Kun Krista Virtanen erosi, hän huomasi: Kun lasta näkee vain joka toinen viikko, hänen kanssaan jaksaa paremmin. En suostu syyllistymään, Krista sanoo.

LAPSEN TAKIA KANNATTAA EROTA.

Kun kerroimme miehen kanssa lapselle, että eroamme, hän riemastui: uudesta kodista voin ajaa kouluun pyörällä.
Itse en ollut yhtä huoleton, pärjääminen pelotti. Omalla kohdallani murehdin eniten taloudellisia asioita, miehen kohdalla sitä, kuka hänestä nyt pitää huolta. Ja pojan kohdalla... kaikkea.

Itkin ja pelkäsin enemmän kuin ikinä, mutta vaihtoehtoja ei ollut. Arvomaailmaani ei sovi, että vanhemmat sinnittelisivät yhdessä vain lapsen takia.

Lehdet ja netti ovat täynnä juttuja, joissa neuvotaan, miten parisuhteen saa pidettyä kasassa ja paasataan, kuinka lapset kärsivät erosta. Ihme syyllistämistä! Kyllä lapsi vaistoaa, jos vanhemmat näyttelevät tykkäävänsä toisistaan vain hänen vuokseen. Teeskentelevässä ilmapiirissä lapsi oppii itsekin teeskentelemään.

Meillä jokaisella on vain yksi elämä. Ainuttakaan äitiä tai isää ei voi vaatia uhraamaan onnellisuuttaan huonossa suhteessa vain siksi, että se on muka lapsen etu. Huonossa suhteessa eläminen antaa lapselle huonon mallin.

KAKSI KOTIA KASVATTAA ITSENÄISEKSI.

Muutin eron jälkeen pois entisestä kodistamme. Valitsin uuden asunnon siten, että välimatkaa vanhaan jäi vain pari kilometriä. Halusimme, että poika voi kulkea kotien välillä helposti.

Kun tavaraa on kahdessa kodissa, lapsi oppii pitämään niistä huolta. On pakko varmistaa, että oikeat kamppeet ovat oikeassa paikassa mukana. Jos jotain jää, se on itse haettava. En todellakaan ala kuskata ketään unohtuneiden monojen tai matikankirjojen perässä.

Vain lapsi tietää tarkalleen, missä mikäkin hikisukka on. Siksi vastuukin on hänellä.

ÄITI TARVITSEE LOMAA LAPSESTA.

Tätä ei yleensä saa sanoa ääneen: olen parempi äiti, kun saan säännöllisesti lomaa lapsesta. Ero paransi vanhemmuutta.

Aikaisemmin ärsytti, kun lapsi jatkuvasti vaati jotakin: pelikaveria, ruokaa, jonkin tavaran etsimistä. Tai vain puhua pälätti aamusta iltaan. Ajattelin salaa, että saisinpa edes joskus työvuoron jälkeen vain maata koomaväsyneenä sohvalla, lukea rauhassa Aamulehden tai sytyttää kynttilän ja kutoa pari riviä villapaitaa.

Heti perään iski syyllisyys: olen kamala äiti, kun oma lapsi tuntuu rasittavalta ja kaipaan omaa rauhaa. Siitä syntyi ristiriitainen ja riittämätön olo.

Nyt on selkeämpää. Kun lapsi on läsnä, minäkin olen läsnä. On helpompi jaksaa ja keskittyä täysillä, olla iloinen ja aktiivinen. Teemme yhdessä ruokaa, koluamme museoita tai lähdemme vaikka laavulle paistamaan makkaraa.

Jos mieleen tulee, että olisipa hiljaista, pystyn ajattelemaan, että viiden päivän päästä on taas vähän liiankin hiljaista.

ERO OPETTAA YHTEISTYÖTÄ.

Kun koulusta tuli viesti, että poika on taas myöhästellyt tunneilta ja häirinnyt, mietimme eksän kanssa, mitä tehdä. Yhdessä asuessamme minä olisin hoitanut homman. Ero on opettanut kommunikoimaan ihan uudella tavalla.

Asioista on oikeasti pakko puhua, koska muuten ne eivät suju. Kun olemme samaa mieltä, poika ei pääse vedättämään. Ei voi olla niin, että isän luona saa tehdä jotakin ja äidin luona ei. Vaikka kyllä kai eksä antaa vähän enemmän pelata.

Arki toimii yllättävän hyvin. Pystyn hengittämään vapaasti. Ero ei ole ideaalitilanne, mutta ei se maailmanloppukaan ole.

Krista Virtanen, 43, erosi miehestään viisi vuotta sitten. 13-vuotias poika on eron jälkeen viettänyt vanhemmillaan vuoroviikot. Krista työskentelee kaupassa ja hämmästelee, miten hänen vauvansa osaa koota tietokoneen ja korjaa kodin wlan-verkon, mutta roskapussin vieminen on ylivoimainen tehtävä.

Lue myös:

Kasvatusalan ammattilaisen suorat sanat: Vanhemmuus jalostaa ihmistä

Mari Satosaaren suorat sanat: Äidin kuuluu olla kamala

Täydellisyyttä ei kannata tavoitella

Ero rikkoo

Ero tekee hyvää äitiydelle

Vierailija: Soilikki72 12.04.2015 klo 12:20 Korvaan särähtää aina, kun joku perustelee eroaan sillä, ettei kannata olla yhdessä "vain lapsen takia". Miten niin vain? Mikä voi olla tärkeämpi asia elämässä kuin oma lapsi ja onnellisen lapsuuden varmistaminen hänelle? Jos on joskus ollut toisen ihmisen kanssa niin läheinen, että on jopa tehnyt lapsen hänen kanssaan, ei voi olla ylivoimaista elää hänen kanssaan ihmisiksi niin kauan kuin lapsi on lapsi. Se on aikuisen elämässä kuitenkin lyhyt aika,...
Lue kommentti
rose

Ero tekee hyvää äitiydelle

Niin vähän aikaa lapsi on lapsi ja lainaa vain. Mikä meitä tämän ajan vanhempia vaivaa, että oma mukava ja kiva onkin tärkeämpää? Ilmeisesti olemme itse juuri lapsena jotain vaille jääneet. Nämä oudot itsekkäät kirjoitukset ovat juuri niitä, jotka taas ajavat ihmisiä yhä enemmän itsekkyyteen, pahoinvointiin ja taloudelliseenkin köyhyyteen. Suomessa ei olisi enää millään vara tämän tyyliseen lietsomiseen.
Lue kommentti
Kirjailija ja opettaja Tommi Kinnunen, 44, asuu Turussa perheensä kanssa. Hän opettaa suomen kieltä ja kirjallisuutta Luostarivuoren koulussa. Kinnusen molemmat romaanit Neljäntienristeys (2014) ja Lopotti (2016) nousivat Finlandia-ehdokkaiksi.

SUORAT SANAT. Teineillä on paha maine tuiskahtelevina, epäkohteliaina mörökölleinä. Oikeasti he ovat hienoja tyyppejä, sanoo kirjailija ja yläkoulun opettaja Tommi Kinnunen.

Teinien kanssa on kivaa.

Kun kerron työskenteleväni yläkoulun opettajana, ensireaktio on usein sama: ”Eikö se ole kauheaa?” Ei todellakaan ole, vaan äärimmäisen ihanaa.

Teinit ovat mahtavia tyyppejä. Pidän kasvattajan roolista, vaikka kasvattamisella on ikävä klangi: se liitetään helposti kurinpitoon. Tykkään olla aikuisena läsnä nuorten elämässä ja vastata heidän kysymyksiinsä. Millainen pitää olla, että on pidetty? Olenko ok, vaikka en tajua matematiikasta mitään? Olenko vain minä vai kaikki muutkin vähän eksyksissä?

Kun kerron työskenteleväni yläkoulun opettajana, ensireaktio on usein sama: ”Eikö se ole kauheaa?”

Teini elää herkkää aikaa lapsuuden ja aikuisuuden kynnyksellä. Siinä iässä harvinaisen moni asia askarruttaa: aikuistuminen, seksuaalisuus ja tulevaisuuden suunnittelu.

Teinit eivät ole mörököllejä.

Oman kokemukseni mukaan uuden sukupolven teinit ovat lahjakkaita keskustelijoita ja hyviä perustelemaan kantansa. Vaikka sukupuoliroolit istuvat sitkeässä, ne ovat vähitellen murtumassa. Tytön ei enää tarvitse olla hiljaa, vaan ilmaisunvapaus kuuluu kaikille.

Kysy, miten menee, ja pysähdy oikeasti kuuntelemaan vastausta.

Teinin avautuminen voi vaatia houkuttelua. Se ei tarkoita, etteikö nuori tahtoisi rupatella vanhempansa kanssa. Keskusteluyhteys vaatii yksinkertaisesti sopivien tilanteiden luomista yhdessäolon kautta. Tärkeintä ei ole paikka, vaan kiireetön tunnelma. Se voi löytyä päivällisellä, kirjastoreissulla tai metsäretkellä. Kysy, miten menee, ja pysähdy oikeasti kuuntelemaan vastausta.

Teinin ei tarvitse pärjätä.

Maailma aukeaa teinille helposti kaoottisena. Siksi nuorelle on tärkeää osoittaa, ettei hän ole yksin. Hukassa saa olla ja apua saa – ja pitääkin – pyytää.

Yksinäisyys on yleistä kaiken ikäisten suomalaisten keskuudessa, mutta usein tuntuu, että teinit jäävät erityisen yksin. Heidän itsenäisyydellään jopa ylpeillään: meidän lapsi on niin reipas ja pärjää itsekseen, se vietti koko kesän kotona yksin. Pärjäämisen korostaminen kulttuurissamme kannattaa kyseenalaistaa.

Teinien itsenäisyydellä ylpeillään: meidän lapsi on niin reipas ja pärjää itsekseen, se vietti koko kesän kotona yksin.

Teinin suru on totta.

Unohda päteminen, sillä teini ei kaipaa ylhäältä päin neuvomista. On tärkeää ymmärtää, että aikuiselle arkipäiväisen kuuloiset ongelmat ovat nuorelle isoja juttuja.

Kun ensimmäinen parisuhde loppuu, ”se kuuluu tuohon ikään” -lause ei lämmitä. En minäkään haluaisi eron hetkellä kuulla mummoltani, että avioero kuuluu tiettyyn ikään.

En minäkään haluaisi eron hetkellä kuulla mummoltani, että avioero kuuluu tiettyyn ikään.

Some tekee teinille hyvää.

Sosiaalinen media ei ole sen pahempi muoti-ilmiö kuin mikään muukaan. On totta, että teinien keskittymiskyky on välillä koetuksella, mutta heidän aktiiviseen somettamiseensa liittyy myös paljon hyvää. Somen kautta se välitunnilla yksin nurkassa kyhjöttävä tyyppikin voi löytää ryhmän, johon kuulua.

Kysyin taannoin seiskaluokkalaisilta, kuinka monella on netin kautta ystävä, jota ei ole koskaan tavannut. Kolme neljäsosaa viittasi. Joillekin nettiystävä oli se läheisin, jolle voi kertoa ihan kaiken. Se on lohdullista.

Somen kautta se välitunnilla yksin nurkassa kyhjöttävä tyyppikin voi löytää ryhmän, johon kuulua.

Teiniltä voi oppia paljon.

Arvomaailmaltaan nuoret ovat vanhempiaan liberaalimpia. Lisäksi teini-ikäiset ovat suoria ja mutkattomia, ja se on hienoa. Palaute tulee äkkiä – oli se myönteistä tai kielteistä. Teinit eivät pelaa pelejä tai pullota mielipahaansa, vaan purskauttavat tunteensa ulos. Aikuisilla olisi siitä oppimista.

Teinit eivät suhtaudu juuri mihinkään hohhoijaa-asenteella, sillä he eivät ole ehtineet kyynistyä. Maailma on heille uusi ja kiinnostava. Siitä voimme olla heille suorastaan kateellisia!

Arja - Kodin Kuvalehti
Seuraa 
Liittynyt12.8.2014

Kirjailija ja yläkoulun opettaja Tommi Kinnunen ylistää teinejä: ”Oikeasti he ovat hyviä keskustelijoita ja mahtavia tyyppejä”

Ria Hafren kirjoitti: Minusta edellisenkin sukupolven teinit olivat fiksuja, kohteliata, iloisia ja mukavia. Kun tyttäreni oli teini-ikäinen meillä ramppasi paljon teinejä. Heidän kanssaan oli mielenkiintoista keskustella. Siitä on pyöreästi 25 vuotta... Hei Ria, hauska kuulla! Ja niin se aika kiitää...
Lue kommentti
Ria Hafren
Seuraa 
Liittynyt17.8.2015

Kirjailija ja yläkoulun opettaja Tommi Kinnunen ylistää teinejä: ”Oikeasti he ovat hyviä keskustelijoita ja mahtavia tyyppejä”

Minusta edellisenkin sukupolven teinit olivat fiksuja, kohteliata, iloisia ja mukavia. Kun tyttäreni oli teini-ikäinen meillä ramppasi paljon teinejä. Heidän kanssaan oli mielenkiintoista keskustella. Siitä on pyöreästi 25 vuotta...
Lue kommentti

SUORAT SANAT. Ikävöi kumppaniasi, se tekee parisuhteelle hyvää, seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen muistuttaa.

Intohimon voi saada kestämään.

On vaikea haluta sitä, mitä jo on. Paluuta suhteen kiihkeään alkuhuumaan ei 15 vuoden yhdessäolon jälkeen tule, mutta intohimoa voi silti kokea.

Seksuaalinen halu syntyy kumppaneiden välisestä jännitteestä. Alussa sitä luo uutuudenviehätys. Pitkässä suhteessa jännite pysyy, kun kumppanit pystyvät olemaan sekä lähekkäin että erillään toisistaan.

Jännite ei tarkoita jännitystä tai kriiseilyä.

Jännite ei tarkoita jännitystä tai kriiseilyä. Vääntäessä syntyy kyllä draamaa, ja sitten harrastetaan sovintoseksiä. Sitä ei pidä sekoittaa intohimoon.

Parempaan seksiin kannattaa pyrkiä.

Ennen vanhaan ajateltiin, että jos puoliso ei lyö, juo tai petä, ei saa valittaa. Uutta on, että on lupa haluta ja tarvita enemmän. Meillä on vahva kaipuu kokea sekä rakkautta että himoa.

Seksi lisää tutkitusti hyvinvointia. Tarpeiden tyydytykseen toimii hyvin itsetyydytyskin, mutta se, että tuntee itsensä halutuksi, on jotain ainutlaatuista. Siihen kannattaa pyrkiä.

Läheisyyttä voi olla liikaa.

Ajattelemme usein näin: parisuhde on hyvä, kun puhumme tauotta, halaamme jatkuvasti, kosketamme, vietämme paljon aikaa yhdessä.

Tiiviissäkin suhteessa yhteys voi kadota ja pusun antamisesta tulla vain mekaaninen rutiini.

Mutta voikin käydä niin, että liika läheisyys kostautuu seksielämän hyytymisellä. Meistä voi tulla toistemme jatkeita emmekä enää tiedä, keitä olemme tai mitä haluamme. Vaikka ollaan sinänsä tiiviisti, yhteys katoaa, pusun antamisesta tulee mekaaninen rutiini ja keskusteluja käydään ilman, että ollaan läsnä. Ei ihme, jos nuokin tavat alkavat sitten hiipua.

Seksielämälle tekee hyvää ikävöidä.

Jos elää elämäänsä autopilotilla, aistit kaipaavat herättelyä. Ajanpuute ja stressi eivät myöskään auta intohimon vaalimista.

Sen sijaan, että hakisimme lisää läheisyyttä, voimme välillä kokeilla sitä, että menemme toiseen suuntaan. Tarvitsemme tilaa, jotta voimme tutkia, missä kumpikin menee ja mistä kiinnostuu.

Itsekseen ollessaan voi oivaltaa, miten kiinnostava kumppani on.

Tekee hyvää ikävöidä kumppania. Vaikka olisi fyysisesti kaukana, henkisesti voi olla todella lähellä – ja päinvastoin. Itsekseen ollessaan voi oivaltaa, miten kiinnostava kumppani on.

Kiinnostu itsestäsi.

On vaikea olla kiinnostava, jos ei itse pidä it­seään kiinnostavana ja arvokkaana. Mieti, mitkä ovat motiivisi lähteä vaikka lenkille. Ovatko itsekriittiset ajatukset saaneet vallan ja uskot, että keho kaipaa kuritusta? Vai haluatko antaa ainutlaatuiselle kehollesi sen kaipaamaa liikettä?Se, että saa yhteyden itseensä ja kehoonsa, voi auttaa saamaan paremmin kiinni myös siitä, mitä haluaa seksiltä.

Hanki myös oma elämä.

Toimiva parisuhde antaa sopivasti hyvää erillisyyttä. Erillisyyttä voi kokea vaikka toisen kainalossa, mutta usein tarvitsemme myös konkreettista etäisyyttä: sitä, että molemmilla on yhteisen elämän lisäksi oma elämänsä.

Ero voi olla oikea ratkaisu, jos yrittämisestä huolimatta tuntuu pahalta mennä kotiin.

Etäisyydenotto voi joskus olla ainoa tapa pysyä yhdessä. Toisaalta joskus käy niin, että etsiessään erillisyyttä ihmiset eroavat. Vaikeat vaiheet ovat normaaleja ja niistä selviää, mutta erokin voi olla oikea ratkaisu, jos yrittämisestä huolimatta tuntuu pahalta mennä kotiin – tai jos huomaat, että lopulta voit paremmin itseksesi.

Vaikka erillään olo voi tuntua haastavalta, siihen kannattaa totutella. Erillisyys edellyttää tietysti luottamusta. Turvallisuuden kokemusta ei kannata järkyttää tahallaan: vaikka olemme sinä ja minä, olemme myös me.