Gunnel Adlercreutz on saanut orkideaharrastuksen ansiosta uuden ystäväkaartin. ”Meillä kaikilla on toinen elämä rinnalla, mutta orkideat yhdistävät meidät.”
Gunnel, miten löysit orkideat?
”Isoisäni kasvatti tiikerikämmeköitä ’Rossioglossum grande’. Äidinäidillä oli lumikuningattaria ’Coelogyne cristata’. Sain häneltä tiikeriorkideoita, kun menin naimisiin vuonna 1965. Elämä, perhe ja työt veivät minut maailmalle, ja menetin orkideani. Mutta 2000-luvun alussa sain orkideoita harrastavalta ystävältäni ’Paphiopedilum Honey’ -nimisen primäärihybridin. Se on venuksenkenkä ja voi edelleen hyvin ja kukkii. Se oli uusi alku! Nyt minulla on noin 110 orkideaa. Se on aika paljon.”
/kodinkuvalehti.fi/s3fs-public/main_media/b882697190z.1_20240130160859_000g7e6cbuev.10.iptcstrip_0.jpg?itok=lIKP9KHq)
Onko orkideoiden hoito vaikeaa?
”Se on helpompaa kuin ihmiset luulevat. Tärkeintä on, ettei orkideoita kastella liikaa. Kerran viikossa riittää suurimmalle osalle. Tuntuvin ero tavallisiin kotikasveihin on se, että orkideoita ei yleensä kasvateta mullassa vaan orkideasubstraatissa. Se on ilmava sekoitus, jossa on vain vähän lahoavia aineksia.”
Mikä yllätti sinut orkideoissa?
”Orkideoiden harrastaminen on hyvin sosiaalista. Sen kautta saa uuden ystäväkaartin! Minusta on hauska ajatella, että meillä kaikilla on toinen elämä rinnalla, mutta orkideat yhdistävät meidät. Näemme Suomen orkideaseuran tapaamisissa. Meillä on kasvien vaihtopäiviä, tapahtumia ja yhteishankintoja. Annamme ja myymme toisillemme orkideoita ja taimia.”
Lue koko juttu ja katso kuvat Kodin Kuvalehdestä 4/24. Tilaajana voit lukea haastattelut myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.
