. Huomenna sää on synkkä jälleen – säätiedotuksessa kerrottiin! Ei yltiö­optimismikaan aina hyvästä ole: esimerkiksi liikenteessä tai terveyden suhteen se voi olla jopa haitallista.

Ankeuttaja ei myöskään ole tahallaan ilkeä. Hän kertoo näkemyksensä, sillä toivoo muiden ajattelevan samalla tavalla kuin hän.

”Olisipa elämä helppoa ja mukavaa, jos toiset ajattelisivat kuten minä ajattelen! Siksi me kerromme omaa totuuttamme muille”, Krisse Lipponen sanoo.

Pessimismi johtuu osin perimästä ja opituista malleista, mutta myös omista valinnoista.

Ankeuttaja ei ehkä edes huomaa, kuinka hän lätkii muiden iloa sammuksiin. Se on vain hänen tapansa olla olemassa. Pessimismi johtuu osittain perimästä. Reagointitapaan vaikuttavat myös kasvuympäristöstä opitut mallit ja yksilön omat valinnat.

Vaikkei ankeuttaminen ole tahallista, tunteet tarttuvat. Se taas johtuu evoluutiosta. Negatiivisten tunteiden tarttuminen on pitänyt ihmisryhmät elossa.

”Me myös uskomme helposti, että kielteiset havainnot ovat enemmän totta kuin myönteiset.”

Näin ei ole. Ikävän vaihtoehdon löytäminen pelastaa ihmishenkiä vain harvoin. Yleensä se vain latistaa ja johdattaa keskustelua synkeään suuntaan.

”Hyvää tarkoittavat neuvot ajatella positiivisemmin eivät muuten toimi”, kouluttajanakin työskentelevä Lipponen lisää. ”Tässä olen pessimisti. Vähän sama juttu kuin se, ettei toisen puolesta voi raitistua.”

Läheiset voivat silti näyttää, ettei synkkä totuus ole koko totuus. Kuten näin: ”On totta, että koiranhoidossa on paljon työtä. Itse kuitenkin ajattelen, että lemmikistä on seuraa ja iloa.”

Ankeuttaja voi muuttua

Entä, jos ankeuttaja katsoo omasta peilistä? Aina sitä ei ole helppo nähdä. Jos kuitenkin huomaa tällaisen ominaisuuden itsessään, aivoja voi opettaa ajattelemaan uudella tavalla.

Se kannattaa. Tutkimusten mukaan optimistit pärjäävät selvästi muita paremmin työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa sekä elävät pidempään.

”Kielteisyys kaventaa ajattelua ja heikentää ongelmanratkaisukykyä”, Krisse Lipponen sanoo.

Uuden ajattelutavan oppimiseen tarvitaan noin 10 000 toistoa. Siksi valoisaa näkökantaa kannattaa etsiä tietoisesti. Tilanteet tulevat arjessa eteen nopeasti, joten asiantuntija suosittelee säännöllistä positiivisuusharjoittelua.

Myönteisiä ajatuksia kannattaa varta vasten harjoitella.

”Tietoisesti haetut myönteiset ajatukset voivat olla aluksi vähän hassujakin, koska toisto on tärkeää. Myöhästyin bussista – no, saanpa katsella kymmenen minuuttia suomalaista sadetta!”

Jos myönteisyys tuntuu teennäiseltä, ei haittaa. Huomioita ei tarvitse sanoa ääneen, ainakaan heti.

Sitten tulee se päivä, kun ystävä on irtisanoutunut. Hän aikoo luontokuvayrittäjäksi ja voi lähteä keskellä päivää vaikka lenkille, jos tahtoo: mikä vapaus ja onni!

Entinen ankeuttaja ei näe ystävän tulevaisuutta pelkästään kepeänä. Hän on kuitenkin hiljaa, koska realistiset tosiseikat eivät ole tärkeitä juuri nyt.

”Kannattaa edetä pienin askelin. Jos tuntuu vaikealta iloita sanoin, voi hymyillä, sitten vaikka nyökätä vähän.”

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 23/2017.

Viisi viisasta tapaa kohdata ankeuttaja

1. Hyväksy kielteiset havainnot

Lannistava laukojakin haluaa tulla kuulluksi. Neuvomalla tai väittämällä vastaan tuskin saavutat mitään hyvää.

2. Pidä ilostasi kiinni

Negatiivinen totuus ei ole koko totuus. Myös onnelliset ajatukset ovat arvokkaita ja totta.

3. Keskusteluun voit vaikuttaa

Et voi muuttaa toista, mutta voit vaikuttaa siihen, menetkö lannistavaan puheeseen mukaan vai et.

4. Kuule valituksen taakse

Mistä marina kertoo? Joskus valituksessa soi konkreettinen muutostoive, jota puhuja ei osaa muotoilla toisin.

5. Vältä ikävää seuraa

Tunteet tarttuvat. Jos toinen vie toistuvasti ilosi, voit annostella hänen seuraansa sinulle sopivalla tavalla.

ranteet-auki

Onko sinunkin lähipiirissäsi ankeuttaja? 5 tapaa kohdata hänet

Äitini on ankeuttaja pahimmasta päästä. Ei sellaista tapahtumaa ole, josta ei jotain negatiivista löytäisi. Välillä hänen toteamuksensa ovat Stand-upia parhaimmillaan - vahinko vain ettei hän itse näe mitään hauskaa älyttömimmissäkään katastfrofiskenaarioissaan. Hän itse ajattelee, että pessimisti ei pety. Niinpä! Koska hän on niin raskas ihminen, ei kukaan halua häntä mukaan mihinkään, niin ei ole sitten mihin pettyä kun saa nysvätä oman happamuutensa kanssa. Mihinkään uuteen ei myöskään...
Lue kommentti