
Näyttelijä Sari Puumalainen varoitteli ensin tytärtään, että on huono idea ottaa poikakaveriksi vanhempi näyttelijänplanttu. Sitten Sari tapasi Jon-Jon Geitelin, ja mieli muuttui.
”KUN ESIKOISENI Saara kertoi minulle ensimmäisen kerran Jon-Jonista, makasin makuuhuoneessa katsomassa televisiosta kokkiohjelmaa. Olin uutisesta kauhuissani. Minusta oli huono idea ottaa poikakaveriksi kahdeksan vuotta vanhempi näyttelijänplanttu. Hän eli aivan eri elämänvaihetta kuin Saara, joka asui vielä kotona.
Kun huomautin ikäerosta Saaralle, hän kysyi viisaasti, kuinka suuri ikäero minulla ja Ristolla (Kaskilahti) onkaan. Vastasin, että kahdeksan vuotta. ’Näin juuri’, Saara sanoi. Asia oli loppuun käsitelty.
Ensivisiittiä varten valmistin marinoitua paahtopaistia, salaattia, valkosipuliperunoita ja papuja. Syödessämme kiinnitin huomiota siihen, kuinka kauniisti Jon-Jon kohteli Saaraa. Nuorten rakkaus kukoisti katseissa ja eleissä. Kun istuimme olohuoneessa neliönmuotoisen ruokapöydän ympärillä, sanoin ääneen, kuinka iloinen olen tyttäreni puolesta.
Ilta päättyi onnen kyyneliin. Ensin liikutuin minä ja sitten Jon-Jon. Saara, hänen siskonsa Siiri ja mieheni Risto katsoivat pitkään toisiaan ja ihmettelivät, mitä oikein tapahtuu. Ehkä tilanne oli tytöistä vähän nolokin, vaikka he tietävät, että itken usein.
Rakas vävy ja kaveri
Arvostan sitä, että Jon-Jon näkee kaikessa hyvän. Hän myös saa minut pohtimaan asioita uusilta kannoilta, kuten reissullamme neljä vuotta sitten. Menimme Jon-Jonin ja Saaran kanssa vuokramökille Tahkon lähelle, missä Risto oli kesäteatterihommissa. Olin varautunut tasan neljän päivän reissuun ja pakannut sen mukaisesti koiralle muonaa ja itselleni vaihdevuosilääkkeitä.
Olen kalenteri-ihminen, mutta kun tuli aika lähteä takaisin, sanoin, että olisipa mukava jäädä. Jon-Jon ihmetteli, miksen jää, olenhan lomalla. Yritin selittää, miksei se onnistu. Vävyni totesi rauhallisesti, että täälläkin on varmasti kauppa ja apteekki. Nuoret lähtivät kotiin, ja minä jäin Tahkolle viikoksi Riston kanssa. Ilman vävyäni en olisi todennäköisesti edes ajatellut, että voin muuttaa suunnitelmaa ja mennä fiilikseni mukaan.
”Lautapelien sääntöjä Jon-Jon on loistava venyttämään edukseen.”
Toisinaan Jon-Jon on taivaanrannan maalari, jonka mielestä asioita on hyvä pohtia rauhassa. Ehkä siksi hän on useimmiten myöhässä. Toisaalta Jon-Jonin supervoima on mieletön pikkutarkkuus ja periksiantamattomuus.
Lautapelien sääntöjä Jon-Jon on loistava venyttämään omaksi edukseen. Jos säännöissä sanotaan, että peliin kuuluu ottaa neljä korttia, hän voi ehdottaa, että voisimmeko kuitenkin ottaa viisi. Alkuvuosina suostuin helposti, mutta nykyään voimme huutaa hänelle yhteen ääneen, että ei käy. Hetken päästä nauramme koko jutulle.
Jon-Jon on luotettava ja sydämellinen. Minulle hän on sekä rakas vävy että kaveri.”
Mitä tärkeää Jon-Jon Geitel oppi anopistaan, kun asui tämän kotona kahdeksan kuukautta? Miksi Jon-Jonin kädet hikosivat ennen ensitapaamista Sarin kanssa? Miten kommunikaatio Sarin ja Riston perheessä eroaa Jon-Jonin lapsuudenperheestä? Milloin Jon-Jon sai anoppinsa sanattomaksi? Lue koko hauska Perhekuvioita-juttu Kodin Kuvalehdestä 13/2025 tai tilaajana täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.