Kosketuksen puute on suomalainen kansantauti. Lähes kaikki haluaisivat halata enemmän. Pitäisikö sille tehdä jotain?

Halataanko sinua tarpeeksi usein? Saatko hellyyttä yli äyräiden? Onko olkapää aina tarjolla?

Tuskin. Suomessa lukemattomia ihmisiä vaivaa krooninen hellyydenkipeys, väittää Taina Kinnunen kirjassaan Vahvat yksin, heikot sylityksin, joka käsittelee suomalaista kosketuskulttuuria.

Kinnunen analysoi kirjaansa varten kymmeniä ”kosketuselämäkertoja”. Yhteistä niille on kaipaus. On lapsuudessa laiminlyötyjä, yksinasuvia, leskiä ja vanhuksia. Parisuhteissa ja perheissäkin silitystä voi joutua ruinaamaan. Kaikki eivät uskalla edes pyytää, kunhan jäykästi puristavat kättä.

Kosketuksen puute on kansantauti, jota ei oteta vakavasti.

Kosketuksen vaikutuksia on Kinnusen mukaan tutkittu häpeällisen vähän: aihetta on pidetty epätieteellisenä. Höpsösti nimetty halipula on kuitenkin ongelma, joka voi tuottaa kipua, johtaa masennukseen tai tehdä ihmisestä väkivaltaisen.

Yhden yön halaus

Kansantauti kylvettiin sodan jälkeen. Suomi-soturi ei syliin märissyt. Lapset kasvoivat kovan käden alla: antaa sen itkeä, niin oppii. Suruun määrättiin ruisleipää ja kylmää järveä.

"Suomessa on yhä hyvin välttelevä kosketuskulttuuri. Halaamme takapuoli pitkällä", sanoo Väestöliiton kliininen seksologi Tarja Santalahti.

Erityisen vahvasti asenne on juurtunut miehiin. Miehet voivat halata toisiaan hautajaisissa, humalassa tai hurmoksessa koripallo-ottelussa. Miehen ja naisen välinen kosketus taas on helposti seksualisoitunut.

Olisi hyvä idea, jos puhuttaisiin hugbuddysta: yhden yön vierellä nukkujasta.

"Jos vihjaisee, että olisi pieni halipula, niin johan muuttuu suhtautuminen epäluuloiseksi", kirjoittaa mies kriisikeskus Tukinetin nettisivuilla.

Taina Kinnunen arvelee, että toisinaan miehetkin kaipaisivat yhden illan jutuilta vain hellyyttä ja läheisyyttä, ilman seksiä. Syvällä monen mielessä on kuitenkin ajatus, että miehen kuuluu himoita naista.

Kinnusen mielestä olisi hyvä idea, jos fuckbuddyn eli seksikaverin lisäksi puhuttaisiin hugbuddysta: yhden yön vierellä nukkujasta.

Lääkärin määräys: tunti kainalossa

Kosketus on tehokkain tapa tuottaa oksitosiinia, mielihyvähormonia. Oksitosiini lievittää stressiä ja kipua, alentaa verenpainetta ja vahvistaa vastustuskykyä. Se edistää myös kasvua.

Siksi vauvan kasvu pysähtyy, jos häntä ei kosketeta. Hyväksyvä kosketus opettaa lapsen luottamaan itseensä ja toisiin.

Jos aikuista ei kukaan halaa, itsetunto on koetuksella: olenko vastenmielinen?

Kosketuksen puute lisää vanhusten masennusta, ahdistusta ja harhaisuutta.

Parhaiten kosketuksen merkityksen huomaa lapsista ja vanhuksista. Ihan pieniä ja hyvin vanhoja eivät pidättele kulttuuriset estot: viisivuotias kiipeää syliin turvaan, silitys saa muistisairaan hyrisemään.

Tutkimuksissa on havaittu, että kosketuksen puute lisää vanhusten masennusta, ahdistusta ja harhaisuutta. Se voi myös altistaa alkoholiongelmille ja olla syynä väkivaltaisuuteen, Tarja Santalahti kertoo.

"Hoitotyössä pitäisi muistaa kosketuksen tärkeys. Me dumppaamme sen, annamme lääkkeitä. Läheisyyttä pitäisi melkein määrätä reseptillä."

Velvollisuushalaus ei auta

Joitakin hoitokonsteja onkin jo keksitty. Hierojat, kampaajat ja Äiti Amma tuovat mielihyvää, samoin kissat, koirat ja hevoset. Santalahden mielestä ne ovat ihan hyviä korvikkeita.

Mutta ei se ihan sama asia ole. Parhaassa kosketuksessa on mukana välittämistä, empatiaa, hellyyttä.

"Ihminen on hirveän herkkä tunnistamaan, missä tarkoituksessa toinen koskettaa", Santalahti selittää.

"Kunnioittaako tuo minua vai halaako vain velvollisuudesta? Haluaako hän seksiä? Tunnistaminen tapahtuu siinä sekunnin murto-osassa, kun otat toisen syliin."

Oikeus pysyä koskemattomana

Kaikki eivät kaipaa silitystä. Jotkut suhtautuvat kosketukseen välinpitämättömästi tai jopa karttavat sitä. Tarja Santalahden mukaan siihen voi olla monta syytä.

"Ehkä perheessä ei ole ollut tapana koskettaa. Tai ehkä ihmistä on kosketettu väärin ja kehonkuva voi olla muuttunut", hän sanoo.

"Vakavasti sairas voi joutua jatkuvasti tutkittavaksi. Silloin keho muuttuu helposti tutkimuskohteeksi ja koskettamisesta tulee epämiellyttävää."

Kosketusinhosta ei välttämättä tarvitse pyrkiä eroon. Jokaisella on oikeus piirtää omat rajansa.

"Mutta jos kosketuskammo vaivaa, kannattaa selvittää, mistä se johtuu."

Monta tapaa koskettaa

Pohjois-Amerikka ja Pohjois-Eurooppa ovat kosketusta vältteleviä kulttuureja. Yhdysvalloissa vauvat ovat yksin lähes 70 prosenttia vuorokaudesta. Siellä lapsen koskeminen on myös kriminalisoitu: päiväkodeissa mieshoitajat eivät välttämättä saa vaihtaa vaippoja ja koululuokkiin asennetaan kameroita.

Etelä-Eurooppaa pidetään läheisyyden kulttuuripiirinä. Ranskalaiset ovat tunnettuja eroottisuudestaan.

Japanissa aikuisten välinen koskettelu on niukkaa, mutta lapsia hellitään. Lapsi saattaa nukkua murrosikään asti vanhempien välissä.

Nigerissä ja Malissa tuareg-heimon parantajanaiset diagnosoivat sairauksia vatsaa tunnustelemalla. Hoitona saattaa olla yrttien lisäksi hierontaa.

Mustikat paitsi maistuvat taivaallisilta myös edistävät terveyttämme monin tavoin.
Mustikat paitsi maistuvat taivaallisilta myös edistävät terveyttämme monin tavoin.

Supermarja mustikka on mitä terveellisin metsien aarre – siitä on paljon tutkimustietoa. Lue tästä, miten monin tavoin mustikka tekee sinulle hyvää.

1. Mustikka on vitamiini- ja ravintoainepommi.  

Mustikka sisältää magnesiumia, mangaania ja sinkkiä ja esimerkiksi B-, C- ja E-ryhmän vitamiineja. Supermarjassa on myös runsaasti kuitua.

2. Mustikka parantaa näköä.

Mustikka voi parantaa erityisesti silmänpainetautipotilaiden ja likinäköisten näkökykyä. Mustikka voi myös lieventää näyttöpäätetyön aiheuttamaa silmien väsymistä.

3. Mustikka voi edistää sydän- ja verisuoniterveyttä.

Mustikka voi vähentää valtimojäykkyyttä ja alentaa verenpainetta, joten mustikka vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. 

Mustikan sisältämät flavonoidit saattavat vähentää sydänkohtausten riskiä

4. Mustikka lieventää matala-asteista tulehdustilaa.

Säännöllinen mustikan käyttö lieventää matala-asteista tulehdustilaa. Matala-asteinen tulehdus liittyy moniin yleisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Mustikka myös alentaa aterianjälkeistä insuliinin nousua.

5. Mustikka parantaa muistia.

Mustikoiden syöminen on hyväksi aivoterveydelle. Se parantaa muistia ja aivojen kognitiivista toimintaa ja ehkäisee ikääntymiseen liittyviä ongelmia.

6. Mustikka pienentää syövän riskiä.

Mustikoiden sisältämät flavonoidit ovat antioksidantteja ja alentavat muun muassa syöpien riskiä ja tulehduksellisia reaktioita.

Juominen on paras ensiapu, kun helle korventaa. Mutta tiesitkö, että loputtomiin ei kannata lipittää pelkkää vettä?

Särkeekö päätä? Tarvitset lisää nestettä

Tarvitset normaalioloissa pari litraa nestettä vuorokaudessa, mutta pitkän hellekauden aikana ainakin tuplasti sen määrän. Jos siis päätä alkaa kuumana päivänä särkeä, suuntaa lähimmän vesihanan luo. Viileää juotavaa kannattaa nauttia tasaisesti pitkin päivää, 2–4 desiä tunnissa.

Jos päänsärky on tullut auringossa oleskellessasi, kyse voi olla auringonpistoksesta. Sekin useimmiten helpottuu, kun vetäydyt viileään varjoon lepäämään ja juomaan nestettä. Lippa- tai lierihattu on oiva keino ehkäistä auringonpistosta.

Heikottaako? Juo muutakin kuin vettä

Elimistösi suolapitoisuus alkaa laimeta, jos juot hellepäivästä toiseen pelkkää vettä. Heikotushan siitä seuraa. Juo siis välillä mehua, kivennäisvettä tai vaikka piimää.

Alkoholista, kahvista ja teestä ei ole hellejuomiksi, koska ne lisäävät virtsaneritystä ja voivat pahentaa nestehukkaa entisestään.

Jo muutama suolakurkun viipale auttaa.

Kramppaavatko pohkeet? Suola ja juoma auttavat

Jos jalat kramppaavat helteellä, parasta ensiapua on lepo varjossa, juominen ja pieni suolainen. Jo muutama suolakurkun viipale leivän päällä auttaa.

Turpoavatko nilkat? Nosta jalat seinälle – ja juo

Hellepäivän jälkeen jalat ja etenkin nilkat ovat monesti turvoksissa. Pölkkyjalat alkavat pikku hiljaa sulaa, kun heittäydyt lepoasentoon ja nostat ne ylös. Ja jälleen kerran juo paljon nestettä. Juominen on helteellä lääke melkein kaikkeen.

Eivätkö oireet hellitä? Kysy neuvoa asiantuntijalta

Jos kuumuus oikein uuvuttaa tai jos kyse on lapsesta, vanhuksesta tai sairaasta, pelkät kotikonstit eivät välttämättä riitä. Ota yhteyttä lääkäriin ainakin näissä tapauksissa:

  • Jos heikotus, pahoinvointi ja muut uupumisoireet ovat hyvin voimakkaita tai ne eivät hellitä levolla, kehon viilentämisellä ja nesteellä.
  • Jos krampit jatkuvat yli tunnin ajan levosta, juomisesta ja pienen suolaisen nauttimisesta huolimatta.
  • Jos sinulla on nesteenpoistolääkitys ja jalkasi turpoavat. Oire voi silloin johtua myös perussairaudesta.

Lähteet: THL, Duodecim