Kaikki parisuhteessasi on hyvin. Paitsi se, että tylsistyt rakkaasi seurassa etkä enää ryntää vastaan, kun näet hänen palaavan töistä. Vaaditko suhteeltasi mahdottomia – vai tyydytkö sittenkin liian vähään?

Parisuhde vaatii työtä. Se on totuus, jota ammattiauttajat hokevat. Rakkaudesta puhutaan kuin rakennustyömaasta. Pitkä suhde on puurtamista, hikistä ja totista touhua, ja helpommasta haaveilu on hömpötystä.

Kuka enää tohtii vaatia, että parisuhteessa pitäisi olla myös kivaa? Toisinaan jopa helppoa ja hauskaa? Suhde vaatii työtä, mutta vähintään yhtä paljon se vaatii yhdessä nauramista, kepeyttä, kahdestaan intoilua ja yhteisiä unelmia.

"Toisin sanoen yhteistä flow-tilaa", sanoo Väestöliiton pariterapeutti Keijo Markova.

"Flow on tila, jossa ihminen uppoutuu johonkin asiaan. Jos pari on innostunut yhdessä jostakin, liitto vahvistuu. Tutkimusten mukaan tylsistyminen ja yhteisen flown puuttuminen voivat johtaa jopa eroon."

Yhteinen flow ei tarkoita sitä, että parin pitäisi maalata rinnakkain tauluja. Intohimo voi kohdistua mihin vain, arkiseenkin: puutarhaan, remontointiin, lastenhoitoon tai telkkarin katsomiseen. Jaettu innostus saa kumppanin tuntumaan kiehtovammalta ja tuo suhteeseen sisältöä.  

Jos olette toistenne vastakohdat eikä yhteistä intoilun kohdetta löydy, turha huolestua. Tärkeintä on, että olet itse innostunut jostakin. Ihminen, joka tuntee intohimoa asioihin, on usein myös itsevarma, myönteinen ja puoleensavetävä – eli hauskempi elämänkumppani.

Toimiiko suhde ilman seksiä?

On biologinen fakta, että pitkässä parisuhteessa intohimo laimenee. Niinkö? Kuinka laimeaksi suhde saa vettyä, ennen kuin sitä voi kutsua onnettomaksi?

On pareja, jotka päättävät yhdessä, että eivät harrasta seksiä lainkaan. Syystä tai toisesta seksi ei enää sytytä, ja siitä luopuminen tuntuu helpotukselta.

"Jos päätös on yhteinen, pari voi olla onnellinen ja pelata mieluummin vaikka golfia. Mutta useimmiten hyvää suhdetta on vaikea ylläpitää ilman toimivaa seksielämää. Seksuaalisuus on merkittävä osa ihmistä ja erottaa parisuhteen ystävyydestä", Markova sanoo.

Seksi lähentää ja piristää, vaikka ei muistuttaisikaan enää ilotulitusta. Tärkeintä on muistaa perussääntö: rakkaus muuttuu. Mikään siinä ei pysy samanlaisena, ei edes seksi. Vaikka kumpikin olisi ollut kyllästynyt lempimään, tilanne voi muuttua viikon päästä, ja yhtäkkiä huvittaakin.  

Myös parin keskinäiset roolit muuttuvat. Ainakin niiden pitäisi muuttua. Jos suhteensa haluaa säilyttää, rooleja on vuosien mittaan vaihdeltava, jopa kiepsautettava päälaelleen.

Jyrä rakastuu usein muovailuvahaan

Tyypillistä on se, että toinen on suhteessa johtaja ja toinen johdettava. Johtaja pomottaa, päättää ja kantaa vastuun. Hissukka seuraa, tekee mitä käsketään ja venyy kuin muovailuvaha.

"Alussa se on kivaa ja toimii. Mutta arvaa toimiiko viiden vuoden päästä? Ei. Silloin toinen ärähtää, että oletpa pliisu, ei mitään vastusta, kuin kivireki. Ja myötäilijä vastaa, että sinä se vyöryt kuin tankki, jyräät ja pilaat elämäni", Markova sanoo.

"On sama, millaiset roolit ovat. Sama systeemi toimii harvoin koko suhteen alusta loppuun."

Apua pahaan oloon kannattaa hakea heti. Tutkimusten mukaan useimmat parit hakeutuvat terapiaan kuusi vuotta liian myöhään.

Kumppanilta on lupa vaatia ihailua

Parasta pitkässä suhteessa on yhteinen, turvallinen arki. Niinkin on tapana väittää. Mutta pitäisikö rakkauteen tunkea hieman juhlaakin?

Juhlan ei tarvitse tarkoittaa kynttiläillallista. Se voi tarkoittaa myös sitä, että sanoo kumppanilleen ääneen haaveensa. Sen, että haluaa vaihtaa ammattia, että haluaa elää koko loppuelämänsä juuri hänen kanssaan, että haluaisi elää toisella puolella maapalloa tai että haluaisi kaiken pysyvän juuri näin.

Kumppanisi ei arvaa haaveitasi. Ne pitää sanoa ääneen.

Toiselta on lupa vaatia myös ihailua. Se on perusta, jota ilman jäljelle ei jää mitään. Jos et ole pitkään aikaan tuntenut olevasi kumppanisi silmissä suloinen ja fiksu, olet syystäkin surullinen. Jos et pysty kunnioittamaan puolisoasi, sinun on vaikea rakastaa häntä.

"Parisuhteeseen pätevät samat lait kuin lapsen ja vanhempien suhteeseen. Jos vauvalle ei leperrellä, sen aivot eivät kehity normaalisti. Aikuinen tarvitsee kumppaninsa ihailua aivan yhtä paljon", Keijo Markova sanoo.

Joskus paranee vain vaihtamalla

Tutkimusten mukaan jokaisessa parisuhteessa on myös ikuisia ongelmia, jotka eivät ratkea koskaan. Ne voivat liittyä esimerkiksi temperamenttiin, vuorokausirytmiin tai siisteyskäsitykseen. Piirteet ärsyttävät, mutta siedät ne.

Turvallisuuden tunne on perusoikeutesi. Jos joudut pelkäämään henkistä tai fyysistä väkivaltaa, paras ratkaisu voi olla ero.

"Jokaisessa ihmisessä on kipukohtia ja synkkiä piirteitä, jotka tulevat esiin vain läheisessä ihmissuhteessa. Mutta jos elää väkivaltaisen ihmisen kanssa, vaihtamalla paranee", Markova sanoo.

Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.
Paitsi jäämisen pelko on joskus kateutta, pelkoa siitä, että muualla kaikki on paremmin. ”Ihminen kuvittelee, että muilla on onni ja hyvä mieli. Joskus se on totta, usein ei ole”, psykologi Carita Nylund-Kalli sanoo.

Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee morkkis. Miten paitsi jäämisen pelosta pääsee eroon?

Puhelimeni sääsovelluksessa on allekkain 19 kaupunkia: Helsinki, Turku, Joensuu. Lissabon, Tallinna, Palermo. Tampere, Madrid, Mombasa. Katson listaa päivittäin ja mietin: olisinpa tuolla.

Täydellinen sää on kuin merkki universumilta. Jossakin muualla on paremmin.

Paitsi jäämisen pelko iskee suomalaisiin etenkin kesäisin. Kun ensimmäiset hellepäivät saapuvat Suomeen, jokaisesta sisällä vietetystä minuutista tulee tuskallisen huono omatunto. Miksen ole maauimalassa, aurinkotuolissa, puistolounaalla tai terassilla? Kesä saattaa loppua koska tahansa!

Psykologi ja psykoterapeutti Carita Nylynd-Kalli tunnistaa pelon.

”Se on meillä kaikilla joskus, joillakin voimakkaampana”, Nylund-Kalli sanoo.

Englannin kielessä pelolla on nimikin, fear of missing out. Nylund-Kalli arvelee, että se vaivaa usein täydellisyyden tavoittelijoita. He ajattelevat helposti, että elämän pitää mennä tietyn mielikuvan mukaan.

”Täytyy viettää kaunis kesäpäivä oikein, olla ulkona ja nauttia auringosta. On melkein mahdotonta olla sisällä ja siivota, koska se ei vain kuulu mielikuvaan siitä, miten elämä pitää elää”, Nylund-Kalli sanoo.

”Siitä voi tulla jopa pakonomaista. Vaikka elämää se on kassajonossa seisominenkin.”

Joillakin pelko on läsnä muulloinkin kuin hellepäivinä: on vaikea valita asuinpaikkaa, lomakohdetta tai puolisoa, koska jossain voi aina olla parempi. Jos nyt otan tämän, mitä sitten, jos tulee vielä parempi?

”Silloin ei saa tunneyhteyttä siihen, että tämä on hyvä, tätä minä haluan. Mielessä on vain, että jossain voisi olla vielä parempi, jos vielä etsisin ja odottaisin ja valitsisin.”

”Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä.”

Joskus paitsi jäämisen pelon taustalla on ajatus, ettei elämää saa tuhlata mihinkään turhaan tai arkiseen.

”Joskus se on ihan ahneutta. Sitä, että haluaa kaiken. Ei voi tyytyä sellaiseen, mikä tuntuisi riittävän hyvältä”, Nylund-Kalli sanoo.

”Ihminen voi olla vain tietyssä paikassa kerrallaan. Jos valitsee yhdenlaisen elämän, ei voi tehdä joitakin muita asioita. Joidenkin on vaikea kestää sitä. On mielikuva, että kaikki pitäisi saada.”

Kenen vuoksi pelkäät?

Paitsi jäämisen pelko yhdistetään usein nuoruuteen. Silloin juhliin on pakko lähteä, vaikka ei jaksaisi, koska joka ilta voi tapahtua jotakin ikimuistoista.

Nylund-Kalli uskoo, että monen pelko hellittää iän ja elämänkokemuksen myötä.

”Huomaa ehkä tarpeeksi monta kertaa, että ei se nyt ollut niin erityistä.”

Jos pelko tekee elämästä suorittamista, sitä voi yrittää helpottaa.

1. Kuulostele, mistä ihan oikeasti pidät ja mitä oikeasti haluat.

Mitä minua juuri nyt huvittaa tehdä? Mikä olisi kaikkein parasta?

Menetkö piknikille helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä?

2. Mieti, kenen vuoksi teet.

Teetkö jotain vain siksi, että suvussasi, naapurustossasi tai työpaikallasi on aina tehty näin? Menetkö piknikille ja maauimalaan helteellä, koska nautit siitä vai koska niin kuuluu tehdä? Teeskenteletkö, että pidät jostakin, mistä et oikeasti pidä?

”Joku ihan oikeasti tykkää mennä piknikille. Joku ajattelee, että ulkona on muurahaisia ja ampiaisia ja tuulee, mutta niin vain kuuluu tehdä.”

3. Älä usko jokaista mielikuvaasi.

Ajatus täydellisestä kesäpäivästä on usein illuusio. Nylund-Kalli vertaa mielikuvaa mainoksiin ja elokuviin.

”Kauniit ihmiset istuvat leppeässä kesätuulessa nauttimassa ihanaa ruokaa meren äärellä. Harvoin se on totta. Lapset kitisevät ja makkarat palavat.”

4. Nauti pienissä erissä.

Elämästä nauttiminen ei aina vaadi suuria uhrauksia. Joskus riittää, että pysähtyy hetkeksi katukahvilaan tai istahtaa kivelle lenkkipolun varrella.

”Siitä ei tarvitse tehdä numeroa tai näytelmää.”

Eron aikana kannattaa rohkeasti pyytää ulkopuolista apua. Ystävien tuki voi olla korvaamatonta.
Eron aikana kannattaa rohkeasti pyytää ulkopuolista apua. Ystävien tuki voi olla korvaamatonta.

Ero on aina kriisi, vaikka se tapahtuisikin sovussa. Asiantuntija vinkkaa, mitä eroa läpikäyvän kannattaa erityisesti muistaa.

Päätä, että muutut itse.

Ero ravistelee vanhoja tottumuksia, vaikka se tapahtuisikin ilman suuria riitoja ja myrskyjä. Arkea täytyy pyörittää yksin, kaupasta täytyykin ostaa vähemmän ruokaa ja sängyn toiselle laidalle tulee tyhjä paikka.

Kun tuttu arki joka tapauksessa muuttuu, kriisi on hyvä aika muuttaa itseään ja ajatteluaan muutoinkin.

”Ihmiset löytävät usein eron jälkeen uusia puolia itsestään. Erosta ja sen aiheuttamasta tuskasta voi saada paljon motivaatiota siihen, ettei samoja virheitä tarvitse tehdä enää uudelleen”, parisuhde- ja eroasiantuntija Salme Kantonen sanoo.

Siksi eron jälkeen kannattaa päättää, että alkaa suhtautua itseensä kunnioittavammin. Itsestään voi etsiä hyviä puolia ja muistuttaa niistä itseään. Sen myötä itsetunto kohenee, jolloin eroakin on helpompi käsitellä.

”Entisen kumppanin syytteleminen johtaa ainoastaan katkeruuteen.”

  Ketään toista ei voi muuttaa, mutta itseään voi.

”Entisen kumppanin syytteleminen mielessään ei johda mihinkään rakentavaan lopputulokseen, ainoastaan katkeruuteen.”

Kevennä taakkaa käytännön asioissa.

Eroon liittyy myös paljon käytännön asioita: Kuka ottaa auton, kuka yhteisen talon? Entä kumman luokse lapset muuttavat?

Koska ero vie voimia, ei käytännön asioiden kannata antaa aiheuttaa lisää pahaa mieltä.

”Niistä ei kannata keskenään riidellä. Se on usein vain taistelua, jossa vahvempi voittaa. Asioiden hoitamiseen kannattaa hankkia ulkopuolista apua”, Salme Kantonen sanoo.

”Kun kaikki on paperilla, asioista ei tarvitse enää riidellä.”

Jos ex-puolisoiden välit ovat sellaiset, että kommunikointi hoituu asiallisesti, halvinta on palkata yhteinen juristi, Kantonen neuvoo.

”Kaikkien osapuolten kannalta viisainta on sopia asiat mahdollisimman tarkasti: miten lasten lomat vietetään, ovatko parilliset vai parittomat viikonloput etävanhemman viikonloppuja ja monelta lapset tuodaan perjantaisin ja haetaan sunnuntaisin.”

”Kun kaikki on paperilla, se on virallista, eikä niistä asioista tarvitse enää riidellä.”

Muista, että ero voi olla hyväkin asia.

”Ero ei välttämättä ole mikään epäonnistuminen”, Kantonen sanoo.

Päättynyt parisuhde kannattaa nähdä yhtenä elämänvaiheena, joka on voinut sisältää myös paljon hyvää, esimerkiksi ihanat lapset.

”Päättynyt parisuhde on voinut sisältää myös paljon hyvää.”

”Voi miettiä, että parisuhde oli hyvää aikaa niin kauan kuin sitä kesti. Aikojen päästä ero voi olla hyväkin asia, kun asioihin alkaa tulla perspektiiviä. Silloin saattaa miettiä, että näinhän tässä pitikin käydä”, Kantonen sanoo.

”Sitä ennen on todella kurjaa monta kertaa, ja kaikki vaiheet on käytävä läpi. Silloin on hyvä tukeutua ystäviin, pyytää apua ja muistaa, että tämäkin menee ohi. Kurjien vaiheiden avulla kasvaa.”