Ihastele, möyhennä ja kuuntele lastasi, neuvoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Tai opettele sanomaan lapselle ainakin nämä neljä lausetta:

1. "Oletpa suloinen."

"Lapsen ulkoista olemusta saa ja pitää ihastella. Jos äiti tai isä sanoo lapselleen, että voi kulta oletpa ihana, onpa sulla nätit silmät tai näytätpä tyylikkäältä tuossa paidassa, lapsi tulkitsee sen näin: Olen vanhempieni mielestä ihan jumalattoman söpö ja rakastettava ja hyväksytty ja aivan mahtava.

Ihastelu ei lisää lapsen ulkonäköpaineita - päinvastoin. Pienikin ihminen on fyysinen olento, ja siksi hänen olemukseensa saa kiinnittää myönteistä huomiota.

Suomalaisvanhemmille ulkonäön ihastelu on ollut perinteisesti vaikeaa. Meille on opetettu, että lasta saa kehua vain reippaaksi tai ahkeraksi, ei söpöksi. Ulkomuodon kommentoimista on pidetty esineellistämisenä.

Hevonpaskaa, sanon minä.

Psyyken koti on ruumiissa. Jotta pohja terveelle itsetunnolle voisi kehittyä, lapsen on tunnettava, että hän on vanhempiensa silmissä lumoava. Ihailu on erityisen tärkeää senkin vuoksi, että yksi aikamme vakavimmista ongelmista on ihmisten tyytymättömyys omaan ruumiiseensa.

Jos lapsi on pukeutunut mummin synttäreille uuteen juhlapaitaan ja hehkuu ylpeyttä, kyllä vanhempien pitää päivitellä ääneen, että voi kun sä olet hieno. Yksikään ihminen ei vahingoitu siitä, että häntä sanotaan ihanaksi.

Tilannetajua tosin kannattaa käyttää. Kymmenvuotiasta poikaa ei pidä kutsua söpöksi silloin, kun ovensuussa seisoo kolme hänen kaveriaan. Silloin on fiksumpaa kysyä: Maistuisiko mehu?

Sanoja tärkeämpää on katse. Lapsen on nähtävä vanhempiensa katseesta, että he ovat täysin lumoutuneita, suorastaan onnen uuvuttamia siitä, että ovat saaneet lapsekseen juuri hänet."

2. "Tule kainaloon."

"Lasta pitää möyhentää, rutistella, roikottaa ja pyytää kainaloon. Lapsi tarvitsee hellää riepottelua joka iässä, vaikka ei osaisi pyytää sitä.

Vuosia sitten työskentelin psykiatrisella osastolla. Potilaina oli paljon isättömiä poikia, ja henkilökuntaamme kuului monta mukavaa mieshoitajaa. Kun he alkoivat painia ja pelleillä poikien kanssa, nämä olivat ratketa riemusta.

Poikani oli pienenä varsinainen äidin mussukka. Murrosiässä hän teki yhtäkkiä selväksi, ettei äiti saisi enää halailla häntä. Sen sijaan hän suostui leikkinyrkkeilemään kanssani. Niin me sitten leikkinyrkkeilimme, kunnes hän kasvoi niin isoksi, että häntä sai taas rutistaa."

3. "Mitä puuhasit tänään päiväkodissa? Miten meni koulupäivä?”

"Lapselta kannattaa kysyä, miten päivä sujui, vaikka hän vastaisi joka ainut kerta: 'Ihan hyvin.' 

Vanhempien tehtävä on jatkaa sitkeästi rupattelua, kysyä vähän lisää ja sitten vielä lisää. Jos lapsi kertoo päiväkotipäivästään vain sen, että 'me leikittiin', voit kysyä: Leikittekö sitä samaa merirosvoleikkiä, mistä viime viikolla kauheasti tykkäsit?   

Yksittäiset sanat eivät ole olennaisia. Tärkeintä on, että vanhemmat näyttävät lapselleen, että ovat hänestä loputtoman kiinnostuneita. Tässä tilanteessa äidin ja isän kannattaa vain kuunnella, ei kasvattaa eikä luennoida. 

Rupattelu vaatii rauhaa. Parhaiten se onnistuu esimerkiksi iltapalapöydässä tai saunanlauteilla."  

4.  "Mitä haluaisit tehdä seuraavalla lomalla?"

"Kysy lapsen mielipidettä. Kun suunnittelet esimerkiksi tulevaa hiihtolomaa, kysy, mitä hän lomalta toivoisi.

Kysyminen ei tarkoita, että luovuttaisit lapselle vastuun ja päätäntävallan. Se tarkoittaa vain, että arvostat hänen ajatuksiaan. Ihmisen on tärkeä tuntea pienestä asti, että hänen mielipiteellään on merkitystä. 

Jos lapsi vastaa haluavansa Floridan DisneyWorldiin, voit selittää, että ihan kiva ajatus mutta nyt ei taida olla varaa. Samalla avautuu loistava tilaisuus opetella neuvottelua ja kompromissien tekemistä.

Mielipidettä kannattaa kysyä siksikin, että vastaus yllättää aikuisen aina. Paras kesälomamuisto ei ehkä olekaan Legoland, vaan se, kun sai äidin kanssa mökillä kalanpoikasen purkkiin.

Kun tyttäreni oli kolmivuotias, hän sai risteilyltä muistoksi pienen muovilaukun, jonka sisällä oli karkkia. Minusta laukku oli naurettava mutta hänestä ihana, mahtavinta koko reissussa.

Tutkimustulokset suomalaislasten ajatuksista ja toiveista ovat yhtä riipaisevia vuodesta toiseen. Vastauksissa toistuu aina sama toive: Saisinpa viettää enemmän aikaa vanhempieni kanssa." 

Miksi pitäisi murehtia turhia, jos on aikaa ottaa päikkärit? Kissan elämänasenteessa on paljon arvokasta opittavaa.

1. Näytä muille, mitä haluat.

Itseään ja omaa tahtoaan on hyvä kuunnella. Älä mieti liikaa toisten toiveita, odotuksia ja ennakkoluuloja. Kun kissa parkkeeraa tietokoneen näppiksen päälle tai syliin torkkumaan, hänet harvoin häädetään paikaltaan. Mitä sinä haluat tehdä - ihan vain, koska se tuntuu miellyttävältä?

2. Ota vastaan hellyyttä.

Älä mieti, ansaitsetko silitykset tai täytyiskö juuri nyt tehdä jotakin tärkeämpää. Harva asia elämässä on tärkeämpää kuin rakkaan ihmisen hellä kosketus.Ojentaudu siis nautiskelemaan. Venyttele. Käännä esiin se kohta, jota toivot rapsutettavan.

3. Älä murehdi turhia.

On ajan tuhlausta vatvoa asioita, joihin ei voi vaikuttaa tai jotka eivät ole ajankohtaisia. Ota mieluummin päikkärit.

4. Tuota iloa muille.

Ilon tuottamiseen ei tarvita erityisiä tekoja tai suorituksia. Kun rakkaimpasi näkevät sinut, he ilahtuvat. Heidän silmissään olet täydellinen, vaikka toki he tietävät myös ärsyttävät puolesi. Sinä itse riität niille, joille olet tärkeä.

5. Huolehdi perusasioista.

Muista syödä ja nukkua hyvin ja tarpeeksi.

Oma elämä on mukavaa ja turvallista, mutta tuntuu joskus aika pieneltä. Vieläkö kannattaisi repäistä?

Ystävä lähtee opiskelijavaihtoon Etelä-Eurooppaan, rakastuu tulisesti ja jääkin sille tielleen. Facebook-kuvissa näkyy aurinkoa, oliivipuita ja viinitarhoja.

Toinen ystävä irtisanoutuu työstään, muuttaa maalle ja perustaa yrityksen, josta on haaveillut. Puolituttu myy omaisuutensa ja lähtee kiertämään maailmaa. Arki vaihtuu seikkailuihin.

Omasta peilistä sen sijaan katsoo tavallinen perheenäiti. Ihminen, joka lyhentää säntillisesti asuntolainaa, lajittelee jätteensä ja muistaa lähettää joulukortit koko suvulle. Nainen, jonka viikon huippuhetki on lasi viiniä ja Vain elämää -jakso perjantaisin kotisohvalla. Hän on tehnyt samaa työtä vuosikaudet ja ollut ja pysynyt naimisissa saman miehen kanssa.

Enimmäkseen hän on tyytyväinen elämäänsä.

"Moni ymmärtää elämän rajallisuuden viimeistään keski-iässä."

Mutta tulee hetkiä, jolloin tavallinen nainen miettii, olisiko hänen kannattanut tehdä elämässä toisenlaisia, rohkeampia valintoja. Samaa pohtii meistä moni, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Marja Kaikkonen.

"Keski-ikä, 40-50 vuotta, on perheelliselle ihmiselle tyypillinen välitilinpäätöksen aika. Lapset ovat jo kasvaneet tai muuttamassa pois kotoa. Kiireisten vuosien jälkeen ehtii pohtia omia tunteitaan. Mitä minä haluan, miltä minusta tuntuu, onko elämäni menossa haluamaani suuntaan? Moni ymmärtää elämän rajallisuuden viimeistään tässä vaiheessa."

Pieni voi olla parasta

Työssään psykoterapeuttina Marja Kaikkonen on huomannut, että moni ihminen tavoittelee asioita ympäristönsä, perheensä tai omantuntonsa patistamana. Hänen vastaanotoillaan puhutaan onnellisuudesta sitkutellen tai jossitellen: sitten kun... jos minulla olisi enemmän sitä ja tätä...

"Onnellisuutta ei osata hakea sieltä, mistä se todennäköisimmin löytyy eli tästä hetkestä", Kaikkonen sanoo.

Asiat, joista haaveilemme, ovat Kaikkosen mukaan usein samoja kuin muilla. Lähes aina unelmiin liittyy jonkinlaista kuluttamista ja uuden hankkimista. Joogaviikonloppu, mindfulness-kurssi, matka maailman ääriin, merkkilaukku.

"Kuvittelemme, että haaveemme ja tarpeemme ovat omiamme."

"Markkinointi muovaa ajatteluamme. Kuvittelemme, että haaveemme ja tarpeemme ovat omiamme, vaikka todellisuudessa olemme omaksuneet ne sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja mediasta."

Ihminen, joka viihtyy omassa elämässään eikä haikaile muuta, ei siis kenties olekaan vähään tyytyvä tavis vaan ajattelussaan askelta pidemmällä.

"Hän, joka osaa nauttia tavallisesta elämästä, on heittänyt ulkoisista paineista syntyneen lastin yli reunan tai ei ole sitä koskaan kerännytkään. Tavallinen elämä on ihmisen kokoista. Siinä ei ehkä ole erityistä loistoa, mutta se voi rentouttaa ja olla ihan yhtä nautinnollista kuin moni harvinaisempi huvi", Marja Kaikkonen sanoo.

"Monet meistä ovat onnellisimmillaan juuri siinä tavanomaisessa, näennäisen tylsässä arjessa. Harva jaksaa elää yllätyksiä täynnä olevaa elämää. Jatkuva muutos ja kova vauhti väsyttävät ja stressaavat ihmistä."

Haikailu on viesti

On tilanteita, joissa elämänmuutos on hyvä tehdä. Ahdistavasta työpaikasta tai ihmissuhteesta kannattaa päästä irti. Joskus irtiottoon ajaa tylsistyminen. Se on tunne, joka kertoo muutoksen tarpeesta.

"Jos jokin elämänalue mietityttää jatkuvasti, kannattaa tutkailla sisintään", Marja Kaikkonen sanoo.

"Miksi haen turvaa?"

Jos elämä tuntuu olevan pelkkää varman päälle pelaamista, voi miettiä, missä tilanteissa turvallisuushakuisuus palvelee hyvin ja missä ei.

"Asian pohtiminen voi syventää itsetuntemusta ja auttaa ymmärtämään, miksi hakee turvaa."

Turha jossittelu ja sitkuttelu vievät kuitenkin voimia. Niihin auttaa, että opettelee näkemään oman elämänsä hyvät puolet, Kaikkonen sanoo.

"Tyytyminen ihan hyvään tuo mielenrauhaa ja tasapainoa. Tyytyväisyys olemassa olevaan on pohjimmiltaan rauhoittava tunne: minulla on kaikki tässä ja nyt."

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 8/2017.

42%
Kodin Kuvalehden nettikyselyyn vastanneista ajattelee, että ei ole tehnyt valintoja, vaan elämä on mennyt latujaan usein omasta tahdosta riippumatta.

32%
nettikyselyn vastaajista haaveilee, että voisi vaihtaa työtä ja tehdä jotakin ihan muuta kuin nyt.

Serena

Keski-iässä moni miettii, pitäisikö ryhtyä elämään rohkeammin

Itse lähdin Suomesta nuorena, ensin Ruotsiin ja sitten Afrikkaan, jonne aina halusin. Olen asunut pois Suomesta kauemmin kuin puolet elämästäni - 62v - enkä ole katunut. Sitä vain että täälläkin jossain trooppisessa Afrikassa se elämä on ihan sitä samaa. Ei se ole mitenkään ¨eksoottista¨. On ihan samaa arkielämää. Töitä, vapaa-aikaa, harrastuksia, ystäviä. On toisenlaisia ongelmia, on paljon ärsyttäviä asioita, Suomessa kaikki toimii paremmin. On ihan kiva lähteä luonnonpuistoon lomalle mutta...
Lue kommentti

Ei kannata murehtia, vaikka edessäsi olisi välivuosi. Välivuodet antavat tärkeitä opetuksia elämästä.

1. Sinulla ei ole kiire minnekään

Tutkimuksen mukaan suomalaiset aloittavat korkeakouluopinnot keskimäärin 24-vuotiaana. Ei siis haittaa, vaikka toisen asteen opintojen jälkeen pitäisikin taukoa opinnoista vuoden tai muutamankin. Korkeakouluun ehtii muutaman vuodenkin päästä.

2. Saat aikaa löytää intohimosi

Et välttämättä vielä tiedä, mitä oikeasti haluat tehdä tulevaisuudessasi. Välivuosi antaa mahdollisuuden pohtia tätä kysymystä.

3. Voit testata kykyjäsi ja kiinnostuksenkohteitasi

Parhaassa tapauksessa välivuonna voi kokeilla erilaisia töitä tai vaikka haluamansa alan avoimia opintoja. Töitä tekemällä oppii, millaisesta työstä pitää tai mitä ei ainakaan halua tehdä tulevaisuudessa. Sama pätee opintoihin.

4. Välivuosinakin voi saada uusia kokemuksia

Välivuosi koulusta ei missään nimessä tarkoita välivuotta elämästä. Välivuonnakin voi kokea ja tehdä uusia jännittäviä asioita samalla tavalla kuin muulloinkin. Moni hyödyntää välivuoden toteuttamalla pitkäaikaisia haaveitaan. Haluaisitko esimerkiksi aupairiksi ulkomaille? Oletko aina halunnut aloittaa maalauskurssin? Välivuosi antaa mahdollisuuden tehdä juuri sitä, mitä haluat.

5. Kun lopulta löydät oman juttusi, osaat arvostaa välivuosiasi

Haparoiminen kannattaa, sillä se kasvattaa sinua ihmisenä. Viimeistään myöhemmin huomaat, miksi koulusta kannatti pysyä poissa ennen jatko-opiskelua. Voihan myös olla, että välivuosi tuo elämääsi jotain muuta, mitä et olisi koskaan löytänyt ilman vuosia pois koulusta.

Jokainen tuntee ihmisen, jolla on ainoa oikea mielipide aivan kaikesta. Näillä keinoilla selviät hänen kanssaan.

1 Keskity hyvään

Ystävä on ehkä hienotunteinen kuin katujyrä, mutta onko hänellä muita vahvuuksia? Koeta nähdä hyvä.

2 Vältä vaikeita aiheita

Tietyt aiheet herkistävät. Jos et halua tuomiota sydämenasioistasi, älä ota niitä puheeksi.

3 Ota etäisyyttä

Jos sinulla on kölin alta vedetty olo tapaamisenne jälkeen, ota aikalisä ja pidä taukoa kohtaamisissa.

4 Sulje korvasi

Kun jyristin alkaa kiihdyttää, kuvittele olevasi läpinäkyvän kuplan sisällä. Olo helpottuu.

5 Ole valmis luopumaan

Olet yrittänyt kaikkea, mutta ei vain suju. Ehkä on aika luopua tästä ihmissuhteesta.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 4/2017.