Muistisairas, kaatuileva äiti aiotaan palauttaa sairaalasta kotiin, koska asiantuntijat arvioivat hänet riittävän hyväkuntoiseksi.
Äitini on 90-vuotias ja on asunut tähän asti omillaan. Hänellä on ollut muistiongelmaa ja tasapaino on huonontunut. Äidin luona on käynyt kodinhoitaja kolme kertaa 15 minuuttia päivässä.
Aloimme siskoni kanssa ihmetellä, kun äiti alkoi olla kummallisen harmaa ja puhumaton. Hän makasi vain sängyssä silmät kiinni, kun kävimme siellä. Siskoni tutki kodinhoitajien pitämää reissuvihkoa, ja siihen oli kirjoitettu pitkän aikaa joka käynnillä, että potilas ei syö.
Hommasimme äidin sairaalaan, missä hänellä todettiin vakava aliravitsemus. Nesteytyksellä ja syöttämisellä äidin kunto palautui. Hän on taas läsnä, mutta tasapaino-ongelma on pahentunut ja muisti heikkenee.
Nyt sairaalasta ollaan palauttamassa äitiä takaisin kotiin. Olemme yrittäneet saada äidin palvelutaloon, mutta hän on kuulemma liian hyväkuntoinen. Jos hänet palautetaan kotiin, kiireiset kodinhoitajat eivät ehdi häntä syöttää ja tilanne on kohta sama.
Onko tarkoitus, että äiti näännytetään kotona nälkään tai hän kaatuu ja lyö itsensä pahasti? Me olemme siskoni kanssa töissä ja perheellisiä.
Olen itse töissä vanhusten palvelutalossa. Kaupunki lakkautti meiltä osastoja vedoten siihen, että vanhusten kotihoitoa kehitetään. Samalla irtisanottiin henkilökuntaa. Nyt meillä on sitten vanhuksia ylipaikoilla ahtaudessa, mutta henkilökunnan määrää ei ole lisätty.
Mikä on kaupungin tarkoitus vanhustemme kohdalla, kun terveellä järjellä ei ole tekemistä päätösten kanssa? Kotihoitoa muka kehitetään, mutta samat kodinhoitajat ovat vain yhä työllistetympiä. Mitä voimme tehdä äitini eteen?
Huolestunut tytär
