
”Meillä oli monta riitaa äidin kanssa, kun olin murrosikäinen. Nyt äiti on vanha, enkä näe syytä lähteä kaivelemaan äidin menneitä virheitä”, lukijamme kirjoittaa.
Äidilläni ei ole enää kauan aikaa jäljellä. Mitä hyötyä olisi alkaa tässä vaiheessa kaivella niitä aikoja, kun äiti ei osannut empaattisesti käsitellä murrosikäistä minua, vaan kaiken suunsoiton jälkeen käski pakata tavarat ja muuttaa parempaan kotiin. En muuttanut.
Monta riitaa oli silloin ja itkin, että äiti ei ymmärrä minua. Ajattelin, että äiti ei ole koskaan ollut nuori.
Nyt sydämeni on rauhassa, kun tiedän, että olen hoitanut äitiä hyvin loppuun asti. Äiti ei hoitanut lapsianikaan, ja silti aikuiset lapsenikin auttavat häntä.
Kotielämä ei ollut päivänpaistetta