Mehujen keittely on helppoa, kun on kunnon mehumaija.
Mehujen keittely on helppoa, kun on kunnon mehumaija.

Kotipihan viinimarjoista tai lähimetsän muista marjoista on kiva tehdä kotitekoista mehua. Mehustamisessa voi kuitenkin törmätä erilaisiin pulmiin. Tässä niihin ratkaisut.

Tiesitkö, että sokeri kannattaa laittaa vasta valmiiseen mehuun ja mehu pakastaa, jos mahdollista? Näin neuvoo yksi KK:n mehustuskyselyyn vastanneista lukijoista. Keräsimme yleisiä mehustamiseen liittyviä pulmia ja kysyimme niihin apua Marttaliitosta.

1. Paljonko mehusäiliöön voi laittaa kerralla marjoja?

”Oikeastaan ihan sen verran kuin tahtoo, mutta yksi sääntö on hyvä pitää mielessä: marjoja ei koskaan kannata laittaa niin paljon, että mehumaijan kansi ei mene kiinni. Silloin höyry pääsee karkaamaan”, kertoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Jos höyryä pääsee karkaamaan, höyrystyminen ei ole tehokasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

2. Kuinka mehusta voi tehdä paksua?

Eräs lukija haluaisi tehdä mehustaan paksumpaa: mehusta tuntuu tulevan aina ohutta lirua.

Hopsu-Neuvonen arvelee, että todennäköisesti liian ohuen mehun ongelmana on liian pitkä keittoaika. 

”Jos mehua keittää liian pitkään, alakattilassa olevaa höyryävää vettä tulee mehuun liian paljon. Ihanteellinen keittoaika on noin puolitoista tuntia. Tämä on silti hyvin tapauskohtaista, ja siksi mehua kannattaakin tarkkailla valmistusprosessin aikana. Ensimmäiset mehut, jotka keittimestä tulevat, ovat aina kaikkein paksuimpia.”

3. Mitä muita marjoja mehustamiseen kannattaa hyödyntää kuin viinimarjoja?

”Mielestäni paras mehu syntyy punaisesta viinimarjasta, kun joukkoon lisätään hieman mansikkaa, vadelmaa ja mustikkaa”, neuvoo kyselyyn vastannut lukija.

Vadelmia ja mansikoita käytetään usein tuomaan makuvivahteita marjamehuihin. Tähän Hopsu-Neuvosella on hyvä vinkki.

Mustaherukkamehu on paras flunssalääke.

”Viinimarjojen joukkoon voi lisätä vadelmia tai mansikoita. Punaherukka ja vadelma ovat klassinen yhdistelmä. Marjoja kannattaa yhdistellä mehuissa, sillä ne antavat hienostuneen lisän.”

Karviaiset, puolukka ja aronia ovat Hopsu-Neuvosen mukaan viinimarjan lisäksi hyviä marjoja kotitekoiseen mehuun.

”Itse tehty mustaherukkamehu on parasta flunssalääkettä”, neuvoo kyselyyn vastannut lukija.

4. Mehumaijan pesu on hankalaa  miten se sujuisi parhaiten?

Useampikin kyselyyn vastannut lukija valitteli, että mehumaijan pesu on hankalaa.

Mössö kannattaa ottaa heti pois mehustimesta.

”Mehustuksen jälkeen marjamössö kannattaa ottaa heti pois mehustimesta, sillä muutoin sen puhdistaminen voi tosiaan olla hankalaa. Mehumaija on iso ja sen puhdistaminen keittiössä voi tuntua haasteelliselta. Yksi hyväksi havaittu keino onkin pestä mehustin vaikka kylpyhuoneessa, jossa on enemmän tilaa.”

Mehustaminen voi olla muutenkin sotkuista puuhaa.

”Ennen mehustamista kannattaa ottaa keittiön matot pois”, vinkkaa eräs KK:n lukija.

5. Pullojen desinfiointi on ärsyttävää puuhaa. Voiko sen välttää?

Innokkaana mehustajana Arja Hopsu-Neuvonen tietää, että pullojen desinfioiminen tuntuu työvaiheena työläältä. Silti se on pakko tehdä, sillä homeitiöt on saatava pois pulloista. Pullojen desinfioimiseksi ne on kuumennettava uunissa 100–125 asteessa noin 15 minuuttia.

Jos kokee desinfioinnin mahdottomaksi, mehua voi pakastaa.

”Tähän ei valitettavasti ole oikotietä. Työvaiheessa auttavat kärsivällisyys ja hyvät patakintaat, joissa on vartta. Säilyvyyden takaamiseksi tämä hankala työvaihe vain kannattaa kestää. Toki jos todella kokee desinfioinnin mahdottomaksi, mehua voi myös pakastaa. Silloin kannattaa valita pakastukseen muovipullo, joka on helppo pestä.”

Yksi lukijoista vinkkaa käyttämään steariinia mehun säilyvyyden jatkamiseksi.

”Laita korkit heti kiinni. Kun pullot ovat jäähtyneet, sulata steariinikynttilä foliorasiassa ja dippaa pullonkorkki sulaan vahaan niin, että sitä menee korkin reunan alle. Näin mehu säilyy kauan.”

6. Miten käytetty marjamössö kannattaa hävittää mehustamisen jälkeen?

Mehustamisesta jää jälkeen mehustettujen marjojen mössö. Sen voi heittää biojätteeseen, mutta sitä ennen mössöä kannattaa hyödyntää, kertoo Hopsu-Neuvonen.

Marjamössön ravintoaineet kannattaa hyödyntää.

”Mustaherukasta ylijääneestä marjamössöstä tekee hyvää hilloa. Se kannattaa hyödyntää, sillä siinä on vielä paljon väriä, makua ja ravintoaineita jäljellä. Marjojen karat saa pois laittamalla mössön sosemyllyyn, ja syntyneestä soseesta voi keittää sokerin kanssa herkullista hilloa.”

7. Mehuni homehtuu Atamonin käytöstä huolimatta. Miksi?

Jos mehu homehtuu, yksi syy voi olla käytetyissä marjoissa.

”Toinen mahdollinen syy voi löytyä mehupulloon jääneestä ilmasta. Mehu tulisi pullottaa aina piripintaan, ja jos mehusta syntyy vaahtoa, se kannattaa ottaa pois”, Hopsu-Neuvonen vinkkaa.

”Kuuma kumikorkki kannattaa laittaa kuuman pullon päälle heti pullottamisen jälkeen, jotta ilmatilaa ei jää. Mehun ilmatiiviyden näkee, kun mehu on jäähtynyt: kumikorkki painuu lommolle.”

Rimaonharva

Mehupulloon päälle kun lirautta pikkusen kirkastaviinaa niin mehu säilyy kylmiössä monta vuotta hyvänä jopa mustikkamehu joka on arka homehtumaan

  • ylös 13
  • alas 10
Paras marja

Ainakin pääkaupunkiseudulla on paljon istutettua aroniaa, joka sopii erinomaisesti mehustamiseen! Sekaan voi laittaa mitä tahansa marjoja, pihlajanmarjakin käy, sokeria maun mukaan. Ilmaista ja mikä parasta, terveellistä!
Suomessa aroniaa ei ole paljon käytetty, sitä vastoin itänaapurissa sitä osataan hyödyntää.
Kannattaa tutkia aronian vitamiinit ja kivennäisaineet, sillä on tutkitusti terveysvaikutuksia, mm. verenpaineeseen.
Aroniaa poimii ämpärillisen hetkessä, sillä se kasvaa suurina terttuina. Aronialla on paksu kuori, pölyt on helppo huuhdella. Sekä marja- että koristearonia ovat käyttökelpoisia.
Poimikaa talteen! Aronia on parhaimmillaan ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.
Sitä voi myös pakastaa, itse pakastan aroniaa minigrip-pusseihin, mainio lisä smuuttiin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla