Kosketuksen puute on suomalainen kansantauti. Lähes kaikki haluaisivat halata enemmän. Pitäisikö sille tehdä jotain?

Halataanko sinua tarpeeksi usein? Saatko hellyyttä yli äyräiden? Onko olkapää aina tarjolla?

Tuskin. Suomessa lukemattomia ihmisiä vaivaa krooninen hellyydenkipeys, väittää Taina Kinnunen kirjassaan Vahvat yksin, heikot sylityksin, joka käsittelee suomalaista kosketuskulttuuria.

Kinnunen analysoi kirjaansa varten kymmeniä ”kosketuselämäkertoja”. Yhteistä niille on kaipaus. On lapsuudessa laiminlyötyjä, yksinasuvia, leskiä ja vanhuksia. Parisuhteissa ja perheissäkin silitystä voi joutua ruinaamaan. Kaikki eivät uskalla edes pyytää, kunhan jäykästi puristavat kättä.

Kosketuksen puute on kansantauti, jota ei oteta vakavasti.

Kosketuksen vaikutuksia on Kinnusen mukaan tutkittu häpeällisen vähän: aihetta on pidetty epätieteellisenä. Höpsösti nimetty halipula on kuitenkin ongelma, joka voi tuottaa kipua, johtaa masennukseen tai tehdä ihmisestä väkivaltaisen.

Yhden yön halaus

Kansantauti kylvettiin sodan jälkeen. Suomi-soturi ei syliin märissyt. Lapset kasvoivat kovan käden alla: antaa sen itkeä, niin oppii. Suruun määrättiin ruisleipää ja kylmää järveä.

"Suomessa on yhä hyvin välttelevä kosketuskulttuuri. Halaamme takapuoli pitkällä", sanoo Väestöliiton kliininen seksologi Tarja Santalahti.

Erityisen vahvasti asenne on juurtunut miehiin. Miehet voivat halata toisiaan hautajaisissa, humalassa tai hurmoksessa koripallo-ottelussa. Miehen ja naisen välinen kosketus taas on helposti seksualisoitunut.

Olisi hyvä idea, jos puhuttaisiin hugbuddysta: yhden yön vierellä nukkujasta.

"Jos vihjaisee, että olisi pieni halipula, niin johan muuttuu suhtautuminen epäluuloiseksi", kirjoittaa mies kriisikeskus Tukinetin nettisivuilla.

Taina Kinnunen arvelee, että toisinaan miehetkin kaipaisivat yhden illan jutuilta vain hellyyttä ja läheisyyttä, ilman seksiä. Syvällä monen mielessä on kuitenkin ajatus, että miehen kuuluu himoita naista.

Kinnusen mielestä olisi hyvä idea, jos fuckbuddyn eli seksikaverin lisäksi puhuttaisiin hugbuddysta: yhden yön vierellä nukkujasta.

Lääkärin määräys: tunti kainalossa

Kosketus on tehokkain tapa tuottaa oksitosiinia, mielihyvähormonia. Oksitosiini lievittää stressiä ja kipua, alentaa verenpainetta ja vahvistaa vastustuskykyä. Se edistää myös kasvua.

Siksi vauvan kasvu pysähtyy, jos häntä ei kosketeta. Hyväksyvä kosketus opettaa lapsen luottamaan itseensä ja toisiin.

Jos aikuista ei kukaan halaa, itsetunto on koetuksella: olenko vastenmielinen?

Kosketuksen puute lisää vanhusten masennusta, ahdistusta ja harhaisuutta.

Parhaiten kosketuksen merkityksen huomaa lapsista ja vanhuksista. Ihan pieniä ja hyvin vanhoja eivät pidättele kulttuuriset estot: viisivuotias kiipeää syliin turvaan, silitys saa muistisairaan hyrisemään.

Tutkimuksissa on havaittu, että kosketuksen puute lisää vanhusten masennusta, ahdistusta ja harhaisuutta. Se voi myös altistaa alkoholiongelmille ja olla syynä väkivaltaisuuteen, Tarja Santalahti kertoo.

"Hoitotyössä pitäisi muistaa kosketuksen tärkeys. Me dumppaamme sen, annamme lääkkeitä. Läheisyyttä pitäisi melkein määrätä reseptillä."

Velvollisuushalaus ei auta

Joitakin hoitokonsteja onkin jo keksitty. Hierojat, kampaajat ja Äiti Amma tuovat mielihyvää, samoin kissat, koirat ja hevoset. Santalahden mielestä ne ovat ihan hyviä korvikkeita.

Mutta ei se ihan sama asia ole. Parhaassa kosketuksessa on mukana välittämistä, empatiaa, hellyyttä.

"Ihminen on hirveän herkkä tunnistamaan, missä tarkoituksessa toinen koskettaa", Santalahti selittää.

"Kunnioittaako tuo minua vai halaako vain velvollisuudesta? Haluaako hän seksiä? Tunnistaminen tapahtuu siinä sekunnin murto-osassa, kun otat toisen syliin."

Oikeus pysyä koskemattomana

Kaikki eivät kaipaa silitystä. Jotkut suhtautuvat kosketukseen välinpitämättömästi tai jopa karttavat sitä. Tarja Santalahden mukaan siihen voi olla monta syytä.

"Ehkä perheessä ei ole ollut tapana koskettaa. Tai ehkä ihmistä on kosketettu väärin ja kehonkuva voi olla muuttunut", hän sanoo.

"Vakavasti sairas voi joutua jatkuvasti tutkittavaksi. Silloin keho muuttuu helposti tutkimuskohteeksi ja koskettamisesta tulee epämiellyttävää."

Kosketusinhosta ei välttämättä tarvitse pyrkiä eroon. Jokaisella on oikeus piirtää omat rajansa.

"Mutta jos kosketuskammo vaivaa, kannattaa selvittää, mistä se johtuu."

Monta tapaa koskettaa

Pohjois-Amerikka ja Pohjois-Eurooppa ovat kosketusta vältteleviä kulttuureja. Yhdysvalloissa vauvat ovat yksin lähes 70 prosenttia vuorokaudesta. Siellä lapsen koskeminen on myös kriminalisoitu: päiväkodeissa mieshoitajat eivät välttämättä saa vaihtaa vaippoja ja koululuokkiin asennetaan kameroita.

Etelä-Eurooppaa pidetään läheisyyden kulttuuripiirinä. Ranskalaiset ovat tunnettuja eroottisuudestaan.

Japanissa aikuisten välinen koskettelu on niukkaa, mutta lapsia hellitään. Lapsi saattaa nukkua murrosikään asti vanhempien välissä.

Nigerissä ja Malissa tuareg-heimon parantajanaiset diagnosoivat sairauksia vatsaa tunnustelemalla. Hoitona saattaa olla yrttien lisäksi hierontaa.

Osaatko vastata oikein näihin kymmeneen kysymykseen? Niitä kysytään muistihäiriöitä seulovassa testissä.

Arki on välillä niin täynnä, etteivät kaikki työt ja aikataulut tunnu millään pysyvän päässä. Tutkimuksin onkin todettu, että stressi saa muistin pätkimään.

Silti joskus häivähtää mielessä: entä jos tämä on alkavaa muistisairautta?

Jos muistioireet huolestuttavat, ne kannattaa tutkituttaa. Lääkäri aloittaa selvittelyn tavallisesti muistitutkimuksella. Yleisesti käytetty testi on MMSE eli Mini-Mental State Examination, joka kartoittaa lähimuistin häiriöitä.

Tärkein osuus kaikkiaan 19 tehtävän testissä on orientaatio-osio. Kokeile, miten hyvin sinä osaisit vastata stressipäivänä näihin kymmeneen aikaa ja paikkaa koskevaan kysymykseen.

1. Mikä vuosi nyt on? Vuosiluvun tulee olla täysin oikein.

2. Mikä vuodenaika nyt on? Huom! Oikea vuodenaika määrittyy kalenterin mukaan, ei sään.

Talvi = joulu-, tammi-, helmikuu

Kevät = maalis-, huhti-, toukokuu

Kesä = kesä-, heinä-, elokuu

Syksy = syys-, loka-, marraskuu

3. Monesko päivä tänään on? Yhden päivän virhe suuntaan tai toiseen on ok.

4. Mikä viikonpäivä tänään on? 

5. Mikä kuukausi nyt on? Sekä kuukauden nimi että järjestysnumero hyväksytään, esimerkiksi heinäkuu tai seitsemäs kuukausi.

6. Missä maassa olet?

7. Missä läänissä olet? Myös vanhan lääninjaon mukaiset vastaukset hyväksytään (esimerkiksi Uudenmaan lääni).

8. Mikä on tämän paikkakunnan nimi, jossa olet? Vastauksen tulee olla kaupungin, kunnan tai paikkakunnan nimi.

9. Mikä on tämä paikka, jossa olet? Jos vastaat kysymyksiin kotona, kerro osoite. Muuten kerro paikan nimi.

10. Monennessako kerroksessa olet?

Lähde ja koko testi: Suomen muistiasiantuntijat

Tietoa muistisairauksista ja tukea sairastuneelle ja omaisille tarjoavat Muistiliitto ja Alzheimerinfo. Tutustu myös uuteen Muistipuistoon!

Hakeudu muistitutkimuksiin, jos...

• sinä tai läheisesi epäilette, että muistisi on heikentynyt

• unohtelet tärkeitä asioita yhä useammin tai sinulla esiintyy muistiaukkoja

• arjesta selviytyminen heikentyy tuntemattomasta syystä

• persoonallisuutesi tai käyttäytymisesi muuttuu

• esimerkiksi leikkauksen tai infektion yhteydessä ilmenee sekavuustiloja

• huomaat lieviäkin muistiongelmia, mikäli lähisuvussasi on muistisairauksia

Lähde: Mehiläinen

Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.
Muusikko Jore Marjaranta opiskeli joogaohjaajaksi vuonna 2011 Coloradossa Yhdysvalloissa.

Onko liikunnan ilo edelleen kateissa? Joogaohjaaja ja muusikko Jore Marjaranta, 56, kertoo, kuinka hän löysi omansa.

1. Jooga vei selkäkivut

”Minulla oli 1990-luvun lopussa tosi paha iskias, ja kaveri suositteli joogaa. Ennen sitä olin harrastanut liikuntaa satunnaisesti, uiden ja lenkkeilemällä. Nelikymppisenä aloin käydä Helsingin astangajoogakoulussa, välillä viisi kertaa viikossa, välillä kahdesti kuussa. Selkäsairaudet jäivät sille tielle.

Nyt ohjaan joogaa kymmenen tuntia viikossa. En opiskellut ohjaajaksi siksi, että minusta tulisi ohjaaja, vaan siksi, että halusin saada lisää tietoa joogasta. Ohjaamaan päädyin sattumalta.

”Liikkumiseen ei tarvita poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.”

On ihanaa, että nyt kun joogaan paljon, kahden tunnin keikka ei ole mikään suoritus. Jaksan sen fyysisesti tosi hyvin. Tuntuu, että itsevarmuuskin on lisääntynyt.

Jokainen selkäkivun sairastanut tietää, ettei sen kummoinen tarvitse olla, kun koko toiminta pysähtyy. Uskon, että jos liikkuu aktiivisesti ja pitää huolta selän kunnosta, selkäkipuja tulee harvemmin.”

2. Oma laji löytyy etsimällä

”Liikkumiseen ei tarvita mitään poppakonsteja. Jo sauvakävely on hieno lähtökohta.

Lepopäiviä pitää olla kaksi viikossa, mutta olisi ihan mieletöntä, jos onnistuisi liikkumaan kolmena, neljänä päivänä viikossa. Eri tavoilla, monipuolisesti.

Toivoisin, että jokainen saisi käytyä edes kerran siinä itselleen oikeassa lajissa. Kuuntelisi omaa kehoaan ja antaisi sille mahdollisuuden. Monet seniorijoogassa käyvät esimerkiksi luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole. Sitä pitää vain harjoittaa. Tasapainossa pysyminen saattaa pelastaa vanhana monelta liukastumiselta.”

”Monet seniorijoogassa käyvät luulevat, että yhden jalan tasapaino on katoava taito. Ei ole.”

3. Ilo on hyvä tavoite

”Jooga vaikuttaa positiivisesti mieleen ja pienentää stressitasoja. Ihanaa siinä on se, että ei ole tavoitteita, ajatusta siitä, minkälaiseksi joogaajaksi pitäisi tulla. Saan edelleen hyvän fiiliksen jokaisesta tunnista.

Kannattaa etsiä opettaja, jonka kanssa kemiat kohtaavat ja jonka luona on aina hyvä olla. On tärkeää ajatella, että liikunta ei ole pakko vaan ihana asia. Sellainen, joka oikein kutkuttelee. On ihanaa päästä tunnille!”