Minulla on takana epäonnistunut avioliitto ja pelkään, että putoamme samoihin loukkuihin nykyisen mieheni kanssa.
Periaatteessa olen avoin kasvulle ja muutoksille. Kuitenkin pelkään muutoksia nykyisessä parisuhteessani.
Minulla on takana epäonnistunut avioliitto, ja pelkään niitä loukkuja, joihin putosimme edellisessä suhteessani. Alitajuisesti ajattelen, että jos alkaa tapahtua muutoksia, ne tapahtuvat vain huonoon suuntaan, koska viimeksikin kävi niin.
Tunteisiini ei vaikuta se tosiasia, jonka järkeni kyllä käsittää, että minulla on nyt toinen mies ja myös minä olen nyt erilainen, kypsempi ja kokeneempi. Olen myös analysoinut tarkkaan, mikä aiemmassa liitossani meni pieleen, jotta osaisin välttää astumassa samoihin loukkuihin.
Arki tuo omat haasteensa parisuhteeseen, kuten toi aiemminkin. Mutta se ei tarkoita, että minä ja nykyinen mieheni reagoisimme niihin samalla tavalla kuin mitä tapahtui aiemmassa parisuhteessani.
Kuinka oppisin luottamaan siihen, että tällä kertaa asiat menevät toisin, enkä pitäisi kiinni tavoista, joissa on syytä muuttua ja kehittyä?
Vauvankengissäkö loppuelämä?
