Roihu vai Niilo? Yksilöllisten nimien lisäksi suosiossa ovat noin sata vuotta vanhat nimet.
Roihu vai Niilo? Yksilöllisten nimien lisäksi suosiossa ovat noin sata vuotta vanhat nimet.

”Emme halunneet etunimeksi perinteisintä Liisaa tai Mattia”, kertoo Elea-Omenan äiti Tanja Kummelus.

Enja, Henja, Lenja, Nanja, Sanja, Sinja, VenjaVinja... Yliopiston almanakkatoimiston johtaja Minna Saarelma-Paukkala listaa esimerkkejä etunimistä, joita suomalaiset keksivät itse lapsilleen.

Esimerkkinimet on muodostettu perinteisten Anjan, Senjan ja Tanjan innoittamina.

Yhä useampi vanhempi haluaa lapselleen nimen, jota ei ole kenelläkään muulla. Vuonna 2017 tällaisen sai noin viisi prosenttia lapsista. 

”Ilmiön taustalla on yksilöllisyyden korostuminen.”

”Ilmiön taustalla on yksilöllisyyden korostuminen. Etunimellä halutaan nyt erottautua eikä osoittaa yhteisöllisyyttä.”

”Tytöille annetaan ainutkertaisuuteen pyrkiessä usein kauniita luontonimiä, kuten Kevät, Lumme tai Vadelma. Poikien nimet ovat miehekkäämpiä, kuten Jymy, Roihu tai Tahto”, Saarelma-Paukkala sanoo.

Itse keksittyjen nimien lisäksi suosittuja ovat uusvanhat nimet (Helmi ja Niilo) sekä kansainväliset nimet (Olivia ja Luca).

”Nimimuoti vaihtelee noin sadan vuoden välein. Tätä on selitetty sillä, että vanhemmat eivät halua antaa lapsilleen oman sukupolvensa tai omien vanhempiensa sukupolven nimiä. Ne tuntuvat liian tutuilta ja kuluneilta.”

Isovanhempien tai heitä aiempien ikäpolvien nimet koetaan taas tuoreiksi.

”Uusiakin nimiä yleistyy, kun joku keksii nimen, johon muutkin mieltyvät. Esimerkiksi Lumi ja Sisu ovat tulleet nopeasti muotiin.”

Liian erikoinen nimi ei käy

Nykyisen nimilain mukaan etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö voi aiheuttaa ilmeistä haittaa. Nimi ei saa olla muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen. 

Viime vuosina Suomessa on jätetty hyväksymättä etunimiksi esimerkiksi Hukka, Ravenheart, Toisaa, Lexx ja Rontti.

Tuoreimmassa nimipäiväuudistuksessa 2015 kalenteriin hyväksyttiin uusina niminä muun muassa Nadja, Pipsa, Eemi ja Peetu

Uusi nimilaki tulee voimaan vuonna 2019, ja siinä nimenannon ehtoja on hieman väljennetty. 

Elea-Omena, ainoa laatuaan

Raskausaikana Elea-Omenaa, 9, kutsuttiin nimellä Ompuzka. Se oli yhdistelmä nimimerkeistä, joita Tanja Kummelus ja hänen miehensä käyttivät tavatessaan netissä. 

”Mieheni olisi halunnut lapsellemme Eleanora-nimen, mutta minä en pidä Nora-nimestä. Tuleva kummi heitti, että jos Ompuzkasta ei tule Eleanora, miten olisi Elea-Omena?” Tanja sanoo.

”Ensin se kuulosti oudolta, eihän sellaista nimeä ollut olemassakaan. Muutaman päivän pyörittelyn jälkeen nimi alkoi tuntua koko ajan kauniimmalta ja paremmalta.”

Ihmettelyä tai negatiivisia kommentteja lapsensa nimestä Tanja on kohdannut vain pari kertaa netissä.

Lopulta päätös oli helppo. 

”Emme halunneet etunimeksi perinteisintä Liisaa tai Mattia, mutta tarkoitus ei ollut keksiä väkisin huippuerikoista nimeä. Syytän kummia!”

Aika usein aivan vieraatkin kehuvat Elea-Omenan nimeä. Tytön kutsumisesta koko nimellä on pidetty perheessä kiinni, vain joskus Elea-Omena lyhenee muotoon EO.

Ihmettelyä tai negatiivisia kommentteja Tanja on kohdannut vain pari kertaa netissä, kun iltapäivälehdet ovat listanneet erikoisimpia etunimiä.

”En välitä. Ihmisillä on valitettavasti taipumus vierastaa kaikkea uutta.”

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 14/2018.

Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.