Peltirunebergin voi leikata leivosneliöiksi tai pieniksi suuhun sopiviksi paloiksi.
Peltirunebergin voi leikata leivosneliöiksi tai pieniksi suuhun sopiviksi paloiksi.

Jos rakastat klassikkoleivonnaisen vadelmasilmää ja sokerikuorruterengasta, pellille leivottu runebergintorttu saattaa olla uusi suosikkisi.

Parhaimmillaan runebergintorttu on kostea, rouheinen ja siinä on riittävän suuri hillosilmä. Kovin harmillista on, jos torttu on kuivakakkumainen. Silloin huomaan syöväni hieman väkisin tortun alaosan, jota haukatessa suuhun ei osu lainkaan hilloa. 

Pannari-ideasta peltirunebergiksi

Kun KK:n ruokatoimittaja Emilia Kolari sekoitti tammikuussa pannaritaikinaan piparimuruja, mantelijauhetta ja tipan karvasmanteliaromia, syntyi Runebergin pannari. 

Emilia Kolarin pannarireseptin löydät tästä:

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Pannarin littanuus herätti ajatuksen: voisihan varsinaisen kakkutaikinankin levittää pellille.

Peltileivonnaisten tapaan runebergistäkin tulisi ohut ja päälle levitettävä hillo kostuttaisi jokaisen palan. Peltirunebergistä voisi myös leikata erikokoisia paloja, ja se onnistuisi kätevästi ilman muotteja tai muffinivuokia. Pelti-idea ei takuulla ole uusi, mutta itse kokeilin muotoa ensimmäistä kertaa.

Runebergintorttutaikina mehevöityy omenasoseella ja pärjää ilman karvasmantelia

Tein perheemme suuhun sopivan runebergintorttutaikinan, jossa korvaan korppujauhot rouhitulla mantelilla ja piparkakkumurskalla. Karvasmanteliaromia en taikinaan laittanut, koska lapsi vierastaa sen makua.

Sen sijaan lisäsin taikinaan piparkakkumaustetta ja kardemummaa sekä korvasin sokerin fariinisokerilla. Lisäsin taikinaan myös sokeroimatonta omenasosetta, jotta pohjasta tulisi kostea.

Perinteisen, punssilla kostutetun ja pähkinärouheisen runebergintortun reseptin löydät tästä:

Ennen paistamista laitoin nokareet vadelmamarmeladia pohjan päälle. Kun valmis torttupohja oli hiukan jäähtynyt, lisäsin marmeladia reilusti ja pyöräytin tomusokerikuorrutteella renkaan vadelmasilmän ympärille.

Kannatti kokeilla, peltiruneberg maistui juuri sopivasti vadelmalle

Lopputulos todellakin maistui! Pohja oli riittävän kakkumainen ja silti kostea. Rouhitut mantelit toivat mukavan purutuntuman ja mikä tärkeintä: vadelmaa riitti jokaiselle haukulle.

Peltiruneberg

12–16 kpl, 45 min

  • 200 g voita
  • 1½ dl fariinisokeria
  • 2 kananmunaa
  • 1½ dl (noin 100 g) rouhittua mantelia
  • ½ dl piparimurskaa
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl kardemummaa
  • 1 tl piparkakkumaustetta
  • 1 dl omenasosetta

Päälle

  • vadelmamarmeladia
  • tomusokerikuorrutetta

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Rouhi mantelit ja piparit monitoimikoneessa.

  1. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri ja lisää kananmunat varovasti joukkoon.
  2. Sekoita manteli- ja piparirouhe, mausteet ja jauhot ja lisää taikinaan vuorotellen omenasoseen kanssa.
  3. Levitä taikina pellille leivinpaperin päälle. Tee sormella taikinaan kolot ja laita niihin teelusikallinen vadelmamarmeladia.
  4. Paista 200 asteessa noin 10–15 minuuttia.
  5. Anna pohjan jäähtyä hiukan ja lisää vadelmamarmeladia. Tee sokerikuorrutteella rengas vadelmasilmän ympärille. Leikkaa annospaloiksi jäähtyneenä.

Vinkki! Pohjan voi kostuttaa punssilla tai sokeri-vesi-sitruunaseoksella. Lisää silloin taikinaan vain ½ omenasosetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla