Sampo Sammaliston mukaan kiirettä helpottaa jo se, kun ei avaa sähköpostia ensimmäiseksi aamulla.

"Alamme heti aamusta reagoida kaikkeen, mitä meiltä pyydetään, vaaditaan ja kysellään. Niin minäkin ennen tein. Ensimmäiseksi aamulla otin käsittelyyn sähköpostissa tulleet tehtävät. Sitten tuli lisää sähköpostia ja pari palaveria päälle. Siinä se päivä menikin. Kiire oli koko ajan, mutta illalla tuntui, että olin saanut aikaan aivan vääriä asioita.

On myös ihmisiä, jotka tekevät paljon mutta joilla ei ole koskaan kiire. He ovat päättäneet itse, mitä päivän aikana tekevät ja missä järjestyksessä. Homma on heidän hallinnassaan.

Järjestys alkaa aamusta

Jos teet kuten minä ennen ja aloitat päiväsi sähköpostilla, luiskahdat välittömästi reaktiiviseen mielentilaan. Alat reagoida siihen, mitä sähköpostissa kysytään ja pyydetään, etkä mieti, mitkä tehtävät oikeasti olisivat tärkeitä. Verenpaine kohoaa, hikoiluttaa ja syke kiihtyy koko päiväksi.

Minua auttoi, kun aloin käynnistää aamut toisin. Avaan aina ensimmäiseksi kalenterin ja katson, mitä olen luvannut hoitaa, mikä on tärkeää, missä pitää olla ja mikä on muuttunut. Sen jälkeen teen päiväsuunnitelman eli päätän, mitä ryhdyn tekemään ja missä järjestyksessä. 99 prosentissa aamuista se on jotain muuta kuin sähköpostiin vastaamista.

Toisto opettaa

Muutoksesta tulee kestävä tapa, kun aloittaa pienestä ja toistaa kärsivällisesti. Tutkimusten mukaan uuden tavan oppiminen kestää keskimäärin 66 päivää.

Usein muutos kaatuu siihen, että sitä unohtaa toistaa. Jos siis haluat rauhoittaa päivääsi, aseta ensimmäiseksi sähköposti offline-tilaan: silloin et hairahdu vahingossa. Sitten laita kalenteriin joka arkiaamuksi säännöllinen muistutus: ”Tee päiväsuunnitelma!” Se on ensimmäinen asia, jonka huomaat, kun avaat koneen.

Kun toistat tätä kaksi kuukautta, siitä on suurella todennäköisyydellä tullut tapa.

Häiritsijät hiljaisiksi

Sähköposti, pikaviestimet, kännykät, sosiaaliset mediat… Huomiostamme kilpaillaan koko ajan, ja se on koukuttavaa. Tulee pakonomainen tarve olla koko ajan tavoitettavissa, vaikka harva työ sitä todella vaatii. On tutkittu, että keskeytykset voivat syödä jopa kolmasosan työajasta.

Hyvä keino rauhoittaa työaikaa on panna sähköposti offline-tilaan, pikaviestimet kiinni ja puhelin äänettömälle edes kahdeksi tunniksi päivässä.

Jos ei tee asiakaspalvelua tai päivystä, riittää, että tarkistaa sähköpostit kahdesti päivässä ja vastaa viestiin 12 tunnin sisällä sen saapumisesta. Puheluun ja pikaviestimeen voi vastata kahdessa tunnissa.

Tiimi voi keskittää

Asiakaspalvelutiimillä on muitakin töitä kuin puhelimeen tai sähköpostiin vastaaminen. Ettei päivä menisi säntäilyksi, tiimin kannattaa kokeilla keskittämistä: jokainen tiimin jäsen saa tehdä vaikkapa yhtenä päivänä viikossa pelkkää asiakaspalvelua.

Se tehostaa työtä, koska hyppiminen tehtävästä toiseen kuluttaa aikaa. Kun tehtävä vaihtuu, aivot joutuvat virittäytymään joka kerta uudelleen.

Hyvä keino on varata kalenterista aikablokkeja: tässä kohtaa päivästä teen tuota, tässä tuota. Kiireen tunne vähenee, kun saa keskittyä yhteen tehtävään kerrallaan."

Sampo Sammalisto on 35-vuotias tietokirjailija, filosofian tohtori ja entinen sähköpostiaddikti. Hän alkoi ensin opiskella ja sitten opettaa ajankäytön hallintaa muille riippuvaisille.

Miten sinä hallitset kiirettä? Kerro vinkkisi kommenttikentässä.

Lue myös:

Vahvakin voi uupua työssä

Saku Tuominen: Työajat ovat turhia

Moni palaveri on ajanhukkaa

Potkuista alkaa jotain uutta

Terhi Majasalmi: Nainen, uskalla vaurastua!

Markus Kanerva: Hyppää elämäsi herraksi

Psykologi ja HUSin linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut mukana kehittämässä mustasukkaisuuden omahoito-ohjelmaa. Hän harrastaa veneilyä, body pumpia ja maailman menon ihmettelyä.
Psykologi ja HUSin linjajohtaja Jan-Henry Stenberg on ollut mukana kehittämässä mustasukkaisuuden omahoito-ohjelmaa. Hän harrastaa veneilyä, body pumpia ja maailman menon ihmettelyä.

Parisuhteessa mustasukkaisuuteen pitää hakea apua, jos aiheesta ei voida keskustella, sanoo psykologi Jan-Henry Stenberg.

Mustasukkaisuus voi pilata suhteen.

”Mustasukkaisuus voi olla hyödyllinen tunne, haitallinen tunne ja kaikkea siltä väliltä. Se voi auttaa jäsentämään omia tunteita ja keskustelemaan parisuhteen tilasta. Se voi antaa tietoa siitä, onko kaikki hyvin.

Eri asia on, mitä tiedolla tekee. Kiirehtiikö tutkimaan toisen puhelinta ja taskuja? Aiheeton mustasukkaisuus voi pilata koko suhteen.

Eri kulttuureissa mustasukkaisuus on erilaisessa asemassa. Pohjoismaissa mustasukkaisuutta ei yleisesti pidetä erityisen suotavana, mutta esimerkiksi Etelä-Amerikassa sitä ei juuri kyseenalaisteta. Joissakin maissa sitä pidetään jopa hieman romanttisena.

Evoluutiossa mustasukkaisuudella on järkevä paikka. Se on auttanut ihmistä säilymään ja suojellut reviiriä.”

Tunteet eivät ole vaarallisia.

”Kaikki tunteet ovat ok, niin kauan kuin niistä voidaan keskustella, niitä voidaan käsitellä eivätkä ne johda haitalliseen toimintaan. Suomessa on kuitenkin kohtuullisen paljon parisuhdeväkivaltaa, ja iso osa siitä johtuu mustasukkaisuudesta. Mustasukkaisuus on toisiksi yleisin henkirikoksen syy.

Äärimmäinen, patologinen mustasukkaisuus on harhaluuloisuutta. Se hallitsee ihmisen ajatuksia, vaikka siihen ei ole syytä. Ihminen voi olla niin mustasukkaisuuden riivaama, että tutkii koko ajan kumppaninsa tavaroita. Kun hän ei löydä mitään, hän tekee päätelmän, että kylläpä puoliso on taitava pettämään, ei taida olla eka kerta.”

Mieti, mitä taustalla on.

”Ihmiset käyttäytyvät mustasukkaisina eri tavoilla. Jos lapsuuden kiintymyssuhde on ollut välttelevä, kumppanistaan epävarma ja mustasukkainen ihminen vetäytyy. Jos taas kiintymyssuhde on takertuva, mustasukkainen käyttäytyminenkin on takertumista.

Luottamuksen ensimmäinen askel on ymmärtää, että mustasukkaisuudessa on kyse muustakin kuin parisuhteesta. Sen taustalla voi olla itsetunto-ongelmia, menettämisen pelkoa ja kykenemättömyyttä sietää epävarmuutta.

Mitä terveempää mustasukkaisuus on, sitä useammin sen taustalla on tunnistettua pelkoa parisuhteen menettämisestä. Se pystytään pukemaan sanoiksi ja siitä voidaan keskustella.”

Siitä voi oppia eroon.

”Mustasukkaisuus on nimenomaan tunne. Tunnetta ei voi muuttaa helposti, mutta sen taustalla olevia ajatuksia voi.

Jos mustasukkaisella ihmisellä on huono itsetunto, hän ajattelee helposti, että kumppani on kiinnostunut jostakin toisesta, koska tämä on vaikka lihaksikkaampi. Vainoharhaisen ajatuskulku taas on usein se, että kumppani on kiinnostunut toisesta, mutta on niin ovela, ettei aio myöntää sitä.

Apua kannattaa hakea silloin, kun mustasukkaisuus myrkyttää parisuhdetta, siitä ei voida keskustella ja se on toisen osapuolen mielestä aiheetonta.

Netistä löytyvä HUSin ja Väestöliiton mustasukkaisuuden omahoito-ohjelma auttaa tunnistamaan mustasukkaisuutta ja sen takana olevia mekanismeja ja työskentelemään niiden kanssa.

Kaikki mustasukkaisuus ei tarvitse psykoterapiaa tai pariterapiaa. Lievimmillään keskustelu parisuhteessa auttaa.”

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 18/2018.

Myös hieman toista näkökulmaa...

Psykologi: ”Mustasukkaisuus voi olla sekä hyödyllinen että haitallinen tunne”

Kysymys voi olla myös siitä että parisuhteet eivät saa riittävän hyviä olosuhteita voidakseen hyvin. Aika monesta harmaan alueen jutusta on tullut muka "normaalia", joista ei ole lupa olla eri mieltä leimautumatta hysteeriseksi. On muka pakko hyväksyä tosi paljon. Ihminen joutuu pitämään omana vikanaan jos pahoittaa mielensä kumppani nukkumisesta toisen vieressä, kumppanin uskoutumisesta jatkuvasti toiselle, "vain ystävän" kanssa saunomisesta ja matkailusta, lapsista toisen kanssa, firman...
Lue kommentti
Iida Mäkikallio, 25, työskentelee tunnetaito- ja vuorovaikutus­valmentajana. Hän opiskelee psykologiaa ja kouluttaa Filosofian Akatemia -yrityksessä. Iida ohjaa flow-joogaa ja harrastaa tanssia ja luonnonvesissä uimista.
Iida Mäkikallio, 25, työskentelee tunnetaito- ja vuorovaikutus­valmentajana. Hän opiskelee psykologiaa ja kouluttaa Filosofian Akatemia -yrityksessä. Iida ohjaa flow-joogaa ja harrastaa tanssia ja luonnonvesissä uimista.

Osaatko lohduttaa oikein? Ystävää tarvitaan kanssakulkijaksi, ei ongelman ratkaisijaksi.

Siedä epämukavuutta.

Toista lohduttaessa joutuu haavoittuvaan asemaan. Lohduttajan on etsittävä itsestään se paikka, jossa tuntee, miltä toisesta tuntuu. Jos omat hankalat tunteet ovat vaikeita kohdata, lohduttamisen voi kokea kiusallisena.

Parasta kuitenkin olisi, jos pystyisi vain sietämään toisen kipua.

Silloin lohduttaja voi haluta kääntää puheen iloisiin asioihin, ratkaista ongelman tai etsiä sille syyllisen. Parasta kuitenkin olisi, jos pystyisi vain sietämään toisen kipua. Riittää, että on paikalla ja ilmaisee toiselle, ettei hän ole yksin.

Pidä valokeila ystävässä.

Kun tarkoitamme lohduttaa, päädymme joskus kertomaan vielä kauheamman jutun tyyliin ”ei tuo vielä mitään, kun minulle kävi näin”. Jos puhut enemmän kuin lohdutusta kaipaava ystäväsi, tilanne on todennäköisesti mennyt vinksalleen. Valokeila on kääntynyt sinuun.

Joskus käy myös niin, ettei ystävän ongelma tunnu itsestä kovin vakavalta. Silloin lohduttaja saattaa pyrkiä luomaan perspektiiviä ja muistuttaa, että surevalla on kuitenkin terveytensä, työnsä tai parisuhteensa.

Ystävän kokemus voi olla erilainen kuin sinun kokemuksesi.

Niin ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä silloin toisesta voi tuntua, ettei kukaan ymmärrä hänen kipuaan.

Avain empaattiseen kohtaamiseen on ymmärtää toista hänen kokemuksensa kautta. Se voi olla erilainen kuin sinun kokemuksesi.

Et ole vastuussa olon paranemisesta.

Moni kokee epäonnistuneensa, jos ei osaa antaa neuvoja, jotka helpottaisivat apua kaipaavan oloa. Kukaan ei kuitenkaan ole vastuussa siitä, että toiselle tulee parempi mieli.

Lohduttaja on erillinen ihminen.

Tärkeintä on kulkea toisen rinnalla, jotta tämä uskaltaa tuntea ja olla kokemustensa keskellä. Lohduttaja on tilanteessa erillinen ihminen.

Mahdollisesti voit auttaa käytännön ­asioissa, mutta vasta, kun toisen tunne on kokonaan kuultu – kenties vasta seuraavana päivänä. Silloin voit kysyä vaikka näin: ”Haluaisitko, että mietitään yhdessä eri vaihtoehtoja?”

Älä vähättele ystävän mokia.

Joskus ystävä kaipaa apua häpeässään. Jos ystävä kertoo häpeävänsä jotain, mitä hän on vaikkapa möläyttänyt työkaverilleen, mitä teet? Väitätkö, että eihän tuo niin paha ollut? Sanotko niin, vaikka ystävä olisikin sanonut jotain todella satuttavaa?

Kaikki voivat epäonnistua ja tehdä tyhmiä asioita.

Vähättelyn sijaan olisi parempi todeta, että hitsi vieköön, nyt tuntuu varmasti pahalta, koska tuo ei kyllä mennyt nappiin.

Kaikki voivat epäonnistua ja tehdä tyhmiä asioita. Jos lohdutat vähättelemällä mokaa, ystäväsi saattaa esimerkiksi jättää pyytämättä anteeksi, vaikka olisi syytä.

Aina ei pidä halata.

Moni lohduttaja miettii, pitäisikö halata.

Jotkut eivät halua fyysistä kontaktia tunnekokemuksen keskellä. Toiset taas ehdottomasti tarvitsevat kosketusta ja paijaamista.

Yrityksen ja erehdyksen kautta voi oppia aistimaan, milloin on kosketuksen aika. Aina voi myös kysyä, saako halata.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 16/18.