Onnellisuuden tieteen voi tiivistää viiteen kohtaan.

Filosofit ovat huudelleet näin tulet onnelliseksi -tyyppisiä vinkkejä vuosikausia, mutta vasta viime aikoina tutkijat ovat alkaneet selvittää onnen saloja tutkimusten avulla. Asiantuntijoiden mukaan onnelliset ihmiset toteuttavat näitä viittä asiaa.

1. He löytävät parhaan mahdollisen itsensä

Mikä on mielikuvasi onnellisesta ihmisestä? Seesteinen hahmo kukkakedolla nauttimassa hetkestä? Sellainen onnellisuus korostaa nautintoa ja mielihyvää eli on hedonistista. Tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että tärkeämpää on eudaimoninen hyvinvointi. Sana tarkoittaa kukoistusta, hyvinvointia ja hyvää elämää. Eudaimoninen ihminen keskittyy löytämään henkilökohtaiset taitonsa ja potentiaalinsa. Onni löytyy, kun ottaa vastaan uusia haasteita ja löytää tarkoituksen elämälleen.

”Eudaimoninen hyvinvointi on paljon tyydyttävämpää kuin nautintoon tähtäävä onnellisuus. Päämäärien toteuttaminen saa aikaan positiivisia tunteita ja on hyvinvoinnin kestävimpiä rakennusosia", sanoo tohtori Richard J. Davidson Wisconsin-Madisonin yliopistosta.

Eudaimonia on hyväksi myös keholle. Naiset, jotka pyrkivät elämässään toteuttamaan itseään, ovat tutkitusti hoikempia ja nukkuvat paremmin kuin muut. Heillä oli myös vähemmän stressihormoneja ja sydänsairauksien oireita. Tutkimuksen toteutti psykologian professori Carol Ryff.

2. He suunnittelevat elämäänsä iloa

”Ihmiset eivät ajattele tarpeeksi sitä, miten elävät ja miten paljon siitä oikeastaan nauttivat”, sanoo psykologi ja professori David Schkade California San Diegon yliopistosta.

Schkade ja hänen työryhmänsä pyysivät hiljattain yli 900:ä työssä käyvää naista pitämään päiväkirjaa. Jälkeenpäin naiset arvioivat, miltä heistä tuntui minäkin kirjaan merkittynä hetkenä. Naiset järkyttyivät nähdessään, miten paljon käyttivät aikaa sellaisten asioiden tekemiseen, joista eivät pidä.

”Monilla oli kyyneleitä silmissään. He eivät olleet tajunneet voivansa määrätä onnellisuudestaan itse”, Schkade sanoo.

Oman elämän analysointi ei ole välttämättä helppoa, sillä saatat joutua kyseenalaistamaan asioita, joita olet pitänyt itsestäänselvyytenä. Unelmista on hankala luopua silloinkin, kun tajuat niiden muuttuneen jo mielipahaa tuoviksi. Syvällinen analyysi kuitenkin kannattaa: joskus asioista on osattava päästää irti.

Schkaden mukaan elämään voi saada lisää iloa yksinkertaisesti: Käytä päivässä tunti vähemmän aikaa ikävien asioiden tekemiseen ja tunti enemmän mukaviin asioihin, vaikka lukemiseen. Tietoisen päätöksen tehtyäsi huomaat pian, että yleismielialasi paranee.

3. He välttävät sitku-ajattelua

Elämästä tulee täydellistä sitten kun saan paremman työn. Tai sitten kun löydän unelmieni miehen. Tai sitten kun olen laihtunut kymmenen kiloa. Tai sitten ei. Onnelliset ihmiset eivät sorru tällaiseen ajatteluun.

Tutkimusten mukaan ihmiset ovat yllättävän huonoja huomaamaan, mikä tekee heidät oikeasti onnelliseksi. Meillä on myös taipumus arvioida mielialamme väärin keskittymällä vain yhteen elämän osa-alueeseen. Yhdessä tutkimuksessa kysyttiin kaksi kysymystä: ”Miten tyytyväinen olet elämääsi?” ja ”Kuinka usein kävit treffeillä viime kuussa?” Jos treffikysymys kysyttiin ensin, vastaajat arvioivat onnellisuuttaan rakkauselämänsä perusteella.

Sitku-ajattelu on pahasta myös siksi, että kun haaveillun asian saavuttaa, onni ei välttämättä kestä kuin hetken. Vuoden kuluttua uutuudenviehätys on haihtunut eikä uusi koti tai kumppani enää tunnu niin mahtavalta kuin alussa.

Onnelliset ihmiset ymmärtävät tämän. Siksi he pitävät huolta siitä, että heillä on elämässään jatkuvasti jotain uutta, vaikka kuinka pientä. Uuden asian kokeilu tai vaikka tutun arkiruuan tuunaaminen uudeksi voi riittää.

4. He laittavat ystävät etusijalle

Sosiaaliset suhteet ovat tietysti yksi onnellisuuden tärkeimmistä tekijöistä. Tutkimuksen mukaan ihmissuhteen tasolla on kuitenkin enemmän merkitystä kuin yleensä ajatellaan. Psykologian tohtori Meliksah Demirin mukaan ihminen saa enemmän iloa läheisen ystävän kanssa vietetystä pitkästä ajasta kuin lyhyistä kahvitteluhetkistä tuttujen kanssa. Demir kertoo aiheesta kirjassaan, jossa selvitetään erilaisten ystävyystyyppien ja onnellisuuden suhdetta. 

Oleellista ei Demirin mukaan ole se, että ystävän kanssa voi keskustella syvällisistä asioista. Tärkeämpää on yksinkertaisti kumppanuus, yhdessäolo. Elokuvissa tai ostoksilla käynti yhdessä rakkaan ystävän kanssa tuo elämään yllättävän paljon iloa.

5. He antavat itsensä olla onnellisia

Jokainen haluaa olla onnellinen. Moni on kuitenkin vakuuttunut siitä, että on väärin olla liian onnellinen. Onnen tunne voi aiheuttaa syyllisyyttä, ja meillä suomalaisilla on aiheesta pari sananlaskuakin: Kel onni on, se onnen kätkeköön ja Itku pitkästä ilosta.

”Joidenkin mielestä henkilökohtaista onnea ei saisi tavoitella ennen kuin on huolehtinut kaikista maailman kärsivistä ja nälkäänäkevistä”, sanoo Howard Cutler, joka on kirjoittanut teoksen The Art of Happiness in a Troubled World yhdessä Dalai-laman kanssa. 

”Dalai-lama uskoo, että ihmisen tulisi tavoitella yhtä aikaa sekä omaa että muiden onnea. Tutkimukset osoittavat, että iloiset ihmiset auttavat muita useammin kuin vähemmän iloiset”, Cutler sanoo.

Tunnetussa nunnien omaelämäkertoja selvittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että positiivisia tunteita ilmaisseet nunnat elivät jopa kymmenen vuotta pidempään kuin muut. Pessimismi ei siis kannata. Antamalla itsellesi luvan olla onnellinen voit paremmin ja edistät myös muiden hyvinvointia. 

Lähde: oprah.com

Rentoutta lisää

Tutkimukset paljastavat: Nämä asiat tekevät sinut oikeasti onnelliseksi

Pysyvää onnellisuuden tunnetta, ei ole, siksi sen tavoittelu on ajanhukkaa. Elämää eletään tässä ja nyt. On monta syytä olla onnellinen, jos on ruokaa, terveydenhoitoa, lämpöä, koti ja vaatteita, ettei tarvitse palella - Siinä ovat jo tärkeimmät. Nykyihmistenkin olisi syytä, oppia iloitsemaan siitä, mitä on, eikä tavoitella jatkuvasti lisää kaikkea. Siinä hujahtaa elämän nopeasti ohitse, jos on liian monta rautaa tulessa.
Lue kommentti

Hyvä työyhteisö huolehtii omistaan silloinkin, kun he eivät itse jaksa. Tärkeintä on, ettei uupunut jää huolineen yksin.

Kiireen tuntu. Jatkuvat muutokset. Kova työtahti. Ero. Univaikeudet.

Työuupumus on usein monen asian summa. Uupunut ei välttämättä tunnista oloaan itse, ja siksi työpaikan tuki on tärkeää.

”Hyvä työyhteisö pystyy tekemään paljon”, sanoo SOS-kriisikeskuksen kriisivastaanottotyön päällikkö Pirjo-Riitta Liimatainen.

Jos uupumus johtuu työstä, se koskee koko työyhteisöä.

”Esimerkiksi kiireen tuntu ja tiukat aikataulut voivat uuvuttaa. Tulee tunne, ettei pysy enää mukana eikä pysty keskittymään mihinkään. Se uuvuttaa kenet tahansa”, Liimatainen sanoo.

Pitkittynyt uupumus voi johtaa masennukseen, ja siksi siihen on tärkeää puuttua ajoissa. Mitä työyhteisö voi tehdä, kun kollega väsyy?

1. Ota uupumus puheeksi

Uupunut ihminen ei välttämättä huomaa tilaansa itse. Siksi on erityisen tärkeää, että muut huomioivat uupuneen jotenkin.

”Kierre on ehkä jatkunut liian pitkään. Ihminen vain puskee ja puskee, yrittää, vaikka mielialat vaihtelevat, töistä ei tule mitään ja on vaikea keskittyä”, Pirjo-Riitta Liimatainen sanoo.

”Ihminen vain puskee ja puskee, yrittää, vaikka mielialat vaihtelevat, töistä ei tule mitään ja on vaikea keskittyä.”

Puheeksi ottaminen voi jännittää, mutta se on usein vain palvelus uupuneelle.

”Puhuminen ei ole aina helppoa. Ihminen voi olla ärtynyt, vaikka kyse ei ole arvostelusta.”

Tärkeintä on, että osoitat olevasi huolissasi – vaikka kysymällä, onko työkaveri väsynyt. Onko töitä liikaa? Onko kotona sattunut jotakin? Miten minä voisin auttaa?

2. Tarjoa apua

Uupumuksesta kertominen ei ole helppoa. Älä siis syyttele vaan ota työkaveri todesta. Miettikää yhdessä, millaista apua tarvitaan. Olisiko työterveyshuollosta apua? Tarvitaanko sairauslomaa? Pitäisikö työtaakkaa hetkeksi keventää?

”On parempi puuttua kuin jättää sivuun. Uupumuksella on taipumusta muuttua koko ajan huonompaan suuntaan”, Liimatainen sanoo.

3. Pyydä mukaan

Kun ihmisestä alkaa tuntua, ettei hän jaksa, hän syyttää helposti itseään: Muut ovat pätevämpiä, nopeampia, taitavampia. Minä en ole tarpeeksi hyvä.

Uupunut saattaa alkaa eristäytyä, eikä tule enää mukaan lounaalle tai kahville. Silloin on tärkeää houkutella: sanoa vaikka, että pidä nyt taukoa, jutellaan.

Pääasia on, ettei uupunut jää yksin. Se usein vain pahentaa oloa.

”On tärkeää osoittaa välittämistä. Olet yhtä tärkeä kuin kaikki muutkin. Joskus on vaikeaa, mutta kuulut joukkoon. Kun viestii, että toinen on tärkeä, se riittää”, Liimatainen sanoo.


4. Puhu ongelmista jo etukäteen

Hyvässä työyhteisössä mahdollisista ongelmatilanteista puhutaan jo etukäteen. Sopikaa selkeät säännöt. Miten toimitaan, jos töitä on liikaa? Mitä tehdä, kun on huolissaan työkaverista?

5. Mieti, onko työpaikalla jokin pielessä

Jos uupumus liittyy selkeästi työhön, on tärkeää miettiä, onko työpaikan tavoissa, ilmapiirissä tai työtahdissa ongelmia.

”Mikään ei muutu, jos ei mietitä, miten ongelmia voitaisiin ratkaista ja työtä kehittää”, Liimatainen sanoo.

”Kyse ei ole koskaan siitä, että työntekijä olisi huono. Hän ei vain pysty. Tämän päivän työelämä on kovaa ja vaativaa. Muutoksia tulee, ja niihin pitää sopeutua. Kuka tahansa voi väsyä.”

”Muutoksia tulee, ja niihin pitää sopeutua. Kuka tahansa voi väsyä.”

6. Kevennä työtaakkaa

Töitä voi aina järjestellä uudelleen. Työtaakan keventäminen saattaa helpottaa uupuneen oloa, kunhan siitä sovitaan yhdessä.

”Se, että vain ilmoitetaan, että ensi viikosta lähtien teet tällaisia asioita, ei ole hyvä tapa vaikuttaa työssä jaksamiseen. Se vain lisää ulkopuolisuuden tunnetta ja ajatuksia siitä, että en ole tarpeeksi hyvä ja pätevä.”

”Huolen sivuuttaminen on syyllistämisen lisäksi pahinta, mitä voi tehdä.”

7. Älä sivuuta

Tekisikö mieli vain vetäytyä ja ajatella, että eihän tämä minulle kuulu? Se on huonoin tapa reagoida.

Älä siis sano ainakaan näin: Kyllä se siitä! Nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja nukut ensi yön kunnolla.

”Huolen sivuuttaminen on syyllistämisen lisäksi pahinta, mitä voi tehdä”, Liimatainen sanoo.

”Hyvä työyhteisö pitää huolta silloinkin, kun ei jaksa.”

20.–27.11.2017 vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa.

Jokainen tarvitsee hetkiä, jolloin saa olla vain, tekemättä mitään. Saunojan ainut tehtävä on aistia: näin kireys hartioissa hellittää.

1. Saunassa saa olla paljas

Kun vaatteet on riisuttu ja lämpö kietoutuu ympärille, tuntuu äkkiä siltä, että on juuri oma ainutlaatuinen itsensä. Sellainen, joka kelpaa laittautumatta, ulkonäköä miettimättä.

Sauna ei ole paikka, jossa itseä tai muita katsoo arvioiden ja vertaillen. Saunassa kaikki ovat samanarvoisia. Tittelit ja arkielämä ovat jääneet pukuhuoneeseen.

Oikeastaan jokainen kropan muhkurakin tuntuu aika ihanalta. Ne ovat muistoja eletystä elämästä, sen vuosista, kivuista ja iloista. Saunassa ihminen ei soimaa itseään.

2. Saunassa aika pysähtyy

Mitään ei tarvitse saada valmiiksi juuri nyt. Ei ole kiire suorittaa. Eikä rästiin jääneitä hommia edes voisi hoitaa lauteilta käsin.

Saunassa ihmisen ainut tehtävä on aistia: näin kireys hartioissa hellittää, näin hiki kohoaa iholle, näin kiuas naksahtaa tai tuli humisee.

Juuri minä olen juuri tässä juuri nyt.

3. Saunassa on helppo puhua

Hämärässä lämpimässä voi kertoa asioita, joita kirkkaassa päivänvalossa ei välttämättä kehtaisi tai uskaltaisi. Jos itkettää, kyyneleet sekoittuvat hikeen.

Kukaan ei katso kohti ja analysoi, sanat vain putoilevat hitaasti – ja toinen ottaa ne vastaan. Saunassa ilmapiiri on hyväksyvä, saunassa saa olla heikko.

Puhumiselle on myös aikaa, koska kännykät ja kellot ovat jääneet pukuhuoneeseen. Kun saunassa kertoo huoliaan, ei tunnu, että vaivaa niillä toista, jolla olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä.

4. Saunassa saa olla hiljaa

Usein hiljaiset hetket ihmisten välillä vaivaannuttavat ja ahdistavat. Iskee olo, että ne pitäisi täyttää jollakin, sanoa edes jotakin. Saunassa siltä ei tunnu.

Saunassa jokainen saa vaipua omiin ajatuksiinsa, istua tai maata, olla vain. Kenelläkään ei ole kiusaantunut olo.

Hiljaisuudessa tuntuu usein, että kanssasaunojaa ymmärtää ilman sanoja.

5. Sauna puhdistaa myös ajatukset

Sauna on päivän tai viikon kohokohta: se pesee pois kuluneen viikon kuonan ja huolet.

Suurikin murhe tuntuu hetken pienemmältä, kun saa olla saunan lohdutuksessa: aina on saunottu, aina asiat ovat jotenkin järjestyneet, nyt saan hetken kerätä voimia.

Samalla ajatukset kirkastuvat. Se, mikä saunan ulkopuolella tuntui kovin tärkeältä, ei enää olekaan kovin merkityksellistä.

Sauna haastaa kysymään itseltä, mikä elämässä on tärkeintä.

Ehkä vastaus on rakkaus?

Asiantuntijana Villa Purolan saunaterapeutti Kirsi Savolainen