Tästä tulee herkullinen vuosi, sillä keittiöön saapuvat yltäkylläisyyttä pursuavat kakut, designlakritsi ja aamiaiset, joilla tavataan kavereita.

1. Mitä tiukemmat ajat, sitä runsaampi kakku

Viime vuonna hurmasivat simppelit nakukakut, nyt yllättää yltäkylläisyys. Lienevätkö syynä tiukat ajat, kun koristelussa ei nyt nöyristellä? Överikakkujen päälle kootaan kaikki mahdollinen: marenki, kinuski, macaronit, suklaapatukat, vohvelit, suklaakastike, popcornit... Kyllä, kaikki samassa kakussa!

2. Ekoteko: Eroon jauhelihakierteestä

Kasvissyönnistä tulee yhä suositumpaa, sillä se on paitsi terveellistä myös ekologista. Todellista haastajaa jauhelihalle ja broilerille povataan elintarvikekemisti Reetta Kivelän kehittämästä nyhtökaurasta. Kaurasta, härkäpavusta ja herneestä valmistettu kotimainen tuote on laadultaan erinomaista proteiinia, ja se saapuu markkinoille vuoden puolivälissä.

3. Terveystrendi: Lehtikaalin manttelinperijät

Tämän vuoden suurimmaksi vihreäksi trendiksi noussee merilevä. Ravinteikkaita leviä saavat joukkoonsa esimerkiksi salaatit ja keitot. Nähtäväksi jää, saadaanko perusmarkettiin sushista tutun nori-levän rinnalle wakamea ja muita erikoisempia levävalmisteita.

Kotoisampia vihreitä trendiherkkuja ovat idut ja versot. Niiden makuun pääset helposti kokeilemalla marketin itusekoituksia tai valmiita silmusalaatteja.

4. Ilmiö: Aamiainen on uusi brunssi

Viikonloppubrunsseista on tullut jo melkein yhtä suosittu tapa kohdata ystäviä kuin perisuomalaisista iltapäiväkahveista. Vielä muodikkaampaa on unohtaa notkuva brunssipöytä ja tarjota niukempi herkkuaamiainen. Se voi olla vaikka pino lettuja hedelmien kera. Mallia voit ottaa Instagramin Symmetrybreakfast-aamiaispostaajasta. Hän tarjoaisi tattaripuuroa pekonin ja avokadon kanssa.

5. Ruokamatkakohde: Georgian maut hurmaavat

Ruuan perässä matkaavilla on uusi suosikkikohde: Georgia. Sen herkuissa yhdistyvät parhaat puolet kreikkalaisesta, turkkilaisesta ja arabialaisesta keittiöstä. On pähkinätäytteisiä munakoisorullia, uunin seinämässä paistettuja litteitä leipiä ja juustoa valuvia hatsapuri-piirakoita. Viimeistään hinnat kuullessaan ruokareissaaja alkaa tähyillä matkatarjouksia. Pähkinäisen satsivin tai villiyrttisalaatin perässä ei tarvitse välttämättä lentää Kaukasukselle, sillä georgialaisia ravintoloita löytyy meiltäkin. Jopa näyttelijä Ville Haapasalo aikoo avata georgialaisen ravintolan Helsinkiin.

6. Makeinen: Laku on uusi musta

Lakritsalla menee lujaa. Sitä maistellaan kuin vuosikertaviiniä ja sille järjestetään festivaaleja. Kaupan hyllyille ilmestyy hienoihin purkkeihin pakattuja designlakuja. Lakritsibuumi saapuu meille Ruotsista ja Tanskasta. Käsityönä valmistettu trendilaku on vähemmän makeaa ja tummempaa kuin perinteinen lakritsi. Leivonnaiset ja juomat saavat mausteekseen aitoa lakritsinjuurta ja -jauhetta.

7. Someilmiö: Lähiruokaa Facebookista

Sosiaalista mediaa hyödyntävä Reko-toiminta taitaa oikeasti onnistua tuottajien ja lähiruuan ostajien yhdistämisessä. Facebookin Reko-ryhmäläiset tilaavat lähialueensa tuottajilta munia, juureksia, lihaa, leipää ja muita elintarvikkeita. Herkut he noutavat esimerkiksi läheiseltä torilta.

Vuonna 2013 Pohjanmaalla käynnistyneessä toiminnassa on jo yli sata lähiruokarengasta ja niissä yli 75 000 jäsentä.

8. Ravintolatrendi: Kokki kuin kätilö

Ravintolaimperiumia rakentava kokki on väistyvä ilmiö. Tilalle nousee tiedostava kokki, joka kantaa vastuuta ympäristöstä. Hän huolehtii kierrätyksestä ja pitää ruokahävikin mahdollisimman pienenä. Ravintolan sisustus kootaan kierrätyshuonekaluista, ja vessan käsisaippua keitetään käytetystä paistorasvasta. Ruuat tarjotaan vanhoista astioista, elleivät lautaset sitten ole paikallisen käsityöläisen tekemiä.

Keittiössä trendikokki toimii kuin kätilö, joka nostaa tuottajan synnyttämän ruuan asiakkaan lautaselle ja puuttuu prosessiin mahdollisimman vähän. Siksi saatat saada hienossa ravintolassa jälkiruuaksi tertullisen puutarhamarjoja, jotka kokki on vain jäähdyttänyt viileiksi.

Piparirasioiden teosta on tullut Salla Kinnusen rakas jouluperinne.

KOUKUSSA. Kun Salla Kinnunen saa uuden piparkakkujen koristeluidean, sitä on kokeiltava heti. Silloin lapset ja mies tietävät antaa äidille työrauhan.

Miten jäit koukkuun piparkakkujen koristeluun?

Olen pikkutytöstä asti pitänyt leipomisesta ja käynyt vuositolkulla kokkikerhoissa. Muutama vuosi sitten hurahdin täysillä koristeluun. Koukutuin, kun huomasin, että minähän osaan. En ole ikinä ollut kovin luova, mutta koristellessa sain kaunista lopputulosta aikaan. Se tuntui hienolta.

Lähihoitajaopiskelija Salla Kinnunen, 37, asuu Mäntsälässä miehensä Villen, 36, ja seitsemän lapsensa kanssa. Pipareiden lisäksi Salla rakastaa suunnitella kakkuja. Kuopus Elle, 3, on perheen toiseksi innokkain leipuri.
Lähihoitajaopiskelija Salla Kinnunen, 37, asuu Mäntsälässä miehensä Villen, 36, ja seitsemän lapsensa kanssa. Pipareiden lisäksi Salla rakastaa suunnitella kakkuja. Kuopus Elle, 3, on perheen toiseksi innokkain leipuri.

Millaisen olon koristelu sinulle tuottaa?

Keskityn koristeluun niin vahvasti, että vierelläni voisi räjähtää vaikka pommi, enkä huomaisi. Koristelun jälkeen olen täynnä energiaa. Kaunis lopputulos tuo virkeän mielen. Meillä lapsetkin tietävät, että pipareiden koristelu on äidin oma juttu. Yhteiset piparinleivontahetket ovat erikseen.

Mitä tapahtuu, kun saat uuden idean?

Viime vuoden itsenäisyyspäivänä katsoin Linnan juhlia, kun yhtäkkiä tajusin, että kaapissa olevien piparkakkuakkojenkin pitää saada juhla­leningit. Ei auttanut kuin ruveta sekoittamaan kuorrutetta. Kun idea juolahtaa mieleeni, into toteuttaa se on niin voimakas, että minun on lähdettävä heti koristelemaan. Olen joskus jättänyt pihatyöt kesken ja rynnännyt sisälle leipomaan.


Välineiden kanssa ei tarvitse hienostella. Cocktailtikut ja väriaineet saa tavallisesta ruokakaupasta.


Millaisia ideoita piparista voi toteuttaa?

Leivon mieluiten perinteisiä sydämiä, nalleja tai piparirasioita, sillä niissä pääsen nopeasti koristeluvaiheeseen. Viime talvena mieheni ehdotti, että tekisimme piparista talomme ulkosaunan näköisen talon. Epäröin, sillä kaavojen piirtäminen on työlästä. Mies kuitenkin lupasi koota talon, ja minä sain keskittyä koristelemiseen.

Mitä, jos et pääse koristelemaan, vaikka haluaisit?

Yleensä leivon piparitaikinan suvussa kulkevilla resepteillä. Joskus olen kuitenkin ostanut valmiin taikinan, jotta se olisi pakastimessa odottamassa, kun koristelupakko iskee. Silloin tiedän, että jo tunnin kuluttua olen pursottamassa pikeeriä.


Pursottaminen on Sallan lempipuuhaa. Joskus voi tehdä pikkutarkkaa ja välillä suurpiirteistä jälkeä.


Mitä perheesi ajattelee hurahduksestasi?

Jos vihjaan ääneen, että haluaisin päästä koristelemaan, mieheni saattaa sanoa lapsille, että lähdetäänpäs ulos leikkimään. Toisinaan mietin, onko se liikaa vaadittu. Olen kuitenkin huomannut, että miehenikin pitää siitä, että minulla on oma juttuni. On koko perheen kannalta hyvä asia, jos jokaisella on asia, jonka parissa voi rauhoittua täysin.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehdessä 23/2017. Salla Kinnunen pitää Arjen aurinkoja -leivontablogia

Vinkit aloittelijalle

  1. Sekoita kuorrute eli pikeeri itse tomusokerista, munanvalkuaisesta ja sitruunamehusta. Kotitekoinen pikeeri levittyy ja kiinnittää osat paremmin kuin kaupan valmiskuorrutteet.
  2. Pikeerin pursottamisen työkaluksi riittää pieni Minigrip-pussi. Lusikoi kuorrutetta pussiin, leikkaa kulmaan ihan pieni reikä ja ala pursottaa.
  3. Tavallinen cocktailtikku sopii kuorrutteen levittämiseen ja pikkutarkkaan koristeluun.
Tummanpuhuva sinappi on tehty punajuuresta. Piparkakkusiirappia voi kokeilla vaikka homejuustolle.

Itse tehdyt piparkakkusiirappi tai punajuurisinappi valmistuvat nopeasti ja täydentävät joulupöydän. Kauniissa purkeissa ne sopivat myös lahjoiksi.

Nämä lahjat ehtii valmistaa kiireinenkin: punajuurisinappi ja piparkakkusiirappi valmistuvat alle puolessa tunnissa.

Piparkakkusiirappi on ihana lisä joululetuille, paahtoleivälle tai jäätelöön. Punajuuri taas antaa sinapille veikeän aromin ja kauniin, jouluisen värin.

Voit vielä koristella ja nimikoida purkit jouluisesti esimerkiksi itsetehdyillä etiketeillä, dymo-teipillä ja koristenauhalla.

Punajuurisinappi

6 dl | 15 min

Tarvikkeet:

  • pieniä lasipurkkeja
  • 2 dl punajuurisosetta
  • 2 dl punajuurimehua
  • 3 dl sokeria
  • 1 dl rypsiöljyä
  • ½ dl sinapinsiemeniä
  • 1 rkl balsamiviinietikkaa
  • 2 tl suolaa
  • 2 dl sinappijauhetta

Desinfioi puhtaat lasipurkit ja kannet pitämällä niitä 100-asteisessa uunissa 20 minuuttia tai kiehuvassa vedessä 5 minuuttia.

Sekoita kattilassa punajuurisose, -mehu ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi. Lisää öljy, sinapinsiemenet, balsamiviinietikka ja suola. Keitä pienellä lämmöllä viisi minuuttia koko ajan sekoittaen. Nosta kattila levyltä ja sekoita joukkoon sinappijauhe.

Kaada lämmin sinappi kuumiin tölkkeihin (varo käsiä!) ja sulje kannet. Anna jäähtyä huoneenlämmössä ja säilytä jääkaapissa.

Piparkakkusiirappi

3 dl | 20 min

  • 3 ½ dl sokeria
  • 3 dl vettä
  • 1 rkl jauhettua inkivääriä
  • 2 tl piparkakkumaustetta
  • 2 tähtianista
  • 1 kanelitanko

Yhdistä kattilassa sokeri ja vesi. Lisää inkivääri ja piparkakkumauste, tähtianikset ja kanelitanko. Kuumenna seos kiehuvaksi. Laske lieden lämpötilaa heti, kun seos kiehahtaa. Anna liemen kiehua 15 minuuttia hiljalleen poreillen. Sekoita välillä.

Siivilöi siirappi ja kaada desinfioituun lasipulloon (katso puhdistusohje punajuurisinapin reseptistä yllä.) Siirappi säilyy jopa vuoden.