Uniset, sysipimeät aamut ovat ohi. Joulukalenterikuu alkaa!
Aamusta toiseen on sysipimeää. Villasukat jalassakin paleltaa. Herätyskello torkuttaa, kunnes on jo kiire. Luistinkassi ja unilelu jäävät eteiseen, vaikka niidenkin pitäisi olla jo koulussa ja päiväkodissa.
Sitten äkkiarvaamatta tulee aamu, jolloin kellon ensi piippaus riittää ylös pomppaamiseen. Lasten silmät tuikkivat. Jokainen aamu tarjoaa jotain erityistä: tontun kuvan, rusinarasian, pieni muovisen Vilijonkan!
Vaatteet sujahtavat päälle, sillä yllätyksestä on päästävä kertomaan kaikille. Päiväkodin aamutoimiinkin kuuluu oma joulukalenterinsa.
Hoitajat ovat huomanneet saman kuin vanhemmat.
Ostaisin lapsille joulukalenterin myös loka- ja marraskuuksi, jos tietäisin virkistävän vaikutuksen kestävän.
Aikuisten kalentereissa ei tunnu olevan samanlaista tenhoa. Suklaa on joka päivä samanmakuista. Ajatuskin 24 pienestä kosmetiikkatuotteesta tai rihkamakorusta hirvittää.
Mutta tällaisen haluaisin: Luukku 1, juoruilukahvit ystävän kanssa lämpimässä, valoisassa kahvilassa, kun ulkona sataa räntää. Luukku 7, intialainen päähieronta hektisen päivän päätteeksi. Luukku 17, ylimääräinen tunti vuorokauteen. Luukku 24, joulurauha, hyvä, lämmin, hellä.
Millainen joulukalenteri sinut saisi pomppaamaan virkeänä sängystä?
