Rakastuvatko asiakkaat oikeasti terapeuttiinsa? Löytyykö ongelmien syy aina lapsuudesta? Kaksi psykoterapeuttia vastaa kysymyksiin, joita olet miettinyt.

Maataanko terapiassa sohvalla?

Mielikuva makaamisesta tulee psykoanalyysistä. Siinä asiakas makaa ja terapeutti istuu pään takana niin, että asiakas ei näe häntä. Muussa psykoterapiassa useammin istutaan, mutta terapeuttien huoneessa on yleensä myös sohva. Joskus asiakkaan voi olla helpompi puhua maaten, ilman katsekontaktia. Sohvalla voi maata siksikin, että terapia on päivän ainoa rentouttava hetki.

Neuvooko terapeutti, mitä elämälle kannattaa tehdä?

Terapeutti ei anna neuvoja – ratkaisukeskeinen lyhytterapia on asia erikseen. Psykoterapiassa tutkitaan yhdessä asiakkaan terapiaan tuomia asioita. Terapeutti auttaa asiakasta ymmärtämään tunteensa ja ajatuksensa. Päätökset pitää tehdä itse.

Mistä löytää sen oikean terapeutin?

Ennen terapiaa kannattaa käydä tutustumiskäynnillä muutaman terapeutin luona. Terapian suuntausta enemmän vaikuttaa henkilökemia.

Miksi miesterapeuteilla on niin usein parta?

Tunnemme harmittavan vähän partaisia miesterapeutteja!  Freudilla oli parta, ehkä käsitys tulee siitä.

Mikä ongelma riittää terapiaan?

Mikä vain asia, joka häiritsee niin, että se haittaa arkielämää. Oli se sitten pelko, trauma, hankala ihmissuhde tai muuten kuormittava asia. Ihmiset ovat yleensä yrittäneet vuositolkulla ratkaista ongelmiaan jollakin muulla tavoin. Terapiaan ei tulla liian helposti.

Miten terapiakäynnille valmistaudutaan?

Ei tarvitse eikä kannata valmistautua mitenkään. Tarkoitus on puhua siitä, mikä sillä hetkellä on mielessä. Olennaiset asiat tulevat joka tapauksessa esiin terapiasuhteen aikana.

Onko pakko mennä lapsuuteen?

Lapsuutta ei käsitellä aina, mutta usein. Se ei tarkoita, että olisi ollut onneton lapsuus. Tarkoitus on ymmärtää omaa itseä elämänkokemuksien avulla. Lapsuudessa syntyneet käsitykset maailmasta ja ihmissuhteista ovat yllättävän pysyviä.

Onko kaikki aina äidin syytä?

Monet ajattelevat, että terapiassa syy ikäviin asioihin löytyy lopulta vanhemmista. Usein on toisin eli voi selvitä, että juuri lapsuuden avulla on jaksanut. Terapiassa löytyy laajempi ymmärrys siitä, että vanhemmat ovat tehneet parhaansa ja heillä on ollut omat syynsä. Terapiassa ei kannusteta, että mene sanomaan äidillesi suorat sanat. Ennemmin rauhoitellaan, että tunteita on hyvä tutkia ensin täällä.

Näkeekö terapeutti lävitseni?

Ei. Sen sijaan psykoterapeutti osaa kyllä havainnoida asiakkaan elekieltä, kokonaisilmaisua ja sitä, mistä puhutaan ja mistä vaietaan. Mutta myös terapeutti voi arvioida väärin ja erehtyä.

Miksi terapeutit salailevat omaa elämäänsä?

Terapeuttien huoneissa ei tosiaan yleensä näe lasten valokuvia, mutta vihkisormusta harva sentään riisuu. Neutraalius on asiakkaita varten. Kun asiakas ei tiedä yksityiskohtia, hän voi kuvitella terapeutistaan asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä. Tarpeen mukaan voi ajatella, että terapeutti on lapseton tai suurperheen äiti, tykkää eläimistä tai inhoaa niitä.

Rakastuvatko potilaat oikeasti terapeuttiin?

Joskus. Mutta ei siihen ihmiseen, jota ei oikeasti edes tunne. Vaan siihen, että olisi joku, joka aina kuuntelisi.

Voiko terapeutin kanssa riidellä?

Periaatteessa ei, psykoterapeutti ei rupea riitelemään. Mutta ihmisiä mekin olemme – jos riita tulisi, se olisi aina terapeutin vika.

Onko pariterapeutti jomman kumman puolella?

Terapeutti on suhteen puolella. Hän auttaa puolisoita kuulemaan toinen toisiansa.

Mitä terapeutti tekee, jos kuulee jotain liian rajua?

Jos asiakas tuntuu olevan vaaraksi itselle tai toisille, siihen on velvollisuus puuttua. Joskus on tilanteita, jolloin on tehtävä lastensuojeluilmoitus – yleensä se tehdään yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Jos potilas on akuutisti sairaalahoidon tarpeessa, saatetaan lähteä yhdessä psykiatriseen päivystykseen.

Miten terapeutin oma pää kestää?

Psykoterapeutit käyvät säännöllisesti työnohjauksessa toisen psykoterapeutin luona. Kollegojen tuki on tärkeää, samoin ystävät ja harrastukset. Koska terapeutin työ on lähinnä istumista, on muistettava ulkoilla ja liikkua vapaa-aikana.

Terapiakysymyksiin vastasivat psykologi, psykoterapeutti Riikka Toivanen ja psykologi, psykoterapeutti Maiju Tokola.

Kysymättä jääneet terapiakysymykset on kerätty Kodin Kuvalehden lukijoilta. Mitä sinä haluaisit vielä terapiasta tietää? Kerro kommenttikentässä alla, kiitos!