Kun Krista Virtanen erosi, hän huomasi: Kun lasta näkee vain joka toinen viikko, hänen kanssaan jaksaa paremmin. En suostu syyllistymään, Krista sanoo.

LAPSEN TAKIA KANNATTAA EROTA.

Kun kerroimme miehen kanssa lapselle, että eroamme, hän riemastui: uudesta kodista voin ajaa kouluun pyörällä.
Itse en ollut yhtä huoleton, pärjääminen pelotti. Omalla kohdallani murehdin eniten taloudellisia asioita, miehen kohdalla sitä, kuka hänestä nyt pitää huolta. Ja pojan kohdalla... kaikkea.

Itkin ja pelkäsin enemmän kuin ikinä, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Arvomaailmaani ei sovi, että vanhemmat sinnittelisivät yhdessä vain lapsen takia.

Lehdet ja netti ovat täynnä juttuja, joissa neuvotaan, miten parisuhteen saa pidettyä kasassa ja paasataan, kuinka lapset kärsivät erosta. Ihme syyllistämistä! Kyllä lapsi vaistoaa, jos vanhemmat näyttelevät tykkäävänsä toisistaan vain hänen vuokseen. Teeskentelevässä ilmapiirissä lapsi oppii itsekin teeskentelemään.

Meillä jokaisella on vain yksi elämä. Ainuttakaan äitiä tai isää ei voi vaatia uhraamaan onnellisuuttaan huonossa suhteessa vain siksi, että se on muka lapsen etu. Huonossa suhteessa eläminen antaa lapselle huonon mallin.

KAKSI KOTIA KASVATTAA ITSENÄISEKSI.

Muutin eron jälkeen pois entisestä kodistamme. Valitsin uuden asunnon siten, että välimatkaa vanhaan jäi vain pari kilometriä. Halusimme, että poika voi kulkea kotien välillä helposti.

Kun tavaraa on kahdessa kodissa, lapsi oppii pitämään niistä huolta. On pakko varmistaa, että oikeat kamppeet ovat oikeassa paikassa mukana. Jos jotain jää, se on itse haettava. En todellakaan ala kuskata ketään unohtuneiden monojen tai matikankirjojen perässä.

Vain lapsi tietää tarkalleen, missä mikäkin hikisukka on. Siksi vastuukin on hänellä.

ÄITI TARVITSEE LOMAA LAPSESTA.

Tätä ei yleensä saa sanoa ääneen: olen parempi äiti, kun saan säännöllisesti lomaa lapsesta. Ero paransi vanhemmuutta.

Aikaisemmin ärsytti, kun lapsi jatkuvasti vaati jotakin: pelikaveria, ruokaa, jonkin tavaran etsimistä. Tai vain puhua pälätti aamusta iltaan. Ajattelin salaa, että saisinpa edes joskus työvuoron jälkeen vain maata koomaväsyneenä sohvalla, lukea rauhassa Aamulehden tai sytyttää kynttilän ja kutoa pari riviä villapaitaa.

Heti perään iski syyllisyys: olen kamala äiti, kun oma lapsi tuntuu rasittavalta ja kaipaan omaa rauhaa. Siitä syntyi ristiriitainen ja riittämätön olo.

Nyt on selkeämpää. Kun lapsi on läsnä, minäkin olen läsnä. On helpompi jaksaa ja keskittyä täysillä, olla iloinen ja aktiivinen. Teemme yhdessä ruokaa, koluamme museoita tai lähdemme vaikka laavulle paistamaan makkaraa.

Jos mieleen tulee, että olisipa hiljaista, pystyn ajattelemaan, että viiden päivän päästä on taas vähän liiankin hiljaista.

ERO OPETTAA YHTEISTYÖTÄ.

Kun koulusta tuli viesti, että poika on taas myöhästellyt tunneilta ja häirinnyt, mietimme eksän kanssa, mitä tehdä. Yhdessä asuessamme minä olisin hoitanut homman. Ero on opettanut kommunikoimaan ihan uudella tavalla.

Asioista on oikeasti pakko puhua, koska muuten ne eivät suju. Kun olemme samaa mieltä, poika ei pääse vedättämään. Ei voi olla niin, että isän luona saa tehdä jotakin ja äidin luona ei. Vaikka kyllä kai eksä antaa vähän enemmän pelata.

Arki toimii yllättävän hyvin. Pystyn hengittämään vapaasti. Ero ei ole ideaalitilanne, mutta ei se maailmanloppukaan ole.

Krista Virtanen, 43, erosi miehestään viisi vuotta sitten. 13-vuotias poika on eron jälkeen viettänyt vanhemmillaan vuoroviikot. Krista työskentelee kaupassa ja hämmästelee, miten hänen vauvansa osaa koota tietokoneen ja korjaa kodin wlan-verkon, mutta roskapussin vieminen on ylivoimainen tehtävä.

Lue myös:

Kasvatusalan ammattilaisen suorat sanat: Vanhemmuus jalostaa ihmistä

Mari Satosaaren suorat sanat: Äidin kuuluu olla kamala

Täydellisyyttä ei kannata tavoitella

Ero rikkoo

Ero tekee hyvää äitiydelle

Vierailija: Soilikki72 12.04.2015 klo 12:20 Korvaan särähtää aina, kun joku perustelee eroaan sillä, ettei kannata olla yhdessä "vain lapsen takia". Miten niin vain? Mikä voi olla tärkeämpi asia elämässä kuin oma lapsi ja onnellisen lapsuuden varmistaminen hänelle? Jos on joskus ollut toisen ihmisen kanssa niin läheinen, että on jopa tehnyt lapsen hänen kanssaan, ei voi olla ylivoimaista elää hänen kanssaan ihmisiksi niin kauan kuin lapsi on lapsi. Se on aikuisen elämässä kuitenkin lyhyt aika,...
Lue kommentti
rose

Ero tekee hyvää äitiydelle

Niin vähän aikaa lapsi on lapsi ja lainaa vain. Mikä meitä tämän ajan vanhempia vaivaa, että oma mukava ja kiva onkin tärkeämpää? Ilmeisesti olemme itse juuri lapsena jotain vaille jääneet. Nämä oudot itsekkäät kirjoitukset ovat juuri niitä, jotka taas ajavat ihmisiä yhä enemmän itsekkyyteen, pahoinvointiin ja taloudelliseenkin köyhyyteen. Suomessa ei olisi enää millään vara tämän tyyliseen lietsomiseen.
Lue kommentti