Mummon ikkunalta tuttu pelargoni on taas trendikukka. Siitä riittää hyvällä hoidolla iloa useaksi vuodeksi. Seuraa näitä ohjeita.

1. Suurin osa pelargonilajeista ja -lajikkeista on sopeutunut kuivaan ja aurinkoiseen ilmastoon.

Siksi ne viihtyvät parhaiten valoisalla ikkunalaudalla suhteellisen pienessä ruukussa, jossa multa saa kasteluiden välillä kuivahtaa.

2. Kukkivia pielikkejä lannoitetaan vähintään kerran viikossa esimerkiksi veteen lisättävällä lannoitteella.

Kesän aikana pelargoneista myös nypitään vanhoja lehtiä ja lakastuneita kukintoja.

3. Jos haluaa kukkansa elävän talven yli, se tulee talvettaa 5-8 asteen lämmössä, valoisassa tilassa.

Talviaikana kasvia kastellaan harvoin. Jos talvehtimispaikassa on liian lämmintä, kasvi alkaa kasvattaa versoja jo lepokauden aikana. Silloin pelakuille on hyvä hankkia lisävalo, jotta uusista versoista kehittyisi vahvoja.

4. Maaliskuussa talvetetut pelargonit istutetaan uusiin ruukkuihin, joihin lisätään tuoretta kukkamultaa.

Kastelukiteet pitävät kasvualustan kuohkeana. Muutaman viikon kuluttua ruukunvaihdosta, kasvin asetuttua, niistä leikataan pois kaksi kolmasosaa.

5. Kun talvehtineet kasvit alkavat kasvattaa uusia versoja, pelargoneille pitää tarjota typpipitoista lannoitetta.

Kukinta-ajan lähestyessä typpilannoitus on syytä lopettaa.

6. Hallojen väistyttyä pelakuut pääsevät kesäksi ulos.

Sisällä talvehtineet kasvit karaistaan ulkoilmaan viemällä ne ensi alkuun ulos lämpiminä päivinä. Pelargonit on aika nostaa sisälle, kun hallanvaara elo-syyskuussa palaa.

Asiantuntijana puutarhuri Jouko Pukki.

Lena Aschan istutti kotitilansa maille valtavan narsissipellon. Tähtinarsissi 'Ice Follies' vaalenee kukinnan edetessä valkoisesta ja sitruunankeltaisesta kokovalkoiseksi.
Lena Aschan istutti kotitilansa maille valtavan narsissipellon. Tähtinarsissi 'Ice Follies' vaalenee kukinnan edetessä valkoisesta ja sitruunankeltaisesta kokovalkoiseksi.

Kun aurinko alkaa lämmittää maata, Gullö Gårdin kukkalaakso Tammisaaressa täyttyy keltaisista ja valkoisista kaunokaisista.

Kerää narsissit kimuksi keskenään, sillä niiden varsista erittyy limaa, josta muut leikkokukat eivät pidä.
Kerää narsissit kimuksi keskenään, sillä niiden varsista erittyy limaa, josta muut leikkokukat eivät pidä.

Kuvittele kävelyretki halki narsissiniityn. Kuvittele tuhannet yhtä aikaa auenneet kukat, niiden vieno tuoksu ja lintujen kevätkonsertti. Ah!

Tammisaarelaisen Lena Aschanin kotitilalla Gullö Gårdissa elämys on mahdollinen. Puolen kilometrin kävelyreitin varrelle on istutettu yli 30 000 narsissin sipulia.

”Halusin helppohoitoisia kukkia, jotka kukkisivat vuosi toisensa jälkeen ja joita peurat eivät söisi”, kertoo Lena, joka asuu sukukartanossaan ja pyörittää tilausravintolaa.

Lenan idea sai alkunsa Etelä-Ruotsissa sijaitsevasta narsissilaaksosta, josta Svenska Dagbladet kirjoitti. Lena haki lisätietoa netistä ja valitsi mieleisiään kukkalajikkeita.

Ennen varsinaisen kukkalaakson perustamista hän istutti kokeeksi 12:ta eri narsissilajiketta vanhan kivinavetan, nykyisen tilausravintolan, viereen vuonna 2007. Kun kokeilu onnistui, Lena tilasi viittä lempilajikettaan narsissilaaksoa varten. Ensimmäinen tilaus oli 15 000 sipulia ja toinen vielä 15 000 lisää.

Keveä "Delibes" kukkii kilpaa auringon kanssa. Kukat ovat kelta-oranssit.
Keveä "Delibes" kukkii kilpaa auringon kanssa. Kukat ovat kelta-oranssit.

Kerrannaiskukkaisista narsisseista on iloa pitkään. Kuvassa 'White Lion'.
Kerrannaiskukkaisista narsisseista on iloa pitkään. Kuvassa 'White Lion'.

”Mietin, että ensimmäisestä erästä ei riitä pitkälle”, Lena naurahtaa.

Kymmenientuhansien sipuleiden istutus vaati apujoukkoja.

”Sain istutukseen ilahduttavasti talkooapua. Poistimme pintamaata ja tasasimme traktorilla maan, johon levitimme sipulit. Lopuksi peitimme ne hyvällä ruokamullalla. Jotta rikkakasvit eivät täysin valtaisi aluetta, kylvimme päälle vielä nurmikonsiemeniä.”

Askel käy kukkalaaksoon

Kävelyreitti kukkalaakson halki kulkee Gullö Gårdin kartanon pienessä metsikössä. Maasto on polveilevaa, ja narsissit levittäytyvät ympärille laajoina värikenttinä.

”Halusin istuttaa narsissit metsään, missä ne muodostavat luonnon kanssa kauniin kokonaisuuden.”

”Halusin istuttaa narsissit metsään, missä ne muodostavat luonnon kanssa kauniin kokonaisuuden, mutta ovat sopivan sivussa pihasta sen jälkeen, kun kukat lakastuvat”, Lena selittää.

Narsissi 'Fortissimo' kukkii keltaisena.
Narsissi 'Fortissimo' kukkii keltaisena.

'Mount Hood' -lajike ilahduttaa valkoisten kukkien ystävää.
'Mount Hood' -lajike ilahduttaa valkoisten kukkien ystävää.

Kukinnan jälkeen kukat ja lehdet saavat lakastua, sillä tällaista määrää kukkia ei kukaan pysty nyppimään. Narsissit eivät kaipaakaan sen kummempia poppakonsteja. Kelta- ja valkonarsissit menestyvät jopa vuosikymmeniä ilman hoitoa.

Kukkalaakson kasvillisuus saa rehottaa melkein luonnolliseen tahtiinsa. Ruoho kasvaa puiden välissä niityn tapaan, ja se niitetään pari kertaa kesässä lyhyeksi. Suurin työ on hiekkapolkujen siistinä pitäminen.

Eri narsissilajikkeita kasvaa nyt laaksossa parisenkymmentä. Niiden seassa kasvaa myös helmihyasintteja ja pikarililjoja. Helmihyasintit tosin ovat jänisten mieleen ja kärsivät toisinaan herkuttelusta.

Kun syksyllä istuttaa tarpeeksi sipuleita, malttaa kukkia kerätä keväällä maljakkoonkin.
Kun syksyllä istuttaa tarpeeksi sipuleita, malttaa kukkia kerätä keväällä maljakkoonkin.

Laaja narsissiniitty on hätkähdyttävän kaunis, kuvassa tähtinarsissi 'Flower Record'.
Laaja narsissiniitty on hätkähdyttävän kaunis, kuvassa tähtinarsissi 'Flower Record'.

”Kukkalaaksossa vierailee narsissien kukkiessa noin parituhatta kävijää. Ihmiset ovat näystä hämmentyneen iloisia. Mietin, josko istuttaisin narsissialueita vielä vähän lisää”, Lena suunnittelee.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 07/2017.

Kukkalaaksoa katsomaan

Narsissien kukinnan alkamista on vaikea ennustaa, mutta Gullö Gårdin kukkalaakso avautuu yleisölle yleensä toukokuun alussa. Lena Aschan tiedottaa kukinnasta Blomdalen Kukkalaakso -nimisellä Facebook-sivulla. Kartanon kahvila on avoinna kukinnan aikaan.

Parasta mielenterveyden hoitoa ja hikikin tulee! Puutarhaterapia ja muu kasvien kasvattaminen kannattaa, tässä kahdeksan sen erinomaista tulosta.

1. Stressi vähenee.

Puutarhanhoito poistaa stressiä. Näin Kodin Kuvalehden puutarhakyselyyn vastanneet lukijat kertovat:

”Fyysinen tekeminen tuntuu hyvältä: maan kääntäminen, mullan roudaaminen, vuohenputkien riipiminen. Kauniin puutarhan katsomisesta tuleva ilo on ihan valtava. Puutarhanhoito on opettanut myös kärsivällisyyttä. Viisi vuotta on pihalla lyhyt aika.” – Sirkku

”Se on parasta mielenterveyden hoitoa.” – Heli

”Kävellä hiljalleen kesäiltana omassa pihassa ja värkkäillä kaikenlaista. Se on parasta mielenterveyden hoitoa.” – Heli

2. Kunto kohenee.

Puutarhaharrastajat ovat myös keskivertoväestöä aktiivisempia liikkujia. Pihalla hyöriessä ja kasveja istutellessa lihaskunto, tasapaino ja motoriikka paranevat.

3. Sydän kiittää.

Verenpaine ja pulssi laskevat jo vartin pihalla rapsuttelun jälkeen. Ei siis tarvitse jaksaa kerralla pitkiä urakoita.

4. Mieliala paranee.

Puutarhanhoito parantaa mielialaa jo viiden minuutin jälkeen. Kannattaa siis vaikka pelkästään pistäytyä pihalla!

”Lumoutuminen puutarhasta kiinnittää huomiosi ympäristöön, pois omista ajatuksistasi ja vaikeuksistasi.” – Tutkija Erja Rappe

5. Ulkoilma piristää.

Kesäauringosta saat D-vitamiinia, ja raikas ilma virkistää ajatuksia. Lisäksi puutarhanhoidosta voi tulla laatuaikaa kumppanin kanssa.

”Rikkakasvien niitto ja kasvimaan kääntö käyvät kuntoilusta.” – Jarno Mällinen

”Kun vaimo pyytää puutarhatöihin, olen ensin vastahankaan, mutta usein homma muuttuu tunnelmalliseksi yhdessä puuhasteluksi – varsinkin  kesäiltana hämärän laskeutuessa. Ruohonleikkuu tuottaa minulle tyydytystä siinä vaiheessa, kun katselen työni jälkeä. Rikkakasvien niitto ja kasvimaan kääntö puolestaan käyvät kuntoilusta. Hiki valuu ja lihakset tärisevät.” – Kirjailja-muusikko Jarno Mällinen

6. Puolustus pelaa.

Vietämme suuren osan elämästämme hyvinkin hygienisessä ympäristössä. Siksi altistus luonnon mikrobeille on hyväksi immuunipuolustukselle.

7. Lautanen vihertää.

Ruokavalio monipuolistuu, kun kasvatat hyötykasveja. Satokaudella ruokalajit voivat olla jopa enimmäkseen puutarhan inspiroimia, mutta pakastimeenkin riittää puutarhasta syötävää.

8. Luovuus kasvaa.

Puutarhanhoito ja pihalla puuhastelu tukevat luovuutta, kertoo luovuusvalmentaja Krista Launonen.

”Kaikki käsillä ja jaloilla tekeminen edistää luovuutta: metsässä samoileminen, seinän maalaaminen, kitaran rämpyttely, rikkakasvien kitkeminen, perennojen istuttaminen. Puuhastelun pitää olla mieluisaa ja suhteellisen helppoa.”

Helppo ja mieluisa toiminta vie flow-tilaan, jossa ajatus alkaa juosta ja aika menettää merkityksensä. Flow-tila lisää luovuutta ja mielen hyvinvointia. Omaan napaan tuijottaminen unohtuu ja ideat virtaavat.

”Mene luontoon tai puutarhaan, kun ideoit.” – Krista Launonen

”Huonoin mahdollinen paikka innovoida on työpaikan työpiste. Mene luontoon tai puutarhaan, kun ideoit”, Launonen kehottaa.

Jutun lähteet: dosentti, viherympäristöjen hyvinvointivaikutusten asiantuntija Erja Rappe Ikäinstituutista sekä Luontoon.fi. Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 07/2017.

Viherpeukaloksi ilman pihaa!

Hyvinvointia tuovat myös sisällä kotona kasvavat huonekasvit, niiden vaaliminen ja kasvun seuraaminen. Ikkunalaudalla voit kokeilla pienten vihannesten, kuten retiisien, salaatin tai pinaatin, kasvatusta. Jos innostus tosissaan iskee, parvekkeella ja ikkunalaudalla voit kasvattaa vaativiakin kasveja.