Marleena Ansio rakastaa värejä: Vaate on hyvä kun sen voi unohtaa
Taiteilija Marleena Ansiolle värit ovat työ, intohimo ja pala persoonaa. Tavallisissa vaatteissa hän ei viihdy lainkaan.
Miten kuvailisit tyyliäsi?
Lapsenlapseni on ristinyt minut glamourmummiksi. Olen aina ollut varma pukeutumisestani enkä ollenkaan viihdy tavallisissa vaatteissa. Pukeudun siihen, mikä tuntuu hyvältä. Menen työhuoneelleni vaikka yöpaidassa, jos siltä tuntuu.
Minut on tehty sellaiseksi, että ostan kaiken sateenkaaren väreissä. Värit tulevat selkäytimestä, mutta suosikkini on silti musta.
Millaisia kommentteja kuulet tyylistäsi?
Edesmennyt äitini kommentoi kerran vaatelöytöäni sanomalla, että se on varmaan tosi ihana, mutta ei siinä tänne Jämsään kannata tulla.
Jos asuisin kaupungissa, hulluttelisin vaatteilla varmaan enemmänkin. Taiteilijan ammatti antaa vapauden pukeutumiseen, mutta täällä Tuusulassa en tahdo järkyttää ihmisiä liian räväköillä vaatteilla.
Rakastan Pariisia, koska siellä pukeudutaan niin naisellisesti ja ihmisillä on erilaisia ja hyvin rohkeitakin tyylejä.
Mikä on lempivaatteesi?
Rakastan kullanvärisiä ballerinoja, jotka ostin äidilleni hänen jouduttuaan sairaalaan aivohalvauksen jälkeen.
Aivohalvaus haittasi puhetta, mutta kengät nähdessään äitini huokaisi, että voi miten ihanat. Äiti rakasti kaikkea kaunista loppuun asti.
Mitä et pukisi yllesi?
Ihailen ihmisiä, jotka pystyvät pukeutumaan niin, että vatsamakkarat hieman näkyvät. Itse en pysty siihen, sillä en yleensä tahdo näyttää muotojani.
Värillä on minulle suuri merkitys. Jos väri on väärä, vaate jää henkariin, vaikka se olisi muuten kuinka kaunis ja sopiva.
Miten pukeudut juhlaan?
En tee tiukkaa eroa työ- ja juhlavaatteiden välillä. Monet juhla-asut näyttävät hienoilta, mutta niissä ei ole mukava olla.
Vaate on hyvä silloin, kun siinä on niin mukavaa, että voi unohtaa, mitä on päällä.
Pukeudun mielelläni näyttävästi taiteilijasiskoni näyttelyn avajaisiin tai jos lähden asioille Helsinkiin. Pukeutuminen on huomaavaisuutta toisia kohtaan.
Miten löydät vaatteesi?
Löydän erikoisuuksia messuilta. Aiemmin suunnittelin ja ompelin paljon vaatteita itselleni ja ystävillenikin. Vanhempi lapsenlapseni opiskelee vaatesuunnittelua Pariisissa, ja lomalla ompelimme yhdessä.
Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 15/2015.