Muistinero Joona: "Treenaan muistiani 12 tuntia päivässä"

Joona Marjakangas, 20:

"Yhdeksännellä luokalla peruskoulussa löin luokkakavereideni kanssa vetoa, että opin seuraavaan päivään mennessä piin likiarvosta sata ensimmäistä desimaalia. Harrastin silloin rahapelejä ja olin veloissa. Vetoon osallistuneet eivät uskoneet, että kykenen muistamaan numerot.

Opin numerot kotona kolmessa vartissa. Vedolla sain velat kuitattua.

Seuraavana päivänä koulussa luettelin sarjan sujuvasti ääneen. Sain luetella sen vielä useamman kerran, koska muidenkin luokkien oppilaat halusivat kuulla temppuni. Matematiikanopettaja antoi minulle tuntiaktiivisuudesta plussan.

"Sovelsin muistiharjoituksia, kun valmistauduin tentteihin. Kirjoitin viisi laudaturia."

Muistini ei ole mielestäni mitenkään poikkeuksellinen, korkeintaan vähän keskimääräistä parempi. Vedonlyöntini jälkeen etsin netistä ja kirjoista tietoa muistitekniikoista. Paras löytö oli norjalaisen Oddbjørn Byn kirjoittama Memo. Kirjassa oli hyvin yksinkertaisia ja selkeitä harjoituksia. Sovelsin niitä, kun valmistauduin lukiossa tentteihin. Hyvin pian selvisin vähemmällä lukemisella ja sain parempia arvosanoja. Kirjoitin viisi laudaturia.

Lyhyesti kuvattuna muistamistekniikat perustuvat visualisointiin. Konkreettiset asiat voi visualisoida sellaisenaan ja abstraktimmat, kuten nimet, paikat ja vuosiluvut, voi painaa mieleen symbolien tai assosiaatioiden avulla.

"Pysyn painamaan mieleeni kerralla kahdeksan numeroa."

Harjoittelen muistamista nykyisin lähes päivittäin. Etenkin numerosarjojen mieleen painamisessa olen kehittynyt huimasti. Aloitin harjoittelun siten, että opettelin ajattelemaan numeroita kirjaimina, joista muodostin tiettyä logiikkaa käyttämällä sanoja. Alussa painoin numerot mieleen yksi kerrallaan, mikä oli hyvin hidasta. Nyt pystyn painamaan mieleeni kerralla kahdeksan numeroa.

Luon numerosarjasta kolmessa sekunnissa tarinallisen kuvan. Sarjan kolme ensimmäistä numeroa visualisoin tarkoittamaan henkilöä, kaksi seuraavaa henkilön tekemistä ja kolme viimeistä objektia, johon tekeminen kohdistuu. Mielikuva voi olla esimerkiksi "Jyrki Katainen raivoaa kahvinkeittimelle", joka vastaa numerosarjaa 99988444.

Muistettavat asiat sijoitan niin sanottuun muistipalatsiin, esimerkiksi kotikaupunkini kaduille. Kun haluan palauttaa muistettavan asian mieleeni, kuljen mielessäsi saman reitin ja katson, mitä tutuille paikoille on sijoitettu. Näin pystyn opettelemaan tunnissa yli tuhannen numeron numerosarjan.

"Muistitekniikat auttavat ihmisten kohtaamisessa. Muistan nykyään ihmisten nimet paremmin."

Tavoitteeni on päästä maailman kymmenen parhaan muistajan joukkoon. En pidä maailmanmestaruuden voittamistakaan mahdottomana, mutta en tiedä, jaksanko treenata niin paljon kuin siihen vaaditaan. Saatan jo nyt vapaapäivänä harjoitella jopa 12 tuntia päivässä.

En usko, että tästä tulee minulle ammattia, koska tällä ei rikastu. Keskityn siksi myös insinööriopintoihin Aalto-yliopistolla. Niissä minulle ei juuri ole hyötyä muistitekniikoista – humanistisissa aineissa ja kielissä pystyisin paremmin loistamaan. Koodatessa voi aina käyttää Googlea.

"Luennolla en tee muistiinpanoja paperille vaan muistiini."

Muistitekniikoista on hyötyä myös arjessa, koska ne auttavat ihmisten kohtaamisissa. Olin ennen huono muistamaan nimiä ja kasvoja. Opettelin siksi koko nimipäiväkalenterin ulkoa ja annoin jokaiselle nimelle valmiin kuvallisen assosiaation. Minna on esimerkiksi pinnasänky ja Arttu on miekka kivessä. Nyt keskustelukumppanin nimi on helpompi painaa mieleen.

Pystyn myös painamaan mieleen käymäni keskustelut, jos haluan. Luennolla en tee muistiinpanoja paperille vaan muistiini.

Mutta kyllä minullakin pätkii. Viime kuussa unohdin ystäväni puhelinnumeron. Se oli hankalaa, koska en talleta puhelinnumeroita muualle kuin muistiini."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 16/2015.