Tässä juttusarjassa neljä ihmistä kertoo, miksi ja mitä häneen on tatuoitu. Sijaisisä Tero Karila, 43, kirjoitti rintaansa lasten nimet intiaaniaakkosilla.
"On paljon lapsia, jotka tarvitsevat kodin. Suunnilleen niin ajattelin, kun selvisi, että vaimoni ja minun on hankala saada lapsia. Ensin suunnittelimme adoptiota. Sitten kuulimme mahdollisuudesta saada sijaislapsia ja mietimme, että miksi ei.
Tapasimme vanhimman lapsemme tukiperheen luona: kolmevuotias vaaleatukkainen poika kurkkasi ovenraosta nallepuvussa. Pari viikkoa myöhemmin hän tuli käymään meillä. Kun olisi pitänyt lähteä takaisin, hän meni sängyn alle piiloon.
Poika jäi meille saman tien. Siitä on nyt 12 vuotta.
Vuotta myöhemmin puhelin taas soi: nyt olisi kaksivuotias tyttö.
Kolmas lapsemme on biologinen tyttäremme. Oli kiva saada hänet vauvana, mutta muuten perhe vain kasvoi yhdellä lapsella. Kaikki ne ovat yhtä omia. Kohtelen kaikkia niin hyvin kuin osaan.
Joskus kaksi teini-ikäistä ovat saattaneet huutaa muun huutamisen lomassa, että en ole heidän isänsä. Olen sanonut, että en ole sun biologinen isä, mutta kyllä mä sun isä olen.
Tatuointeja olen ihaillut pikkupojasta asti. Heti kun täytin 18, otin intiaanin vasempaan olkapäähän. Oikeassa olkapäässä on kotka, vasemman hauiksen kiertää intiaaniaiheinen kuvio. Se on häälahja veljeltäni. Sääressä on veljestatuointi: kolme veljeäni ja minä tatuoimme jalkoihimme samat neljä apinaa.
Intiaani-innostuksesta en ole päässyt. Intiaaneissa kiehtoo vapaus ja maan ja eläinten kunnioittaminen. Kuusi vuotta sitten etsin netistä vanhaa intiaanikirjoitusta. Rintaani tatuoitiin kuva poppamiehestä, jolla on päässään musta karhu, intiaanien pyhä eläin. Poppamiehen rintaan, sydämeni kohdalle, tatuoitiin kolmen lapseni nimet vanhoilla intiaaniheimon aakkosilla. Musta karhu suojelee heitä pahalta.
Kun kaksoset syntyivät neljä vuotta sitten, tarvittiin kaksi nimeä lisää, mutta poppamiehen rinta oli jo täynnä. Keksin, että tatuoin uusia nimiä varten intiaanirummun.
Uimahallissa tai rannalla intiaanikirjoitus näyttää muille vain koukeroilta. Ei kaikkien tarvitse tekstiä tietääkään. Haluan vain, että Kalle, Mira, Helmi, Ronja ja Ruut tietävät kulkevansa aina mukanani.”
Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 5/2014.
Tatuoinnit. En ole ennen tätä ymmärtänyt, että joku haluaa tatuoida kroppansa täyteen.
Olin tosi iloinen siitä, että nyt 38 v. tyttäreni halusi 16-vuotiaana tatuoida vain pienen lohikäärmeen ristiselkäänsä.
Minua on HIRVITTÄNYT nuoret kundit ja mimmit, jotka ovat tatuoittaneet koko kroppansa täyteen. - Olen ajatellut: "Entä, kun tulet vanhemmaksi? Haluatko silloinkin olla täynnä tatuointeja?
SINUN tapauksesi sai minut ajattelemaan asiaa ihan eri Kantilta!
Uskon, että Sinä et kadu tatuointejasi Ikinä!
:0)-terveisin. Ria
Ihan Komea Mies.
Harmi, että taitaa tykätä vain tytöistä... : P
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
