Kun vaatteiden pesulaput on leikattu irti, eri materiaalien pesu ja hoito voi aiheuttaa päänvaivaa. Näiden vinkkien avulla vältyt pahimmilta pyykkimokilta.

Näin peset villan:

Villa hylkii likaa, minkä vuoksi sitä ei tarvitse pestä kovin usein. Usein tuulettaminen riittää, sillä ulkoilma saa villan raikastumaan ja siliämään.

Villainen vaate on parasta pestä käsin villalle tarkoitetulla pesuaineella. Vaate upotetaan pesuaineelliseen veteen, jossa sitä voi hellästi puristella. Villa ei pidä liottamisesta tai hankaamisesta.

Jos vaatteen pesumerkintä sallii konepesun, käytä villapesuohjelmaa ja korkeintaan 40 asteen lämpötilaa. Usein matalampikin lämpötila riittää.

Villaiset vaatteet pitäisi kuivattaa vaakatasossa normaaliin muotoonsa oiottuna. Rumpukuivausta villa ei kestä.

Näin peset puuvillan:

Puuvilla kutistuu hiukan pestessä, joten ota se huomioon vaatetta ostaessa.

Puuvilla puhdistuu hyvin 60 asteessa, eikä se silittäessäkään pelkää kuumaa rautaa. Kannattaa kuitenkin vilkaista tarkemmin vaatteen materiaalimerkintää, sillä puuvillaan sekoitetut muut kuidut eivät välttämättä kestä yhtä korkeita lämpötiloja.

Näin peset silkin:

Hiki ja lika haurastuttavat silkkiä, joten silkkivaate on hyvä pestä usein. Kaikki silkkimateriaalit eivät kestä vesipesua, mutta mikäli se sopii, kankaan voi pestä enintään 40-asteisessa vedessä.

Auringonvalo voi pilata esimerkiksi silkin värin, joten valitse kuivatuspaikka huolella.

Silkkivaatteen voi silittää kosteana kankaan nurjalta puolelta miedolla tai keskimiedolla lämmöllä.

Näin peset viskoosin:

Viskoosi pestään laadusta riippuen enintään 40 asteessa. Varsinkin painava viskoosinen vaate voi olla hyvä kuivattaa vaakatasossa, jotta muoto ei kärsi venymisestä liikaa.

Vaatetta kannattaa kuitenkin vähän muotoilla kosteana, jolloin alkuperäinen muoto palautuu.

Näin peset akryylin:

Akryyli ei kestä korkeita lämpötiloja, joten pese akryylivaate korkeintaan 40 asteessa. Huuhteluaineen käyttö ehkäisee sähköisyyttä.

Akryyli on itsessään hyvin siliävää materiaalia, mutta tarvittaessa akryylivaatteen voi silittää varovasti raudan miedointa lämpötilaa käyttäen. Laita raudan ja vaatteen väliin silitysliina, joka antaa akryylipinnalle lisäsuojaa.

Näin peset polyesterin:

Polyesteri pysyy pestessä hyvin muodossaan, eikä se myöskään ole herkkä rypistymään. Polyesteri kestää 40–60 asteen pesulämpötilan, mutta konetta ei kannata täyttää täpötäyteen. Polyesteri vaatii peseytyäkseen runsaasti vettä.

Kangas sähköistyy helposti, joten pesussa kannattaa käyttää huuhteluainetta. Keinokuitu imee itseensä herkästi nukkaa, joten polyesterivaatteet on hyvä pestä erillään luonnonkuituisista tekstiileistä.

Polyesteri voidaan kuivata varovasti rummussa, eikä materiaali pelkää edes auringonvaloa kuivausnarulla.

Lähteet: Modelia, siivous.info

Tyyli- ja tapakouluttaja Kaarina Suonperän mukaan on parempi, että koruja on päällä vähän kuin että niitä on liikaa. "Älä ole kilisevä helinäkeiju", kamarineuvos varoittaa.

Joillekin koruilla on symbolista merkitystä, toisille korut tuovat onnea. Useimmiten koruja pidetään siksi, että niiden käyttäjä haluaa tuntea olonsa kauniiksi.

Suonperä kehottaa käyttämään koruja ilolla, mutta muistuttaa, ettei korujen ole tarkoitus pitää meteliä.  

"Älä ole kilisevä helinäkeiju. Ei ole hyvä, että esimerkiksi työhaastattelussa korvissa kilisee, ranteissa kolisee ja kaulassa helisee. Se antaa epäuskottavan mielikuvan." 

Hillityt korut töihin, välkkyvät diskoon

Työpaikalla liian suuret ja näyttävät korut eivät ole suositeltavia, vaikka ne eivät äänekkäästi kilisisikään. Tällaisiksi Suonperä laskee esimerkiksi olkapäille asti riippuvat korvakorut.  

"Jos sellaisia kuitenkin pitää, niin hiukset pitäisi olla laitettu samaan henkeen eli nostettu ylös. Silloin korut nousevat pääasiaksi." 

"Ei ole hyvä, että esimerkiksi työhaastattelussa korvissa kilisee, ranteissa kolisee ja kaulassa helisee. Se antaa epäuskottavan mielikuvan."

Näyttäviä ja välkkyviä koruja Suonperä käyttäisi työpaikan ulkopuolella, diskoissa ja bileissä. Töihin hän suosittelee rannekellon ja vihkisormuksen lisäksi hillityn kokoisia ja värisiä koruja.  

"Korut ovat asusteita, niin kuin huivi, kengät tai käsilaukku. Niillä voi lisätä vaatteen värikkyyttä. Asusteita tarvitaan, mutta ne eivät ole pääasia." 

Vähemmän on enemmän 

Koruja ei pidä pukea päälleen liikaa. Liian suuri määrä koruja syö yhdeltä kauniilta korulta voiman.

Arkena voi aloittaa vaikka kaulakorusta. Jos kaulakoru on näyttävä, korvakorujen pitäisi olla hillitymmät. Suonperän mukaan sormuksia ei tarvitse löytyä joka sormesta.  

"Kannattaa pitää huolta, että kädet kestävät katseen. Kauniisti hoidetut ja puhtaat kädet ovat paremmat kuin sellaiset, joissa on lohkeillutta kynsilakkaa ja monessa sormessa sormus." 

Hopea symboloi kuuta, ja kuu tarkoittaa myös murhetta. Kultakorut ja välkkyvät korut sen sijaan ovat aina auringon ja onnen symboleita.

Kultakorut iloisiin juhliin, hautajaisiin hopeaa tai helmiä 

Korujen materiaaleilla on symbolisia merkityksiä. Hautajaisiin Suonperä suosittelee helmiä, sillä ne symboloivat kyyneleitä. Helminauhan tai helmikorvakorut voi pukea myös häihin, jolloin helmet viittaavat onnen kyyneliin. 

Hautajaisiin sopivat myös hopeakorut. Hopea symboloi kuuta, ja kuu tarkoittaa myös murhetta. Kultakorut ja välkkyvät korut sen sijaan ovat aina auringon ja onnen symboleita, joten niitä Suonperä ei suosittele hautajaisiin. 

Iloisempiin juhliin kulta ja valkokulta käyvät hyvin. Juhlissa olisi hyvä käyttää aitoja koruja.  

"Nyt on Kalevala-korun juhlavuosi, joten suosisin niitä juuri nyt. Ne ovat aitoja, ja melkein jokaisella saattaa olla Kalevala-riipus tai -rintakoru kotona. Samoin esimerkiksi Aarikan puu- ja hopeakorut sopivat niin arkeen kuin juhlaan", sanoo Suonperä. 

"Neljää erilaista korua ei tarvita. Jos näiden lisäksi kädessä on vielä näyttävä ja juhlava rannekello, niin koruja on liian paljon."

Myös pelkistetty tyyli toimii 

Korujen käyttöä ei kannata liioitella juhlissakaan. Kaulakoru, rannekoru, korvakorut ja rintakoru ovat liikaa.

"Neljää erilaista korua ei tarvita. Jos näiden lisäksi kädessä on vielä näyttävä ja juhlava rannekello, niin koruja on liian paljon", sanoo Suonperä. 

Voiko koruja sitten olla liian vähän?  

Suonperän mukaan liian vähän ei ole koskaan pahasta, liian paljon on aina pahasta.  

"Pelkistetty tyyli voi olla tehokaskin, jos on muuten hyvä ryhti, uljas olemus ja hymy kasvoilla. Jos siihen haluaa jonkin lisän, niin kaulakorusta voi aloittaa." 

Lotta Polviander, 31, on sivutoiminen valokuvaaja ja opiskelee kätilöksi. Hän asuu Tampereella miehensä ja 2-vuotiaan Tomas-poikansa kanssa. ”Ostin Tomakselle Papun popcornpaidan, joka näytti niin hauskalta, että hankin itselleni leggingsit samasta kankaasta.”

Kuin kolme marjaa. Lotta Polviander pukeutuu poikansa ja miehensä kanssa samantyylisiin vaatteisiin, sillä se on hauskaa ja käytännöllistä.

Puet itsesi ja lapsesi samaan tyyliin. Miksi?

"Se alkoi vahingossa. Kun ompelutin mekkoja itselleni ja kangasta jäi yli, keksin, että siitä saa samalla jotain Tomakselle. Olin ystäväpiirini ensimmäinen, joka alkoi käyttää säännöllisesti ompelijaa. Nyt monet teettävät vaatteita.

Ompeluttamisesta on tullut pieni someilmiö. Äiti-lapsi-ryhmissä, joissa eettisyydestä, ekologisuudesta ja kotimaisuudesta kiinnostuneet äidit kohtaavat, yhä useampi kertoo käyttävänsä ompelijaa. Näin ainakin Ministyle Finland -ryhmässä, joka on yksi suosikkini.

Nyt myös mieheni Teemu on innostunut pukeutumaan pojan kanssa samaan tyyliin."

”Kun laitoin tämän mekon ensimmäistä kertaa päälleni, mies totesi, että siitä tulee mieleen leopardikuvio. Oikaisin, että printin nimi on Lastu. En ole leopardikuosin ystävä.”
”Kun laitoin tämän mekon ensimmäistä kertaa päälleni, mies totesi, että siitä tulee mieleen leopardikuvio. Oikaisin, että printin nimi on Lastu. En ole leopardikuosin ystävä.”

”Mieheni Teemukin on innostunut samistelusta. Kun lähdemme juhliin, hän laittaa samanlaisen rusetin kuin Tomaksella.” Isän musta tikkitakki on KappAhlin ja pojan H&M:n. Lippikset ovat Beau Hudsonin.
”Mieheni Teemukin on innostunut samistelusta. Kun lähdemme juhliin, hän laittaa samanlaisen rusetin kuin Tomaksella.” Isän musta tikkitakki on KappAhlin ja pojan H&M:n. Lippikset ovat Beau Hudsonin.

Miten pukeuduit ennen?

"Tyylini muuttui, kun tulin äidiksi. Löysin kotimaiset vaatemerkit, jotka tekevät vaatteita lapsille ja naisille. Ennen Tomasta pukeuduin arkenakin klassisen naisellisesti farkkuihin, paitapuseroon ja jakkuun. Takaisin en vaihda, kun olen päässyt rennon tyylikkäiden luomupuuvillavaatteiden makuun. Lapsen kanssa käytännöllisyys ja mukavuus ovat kaiken A ja O. Olen tyytyväinen tyyliini."

”Tyylini muuttui, kun tulin äidiksi.”

Mistä ostat vaatteesi?

"Teetän suurimman osan ompelijalla, ja loput ostan verkkokaupoista. Pienillä vaatemerkeillä ei välttämättä ole omaa liikettä, mutta niillä voi olla pop up -tapahtumia, joissa vaatteita pääsee hiplaamaan. Näistä kuulee, kun seuraa merkkejä Facebookissa. Myyn ja ostan vaatteita myös käytettynä ja aina harkiten. Ennen tein ostoksia enemmän mielijohteesta ja paljon aivan turhaan.

Miksi käytät ompelijaa?

Ompelija tuli kuvioihin, kun suosikkimerkkieni uutuusvaatteet loppuivat suuren suosion vuoksi kaupoista. Teettämällä saan persoonallista.

Taitava ompelija osaa tehdä juuri minulle istuvia vaatteita mallivaatteen tai kuvan perusteella. Olen keskimääräistä pidempi, joten standardivaatteen mittasuhteet eivät välttämättä näytä oikeilta päälläni. Ompelijan tekemänä vaate ei tule edes sen kalliimmaksi kuin kaupasta ostettu.

Tamperelainen Elina Takkinen on luotto-ompelijani. Kehun häntä vuolaasti ja asiakkaita on nykyään jonoksi asti. Kesävaatteet tilasin helmikuussa. Tulossa on lisää samisteluvaatteita: sortseja ja lyhythihainen mekko.

Kaikkien perheenjäsenten kaapista löytyy vaalea farkkupaita.
Kaikkien perheenjäsenten kaapista löytyy vaalea farkkupaita.

”Neljä vuotta sitten murtunut jalkani vaivaa yhä, ja lenkkarit ovat oikeastaan ainoat mukavat kengät.” Niken lenkkareita ja Adidaksen verkkareita löytyy lapsille ja aikuisille.
”Neljä vuotta sitten murtunut jalkani vaivaa yhä, ja lenkkarit ovat oikeastaan ainoat mukavat kengät.” Niken lenkkareita ja Adidaksen verkkareita löytyy lapsille ja aikuisille.

Maija Louekarin suunnittelema Vimman lettikuosi nousi äkkiä suureen suosioon. Lotta teetti kankaasta itselleen tunikan ja Tomakselle takin.
Maija Louekarin suunnittelema Vimman lettikuosi nousi äkkiä suureen suosioon. Lotta teetti kankaasta itselleen tunikan ja Tomakselle takin.

Seuraatko muotia?

"Seuraan lähinnä lempivaatemerkkejäni. Panostan designiin ja luomuun, koska en halua ostaa vaatteita, jotka eivät kestä muodossaan edes sitä lyhyttä hetkeä, jonka lapsi käyttää yhtä vaatekokoa. Laadukas vaate on yhä kuin uusi, kun kierrätän sen edelleen."

Miltä vaatekaappisi näyttää?

"Samalta kuin poikani kaappi. Molempien vaatevarastot ovat hyvin käytännöllisiä. Vaatteita ei ole valtavasti, mutta luovasti yhdistelemällä asuja on paljon. Koska vaatteet ovat mukavia, niitä tulee käytettyä ahkerasti."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 7/2017.

  • Aloita pienestä. Harjoitelkaa pukemalla koko porukalle vaikkapa samantyyliset tennarit.
  • Älä matki. Pukeutukaa farkkuihin, tennareihin ja erilaisiin paitoihin. Ei ole tarkoitus näyttää kaksosilta!
  • Yhdistele ristiin. Perheen asut ovat hauskat ja luontevat, kun värit ja kuosit yhdistyvät ristiin. Lapsella saattaa olla samanlainen paita kuin isällä ja samanlaiset housut kuin äidillä.
  • Ota ompelija avuksi. Osta mieleisesi kangas ja teetä siitä yhdelle mekko, toiselle pipo ja kolmannelle housut.
  • Anna sattumalle sijaa. Joskus päälle eksyvät samantapaiset vaatteet ilman sen kummempaa suunnitelmallisuutta. Se piristää arkea.
  • Nauti huomiosta. Mitä näkyvämmin ja taidokkaammin samistelette, sen varmemmin päät kääntyvät. Valmistaudu olemaan hyväntahtoisen huomion keskipisteenä.