Kiltit voivat paremmin, tutkitusti.
Kiltit voivat paremmin, tutkitusti.

Kiltteys saa voimaan paremmin, ja siksi se kannattaa, asiantuntija kertoo.

”Se nyt on niin kiltti, sellainen ovimatto.”

Kun puhumme kiltteydestä, siihen liittyy usein negatiivinen kaiku. Mielikuvissamme kilttien yli voi kävellä, tai sitten he ovat ”liian kilttejä” eivätkä osaa pitää omia puoliaan.

Negatiiviset mielikuvat kiltteydestä eivät kuitenkaan tosielämässä pidä yleensä paikkaansa.

”Kun ajatellaan kilttejä ihmisiä yleensä, se ei välttämättä mene näin ollenkaan. Kiltteys ei tarkoita sitä, että sinun ylitsesi voidaan oikeasti kävellä”, sanoo persoonallisuustukija Sointu Leikas Helsingin yliopistosta.

Leikas on tutkinut persoonallisuutta ja sen yhtä osaa, sovinnollisuutta. Se tarkoittaa esimerkiksi ystävällistä käyttäytymistä ja empaattisuutta, eli on tieteen vastine sille, mitä yleisesti pidetään kiltteytenä. Tutkijan mukaan kiltteys on, vastoin yleistä asennetta, vain positiivinen juttu.

”Kiltteys ei tarkoita, että ylitsesi voidaan kävellä.”

”Persoonallisuustutkimuksen sekä muun käyttäytymisen tutkimuksen näkökulmasta kiltteys on pelkästään hyvä asia”, Leikas sanoo.

Hän antaa myös perustelut. Tutkimuksissa on havaittu, että kiltteyteen liittyy vain hyviä puolia: kilteistä pidetään helposti, he eroavat muita epätodennäköisemmin ja ovat tyytyväisempiä suhteisiinsa. Ja mikä ihaninta: kun heitä pyydetään arvioimaan itse omaa hyvinvointiaan, he kokevat muita useammin voivansa hyvin.

Viilaa käytös kuntoon

Toiset ihmiset ovat persoonaltaan kiltimpiä kuin toiset.  Kilttiin käytökseen ei kuitenkaan tarvita kilttiä persoonaa, kaikki pystyvät siihen kyllä. Ja saavat siitä myös hyvän olon.

”Kun käyttäytyy ystävällisesti, tulee iloiseksi riippumatta persoonallisuudesta”, Leikas sanoo.

Omaa käytöstään voi petrata esimerkiksi näin:

1. Älä epäile toisen tarkoitusperiä

Yksi avainasia, joka kilttejä ja vähemmän kilttejä tutkimusten mukaan erottaa, on se, kuinka he tulkitsevat toisia ihmisiä.

Persoonaltaan vähemmän kiltit usein epäilevät muita ihmisiä: tuo ei halua mitään hyvää, hän haluaa kilpailla kanssani ja minun täytyy voittaa hänet. Kiltit taas ovat empaattisia ja uskovat muiden tarkoittavan hyvää.

Jos käytöstään haluaa muuttaa, epäilyä kannattaisi tietoisesti opetella vähentämään ja sen sijaan pyrkiä ajattelemaan muista positiivisesti.

Silloinkin, kun toinen vaikuttaa kireältä tai vihamieliseltä, itselleen voi muistuttaa, ettei toisen tarkoituksena luultavasti ole hyökätä. Ehkä työkaverin, ystävän tai kaupungilla vastaan kävelleen ihmisen elämässä vain on meneillään jotain, mikä saa hermot kiristymään ja josta muut eivät tiedä mitään.

2. Hymyile

Hymy helppo tapa kohottaa omaa ja toisten tunnelmaa. Se saa oitis paremman olon niin itselle kuin muille. Hymyilevää ihmistä on myös helpompi lähestyä kuin mutrusuuta.

Myös pieni nauru rentouttaa ja vähentää stressiä. Sen jälkeen voi olla helpompi olla kiltimpi muillekin.

3. Osoita kiinnostuksesi

Kun juttelet jonkun kanssa, osoita, että kuuntelet häntä. Sen voi tehdä vaikka nyökkäämällä tai sanomalla ”joo” tai ”niin”.

Tutkimuksissa on huomattu, että kiltit ihmiset osoittavat olevansa aidosti kiinnostuneita toisesta. Sen myötä heitä pidetään mukavina ja heidät haluttaisiin ystäviksi.

Nuoret elävät jatkuvan muutoksen keskellä. ”Riittämättömyyden kokemus korostuu nuoruudessa, kun luodaan minäkuvaa ja identiteettiä. Lyhyessä ajassa tapahtuu paljon, ja vaatimuksia on. Täytyy löytää oma paikka maailmassa”, professori Katariina Salmela-Aro sanoo.
Nuoret elävät jatkuvan muutoksen keskellä. ”Riittämättömyyden kokemus korostuu nuoruudessa, kun luodaan minäkuvaa ja identiteettiä. Lyhyessä ajassa tapahtuu paljon, ja vaatimuksia on. Täytyy löytää oma paikka maailmassa”, professori Katariina Salmela-Aro sanoo.

Nuoria uuvuttavat vaatimukset, muihin vertailu ja epävarma tulevaisuus. ”Nykypäivänä on vaativaa olla nuori”, nuorten uupumusta tutkinut professori Katariina Salmela-Aro sanoo. Miten sinä voit auttaa omaa lastasi?

1. Usko nuorta

Nuorten uupumus? Ei sellaista ole olemassakaan, professori Katariina Salmela-Arolle sanottiin, kun hän alkoi tutkia aihetta 15 vuotta sitten.

”Nuorten uupuminen oli tabu. Siitä ei saanut puhua”, Salmela-Aro sanoo.

Elettiin Suomen Pisa-...

Joskus ”totuuden” kuuleminen itsestä voi kasvattaa, mutta kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan.
Joskus ”totuuden” kuuleminen itsestä voi kasvattaa, mutta kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan.

Tiedät varmaan tyypin, joka aina uskaltaa sanoa ääneen ”totuuden”? Suorapuheisuus voi olla ihailtavaa, mutta sitä voi käyttää myös väärin. Asiantuntija muistuttaa, että suorasuu ei ole aina oikeassa. Mitä hänen pitäisi miettiä, jotta hän ei rikkoisi ihmissuhteitaan?

1. Mikä on todellinen motiivi?

Joka kerta ennen kuin alkaa ladella totuuksia muille, pitäisi kysyä itseltään: Miksi haluan nyt sanoa suoraan? Mikä on tavoitteeni?

”Tavoite voi olla esimerkiksi se, että toinen muuttaa käytöstään. Jos huomauttaa työkaverilleen myöhästelystä ja hän alkaakin tulla ajoissa, suoraan sanominen on kannattanut”, psykologi ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen sanoo.

Jos taas olet suora ja arvostelet puolisosi ulkonäköä, mikä on tavoitteesi? Se, että hän muuttuu hehkeäksi? Uskotko oikeasti, että vähättelysi kaunistaa? Kommenttisi ei ole rehellisyyttä vaan ilkeilyä, joten jätä se sanomatta.

”On pelkästään hyvä, ettemme tiedä kaikkia toistemme ajatuksia. Yksikään ihmissuhde ei kestäisi sitä, että ihan kaikki sanotaan ääneen.”

2. Millaisia seurauksia sanoilla on?

Hyvääkin tarkoittava kommentti voi synnyttää pelkkää pahaa. Pahimmillaan se rikkoo itsetunnon, luottamuksen tai ihmissuhteet.

”Hyvä tarkoitus ei riitä oikeuttamaan huonoa käytöstä. Siksi kannattaa miettiä seurauksia, ennen kuin avaa suunsa. Suora kommentti on tarpeeton, jos siitä seuraa enemmän huonoa kuin hyvää.”

On myös ihmisiä, jotka loukkaavat tahallaan ja puolustautuvat sitten sanomalla: Älä nyt tuosta loukkaannu, minähän olin vain rehellinen.

”Suorapuheisuudella voi olla hyvinkin raadollisia tarkoitusperiä”, Pietikäinen sanoo.

3. Tunnistatko halun olla aina oikeassa?

”Suorapuheista ihmistä ohjaa usein ’minä olen oikeassa’ -uskomus. Uskomus joutaisi romukoppaan, sillä se sisältää oletuksen, että kaikki muut ovat aina väärässä”, Arto Pietikäinen sanoo.

”Jos ihmisellä on jatkuva tarve puuttua läheistensä elämään, hän ottaa suuria riskejä ihmissuhteissaan.”

4. Ethän tuputa omia arvojasi?

Tiedät ehkä tyypin, jolla on tapana kommentoida muiden valintoja toteamalla, että ”minä en tekisi ikänä noin”? Millä oikeudella hän kommentoi ystäviensä ja sukulaistensa tapaa elää?

”Jos ihmisellä on jatkuva tarve puuttua läheistensä elämään, hän ottaa suuria riskejä ihmissuhteissaan”, Pietikäinen sanoo.

”Omia arvojaan ei voi tyrkyttää. Se, mikä sopii omaan arvomaailmaan, ei välttämättä sovi toiselle, ja se on vain hyväksyttävä.”

5.  Voitko jättää sanomatta?

Hyvän ihmissuhteen perusta on rehellisyys. Se ei tarkoita, että jokainen ajatus on sanottava ääneen.

”On pelkästään hyvä, ettemme tiedä kaikkia toistemme ajatuksia. Yksikään ihmissuhde ei kestäisi sitä, että ihan kaikki sanotaan ääneen”, Arto Pietikäinen muistuttaa.

Lue koko juttu Kodin Kuvalehdestä 17/2018. Voit lukea sen myös digilehdestä.

Sovinistinen vihapuhe eiliseen

Onko läheisesi ihanan suorapuheinen vai sittenkin ilkeä? ”Kaikkea ei kannata sanoa ääneen”, muistuttaa psykologi

Äärioikeiston mukana tullut, tarkoituksellinen, väkivaltainen loukkaaminen, ivaaminen ja esim. ulkonäköön, käytökseen ja suunnilleen kaikkeen puuttuva nälvintä, on rankkaa vihapuhetta, jota kenenkään ei pitäisi joutua kuuntelemaan. Ikävä kyllä, ihan fiksuina itseään pitävien, hyvissä asemissa olevien ihmisten suista, kuulee edellä mainittua vihanälvintää nykyisin. Jopa eräissä medioissa, tyrkytetään kyseisen, aggressiivisen vihapuheen muotoa, ikään kuin normaaliin keskusteluun kuuluvana, mitä...
Lue kommentti
ajatellut enempi

Onko läheisesi ihanan suorapuheinen vai sittenkin ilkeä? ”Kaikkea ei kannata sanoa ääneen”, muistuttaa psykologi

Kyllä kannattaa miettiä mitä vaikutusta hakee sanomiselleen ja pitääkö tosiaan sanoa ja mitä se hyödyttää näpäytellä.Vanhemmiten ajattelee ymmärtävämmin jos vaikka ajatus on ettei noin voi sanoa tai tehdä. Jokainen toimii, ajattelee, reagoi ja toteuttaa itseään pesoonansa ja kokemansa, myös tempperamenttinsa kautta. vaikea olla toisen kengissä, housuissa.
Lue kommentti