Kävin vihdoin viimein tutustumassa Hietalahden kauppahalliin, jonne Wanha Kauppahalli muutti Helsingin keskustasta remontin alta. Ihan mahtava paikka.

Aloitin kierrokseni nauttimalla lounaaksi maa-artisokkakeittoa Soppakeittiössä. Iso kulhollinen samettisen pehmeää ja maukasta keittoa maksoi 8 euroa. Annokseen kuului myös leipää ja yrttiöljyä. Jatkoin matkaani Putilinin vihannesosastolle, josta ostin erilaisia salaatteja kuvauksiin. Valikoima oli runsas ja tuore.
Käytävän toiselta puolelta ostin tuoretta leipää Hongiston leipämyymälästä. Pelkästään se, että leivät ja pullat oli laitettu kauniisti esille, tuotti valtavaa iloa.

Katkarapuherkkuihin erikoistunut ravintola Räkan hallin keskellä houkutteli astumaan peremmälle kodikkuudellaan. Annokset olivat isoja ja kauniita, mutta vatsa ei vetänyt enää mitään ison keiton jälkeen. Silmät kuitenkin ahmivat annoksia. Ehkä ensi kerralla istahdan Räkaniin herkuttelemaan.

Marja Nätin kalaliike on yksi suosikeistani. Heidän kylmäsavulohensa saa hakea vertaistaan. Lohi on juuri oikeanrasvaista ja kosteaa. Sitä on savustettu 48 tuntia vanhanajan kiviuunissa. Myyntitiskissä on päivittäin noin 75 erilaista kalaherkkua. Lisäksi liikkeellä on trendikäs kalaravintola. Sieltä saa joka päivä mm. itsepaistettuja blinejä. Mätivalikoima on kaiken kattava. Kalaravintolassa on päivittäin 6–10 erilaista kalaherkkua tarjolla.

Roslundin lihakaupalla on myös oma ravintola. Pihvejä paistetaan asiakkaan toiveiden mukaan. Pääsiäiseksi aion hakea sieltä karitsan paahtopaisteja, jotka maistuvat yleensä niillekin, jotka eivät erityisemmin pidä lampaan mausta.
Tuula Paalasen juustokaupasta löytyy herkkuja ympäri Eurooppaa, uusimpana portugalilaisia juustoja.
Pääsiäiseksi hallista saa venäläistä rahkaa, mikä poikkeaa paljon suomalaisesta. Nämä kaksi rahkaa ovat kuin yö ja päivä. Venäläinen rahka eli tvorogin on kuivaa ja melko rakeista, hapanta ja rasvaista rahkaa. Sitä ei tarvitse valuttaa. Leivonnaisissa tämän rahkan sekaan voi lisätä hieman enemmän nestettä. Suomalainen rahka on vähemmän hapanta, kosteampaa ja pehmeämpää. Sitä kannattaa valuttaa tiheäsilmäisessä tai harsolla peitetyssä siivilässä jääkaapissa muutama tunti. Venäläistä rahkaa saa myös virolaisista ja venäläisistä ruokakaupoista sekä tietenkin Viron tuliaisina. Ehkä ostan sitä maistiaisiksi Tallinnasta, missä aion käväistä pääsiäislauantaina.
Puoteja on paljon. Ja mikä parasta, myyjillä on aikaa neuvoa ruuanvalmistuksessa ja raaka-aineiden käsittelyssä. Tumpelokin saa kelpo vinkit kotikeittiöön. Joka päivä en raaskisi asioida hallissa, mutta juhlapyhiksi ja viikonlopuiksi haen sieltä mielelläni tuoreita herkkuja. Kun matkustelen, Suomessa tai maailmalla, käyn aina paikallisissa kauppahalleissa. Ne ovat aarreaitta paikalliseen ruokakulttuuriin. Henkilökohtainen palvelu ilahduttaa joka kerta.
Maukasta pääsiäistä kaikille!

Jouluruuat täyttävät jääkaapin, joten aloita jääkaapin tyhjennys viimeistään nyt.

Tarkista ensin, mitä jääkaapissa on.

Poista vanhentuneet elintarvikkeet ja hyödynnä säilykepurkkien jämät ruuassa: oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit sopivat pastakastikkeeseen. Juurekset uppoavat sosekeittoon. Juustonkannikoista saat mehevän täytteen suolaisiin joulutorttuihin. Perunamuusi sopii rieskoihin ja lettujakin perunasoseesta voi paistaa.

Raikas tuoksu soodalla ja sitruunalla

Puhdista jääkaappi astianpesuaineella. Pesun jälkeen raikas tuoksu säilyy, kun laitat pari ruokalusikallista ruokasoodaa kippoon ja kipon jääkaappiin. Sooda imee hajuja itseensä ja raikastaa kaappiasi.

Saman asian ajaa puolikas sitruuna. Kun vaihdat sen uuteen viikon välein, jääkaappiin ei pääse syntymään epämiellyttäviä hajuja.

Tarkista jääkaapin lämpötila. Sen tulisi olla +2–+6 astetta. Joulun aikana jääkaappi yleensä täyttyy kukkuroilleen, joten jääkaapin voi säätää tavallista kylmemmäksi. Tarkista myös, että ilma pääsee kiertämään jääkaapissa.

Ulkonakin voi säilyttää jouluruokia

Jos ulkona on lämpötila on vähintään nollassa ja enintään +6, voi ruokia säilyttää myös esimerkiksi parvekkeella kylmälaukussa. Pakkaa ruuat huolellisesti, jotta eläimet eivät pääse syömään ruokia.

 

Miltä maistuu hyönteisruoka ensikertalaisten suussa? Kodin Kuvalehden toimitus voitti ensipöyristyksensä ja kokeili uutta sirkkagranolaa.

Toimituksen pöydällä on kipollinen sirkkagranolaa:  herkullisen rapeiksi paahtuneita hiutaleita, kurpitsansiemeniä, isoja, pulleita sirkkoja siipineen ja koipineen.

Testissä on kotimaisen EntoCuben valmistama Samu Sirkkagranola, joka on tullut kauppoihin joulukuun alussa 2017. Markkinoilla on lisäksi ainakin Fazerin sirkkaleipää sekä Kultasuklaan sirkkasuklaata.

Sirkkojen ja muiden hyönteisten kasvattamista ruuaksi pidetään ekologisena ruoantuotannon vaihtoehtona. Hyönteiset ovat ravintoarvoltaan lähellä lihaa, mutta niiden kasvatus tuottaa vähemmän kasvihuonepäästöjä ja kuluttaa vähemmän vettä kuin lihantuotanto. 

Kodin Kuvalehden toimituksen ensikertalaiset lähestyivät sirkkaruokaa varovasti.

Ennen

”Yök, ne näkyy siinä! Sirkkaleipää oli helpompi maistaa, kun siinä ötökät oli jauhettu näkymättömiin.”

”En pysty. En millään. Tässä menee raja. Miksi niiden pitää olla kokonaisia?”

”Miksi sirkkagranolan nimi on Samu? Kuka söisi ehdoin tahdoin Petteri Punakuono -poronkäristystä?”

”Kokeilkoon lapseni aikanaan, mutta minä en pysty!”

”Miksi sirkkoja pitää sekoittaa nimenomaan mysliin ja leipään? Ja suklaaseen! Eihän niihin kuulu pekonikaan!”

”Miksi sirkkagranolan nimi on Samu? Kuka söisi ehdoin tahdoin Petteri Punakuono -poronkäristystä?”

”Onkohan hyönteisillä tunteet?”

Jälkeen

“Olin vähän pettynyt, ettei sirkka maistunut mitenkään.”

”Tämä maistuu mysliltä, pelkältä mysliltä. Vähän suolainen aromi.”

”Se ajatus rupesi ällöttämään, jos söisi granolaa maidon kanssa. Mitä jos sirkat kelluu maidon pinnalla?”

”Kynnys oli tosi korkea. Melkein kuin olisi poiminut lattialta kärpäsen ja pannut suuhun.”

”Yh, nyt suklaata perään.”