Aah, koko pitkä kuuma kesä aikaa lukea!
Aah, koko pitkä kuuma kesä aikaa lukea!

Uutuuksia, ikiklassikoita, viihdettä, yllättäviä helmiä... Lukemisen mestarit jakoivat kirjavinkkinsä laiturinnokkaan ja sadepäivien iloksi. Poimi omasi!

Kokosimme kiinnostavimmat lukutärpit koko suveksi – tai vaikka loppuvuodeksi! Kirjastoväki Hangosta Inariin antoi parhaat kesäkirjavinkkinsä, lukemaan houkuttelevien perustelujen kera.

Lopputuloksena syntyi monipuolinen lukemisto, joka on kirjallisuuden runsaudensarvi: mukana on teoksia matkakirjoista ikiklassikoihin, dekkareista tietokirjoihin sekä tuhdeista romaaneista novelleihin.

Eri puolilta maata tuli vain muutama sama suositus: Kuopiosta, Inarista ja Rovaniemeltä ehdotetaan lomalukemiseksi Juhani Karilan Pienen hauen pyydystystä ja useimpien kirjastojen kesäpöydillä on tarjolla aina yksi sama kirja, Tove Janssonin Kesäkirja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Bouvard ja Pécuchet on vähälle huomiolle jäänyt klassikko.”

Kai Sormunen, informaatikko, Joensuun seutukirjasto:

Tuomas LiusSudenkorennon kesä (Like, 2021)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Nostalginen kuvaus yläasteelle siirtyvän Jessen kesästä Joensuussa vuonna 1985. Alun nostalginen fiilistely muuttuu elokuvamaiseksi ja brutaaliksikin toimintaromaaniksi. Pikanttina yksityiskohtana romaaniin upotettu soundtrack-vinkkilistaus auttaa pääsemään oikeaan 80-luvun fiilikseen.”

Pertti Lassila: Armain aika & Kesän kerran mentyä (Teos, 2015 & 2017)

”Pertti Lassila kirjoittaa tiiviitä, useassa aikatasossa kulkevia romaaneja, joissa keskiössä ovat naiset, joiden elämää sattuma muotoilee. Heidän elämänsä ei mene kuin oli suunniteltu, mutta ehkä juuri siksi se on elämää. Viimeistellyt ja kauniit lauseet tekevät niistä nautinnollista ja kiireetöntä luettavaa.”

Dino Buzzati: Noiduttu frakki ja muita kertomuksia (Basam Books, 2020)

”Tragikoomisen lyhyen proosan mestarin – jonka hengenheimolaisia lienevät Kafka ja Poe – tragikoomisia novelleja ihmisistä, ahneudesta ja hukkaan heitetystä ajasta lämpimällä huumorilla ryyditettynä.”

Olivier BourdeautTule takaisin, Mr. Bojangles (Siltala, 2017)

”Kesäisen syksyisissä fiiliksessä liikkuva kirja, joka onnistuneesti tasapainoilee huumorin ja traagisuuden välimaastossa. Koko perheen elämä vaihtelee mielen heilahtelusta kärsivän äidin mukaan ilosta suruun. Hienosti perheen lapsen näkökulmasta ja hänen ymmärryksensä mukaan kerrottu tarina jää viipyilemään mieleen, mikä kertoo onnistuneesta kirjasta.”

Gustave Flaubert: Bouvard ja Pécuchet (Siltala, 2015)

”Vähälle huomiolle jäänyt klassikko. Perinnön saatuaan päähenkilökaksikko muuttaa Normandiaan downshiftaamaan. He omistautuvat tieteille perehtyen maanviljelyyn, lääketieteeseen, geologiaan, historiaan, kirjallisuuteen, politiikkaan, uskontoon ja kasvatustieteeseen, vain epäonnistuakseen kaikessa. Herkullisen onnistunut satiiri, jolla on yllättävän paljon sanottavaa tänäkin päivänä. Teosta taustoittaa kääntäjä Antti Nylenin loistava esipuhe.”

Oliver FriggieriViimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (Scripta Manent, 2012)

”Friggierin novelleja lukemalla pääsee Maltan kaduille ja kujille. Harvoin onnistuu nojatuolissa pääsemään näin autenttiselle matkalle. Novellien päähenkilöt voivat olla epämiellyttäviä, mutta epätäydellisyydessään inhimillisiä, ja ennen kaikkea aitoja. Pienkustantamon onnistunutta kulttuurityötä nostaa esiin tarinoita Euroopan marginaalista.”

Antonio Tabucchi: Requiem (Like, 1995)

”Kirjailijan kunnianosoitus Lissabonille ja paikalliselle ruokakulttuurille. Kirjan luettuaan haluaa matkustaa Portugaliin tai ainakin kokata paikallista ruokaa.”

Lily Prior: Keittiöhurmio (WSOY, 2002)

”Harvoin romaaneihin on saatu näin väkevä gastronomis-intohimoinen vire. Kuumaan Sisiliaan sijoittuva kirja Rosa Fioresta, jonka intohimona on ruoka. Kirjan innoittamana voi päätyä tekemään sisilialaista kasvipataa caponataa tai sfincione-pizzaa, jotka molemmat ovat loistavia ruokia.”

 

Paula Mäkelä, erikoiskirjastonhoitaja, Lappeenrannan kaupunginkirjasto:

Laura Pörsti: Viimeinen vuosi (Gummerus, 2021)

”Kirjoittaja on vanhan, jo huonokuntoisen isoäitinsä seurana, ja haluaa tutustua isoäitiinsä paremmin vaatteiden kautta. Mielenkiintoisia pohdintoja ja ajatuksia herättävää historiaakin.”

Hanna Brotherus: Ainoa kotini (WSOY, 2021)

”Henkilökohtainen tarina eräästä perheestä ja naisen suhteesta omaan kehoonsa. Sukupolvien ongelmat uusiutuvat, ja syyt pysyvät piilossa. Kirjoittaja lähtee rohkeasti etsimään näitä juurakoita.”

Alex Schulman: Polta nämä kirjeet (Nemo, 2020)

”Järisyttävä ja järkyttävä kuvaus avioliitosta, jossa toinen hallitsee terävän älyn ja narsismin voimalla. Tämä on kirja, joka jää mieleen pidemmäksikin ajaksi.”

Delia Owens: Suon villi laulu (WSOY, 2020)

”Tuntemattomuudesta jättisuosioon ponnahtanut kirjailija lunastaa paikkansa tällä kirjalla. Kaunis, outo ja raastavakin kertomus villilapsesta suon kätköissä kannattaa lukea.”

Lucinda Riley: Oliivipuu (Bazar, 2021, ilmestyy suomeksi syksyllä)

”Kaikki Lucinda Rileyn kirjat ovat mukaansatempaavia tiiliskiviä. Kyproksen maisemiin sijoittuva Oliivipuu on loistavaa luettavaa riippukeinuun.”

Cecilia Ahern: Lyyralintu (Gummerus, 2019)

”Kaunis kuvaus hyvin erilaisesta naisesta ja hänen erityislahjastaan. Mielenkiinto säilyy varmasti loppuratkaisuihin saakka.”

Kate Morton: Kellontekijän tytär (Otava, 2019)

Satujen, fantasian ja mysteereiden ystävälle. Tässä on taas kirja, jota ei raaskisi kädestään laskea. Joukko nuoria taiteilijoita asuttaa vanhaa kartanoa kesän ajan 1800-luvulla, ja syksyn tullen mikään ei ole entisellään.”

”Kesän korvalla ilmestynyt Mma Ramotswe tutkii -dekkari on takuuvarmaa hyvän mielen kesälukemista.”

Johanna Vuorinne, informaatikko, Kuopion kaupunginkirjasto:

Alexander McCall Smith: Kadonneiden ystävien maille (Otava, 2021)

”Sopivasti kesän korvalla ilmestyi jo 20. Mma Ramotswe tutkii -dekkari. Se on takuuvarmaa hyvän mielen kesälukemista. Botswanan värit ja maut sekä lämpimän koskettava kerronta sopivat nautittavaksi rooibos-teekupposen kera.”

Candice Carty-Williams: Queenie (WSOY, 2020)

”Upea, hätkähdyttävä, hauska ja traaginen romaani britannianjamaikalaisesta nuoresta toimittajasta Queenie Jenkinsistä, joka kamppailee ihmissuhdesotkujen ja arjen rasismin keskellä. Nopeaa ja vetävää, mutta ei yksinomaan kepeää luettavaa.”

Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa (Otava, 2020)

”Myös historialliset romaanit kuuluvat kesään. Petra Rautiaisen Savonia-palkittu esikoisromaani kuvaa hienosti vähän vähemmän tunnettua ajanjaksoa Suomen historiassa. Toimittaja Inkeri Lindqvist kirjoittaa reportaasia Lapin jälleenrakennuksesta. Hänen alivuokralaisensa Olavin tarina vie puolestaan sodanaikaisille vankileireille.”

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (Siltala, 2019)

”Riemastuttava kuvaus alkukevään Itä-Lapista, jossa pienessä lammessa lymyilevä hauki ja kotiseuduilleen palaava Elina Ylijaako ottavat mittaa toisistaan. Pienen syrjäkylän ihmiset ja enemmän tai vähemmän heidän kanssaan sopusoinnussa elelevät peijoonit, näkit, peikot ynnä muut myyttiset oliot muodostavat omaperäisen henkilögallerian.”

Tove Jansson: Kesäkirja (WSOY, 1973)

”Kesä on myös klassikoiden aikaa. Jansson kuvaa viisaasti, tarkkanäköisesti ja kauniisti mummon ja tytön kesää saaressa.”

Pirkko Saisio: Lokikirja (Siltala, 2010)

”Mahonkiristeilijä Diana vie pienen perheen ja lukuisat ystävät kesä toisensa jälkeen huimiin seikkailuihin ja toisinaan merihätäänkin. Saikki kirjaa tapahtumat hykerryttävän elämänmakuisesti. Teos toimii erinomaisesti niin luettuna kuin kuunneltunakin.”

Päivi Laitinen: Reissunaisia – seikkailijoita, tutkijoita ja edelläkävijöitä (Tammi, 2019)

”Matkakuumeen yllättäessä voi tutustua näihin kymmeneen rohkeaan naismatkailijaan. He kulkivat omia polkujaan jo silloin, kun se ei esimerkiksi soveliaisuussääntöjen vuoksi ollut aivan yksinkertaista.”

”Vakavaan kaukokaipuuseen etsisin apua Judith Schalanskyn kirjasta.”

Anna Kainulainen, kirjastonhoitaja, Jyväskylän kaupunginkirjasto:

”Suosittelen somesta löytyviä kesäkirjahaasteita, joita etenkin Instagram on tulvillaan. Itse osallistun Uuden kuun kesään, jossa luetaan L. M. Montgomeryn iki-ihana Runotyttö-sarja (WSOY) sekä Vilja-Tuulia Huotarisen ja Satu Koskimiehen Emilia Kent – Runotytön tarina jatkuu (WSOY, 2018). Suosittu on myös #maailmalukuhaaste, jossa luetaan kirjoja eri puolilta maailmaa ja mahdollisimman paljon ei-länsimaisilta kirjailijoilta. Somehaasteiden lisäksi suosittelen kirjastojen omia lukuhaasteita ja lukudiplomeita, joista löytyy uutta luettavaa laidasta laitaan kaikenlaisille lukijoille!”

”Kotimaanmatkailukesään (ja miksei kauemmaksikin) hyvä opas on Kati Kelolan Vaihtuvia maisemia – 100 ideaa maata pitkin matkailuun (Gummerus, 2021). Vakavaan kaukokaipuuseen etsisin apua Judith Schalanskyn kirjasta Kaukaisten saarten atlas (Poesia, 2020). Se esittelee runolliseen tyyliin viisikymmentä saarta, joilla et todennäköisesti tule koskaan käymään.”

”Ja jos kesäreissu suuntautuu Jyväskylään, virittäydy maagiseen lomatunnelmaan lukemalla Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät (Atena, 2010).”

 

Eeva Keski-Saari, informaatikko, Vaasan kaupunginkirjasto:

Terhi Tarkiainen: Pure mua (Tammi, 2018)

”Anna saa vanhemmiltaan syntymäpäivälahjaksi komean, häkkiin laitetun, vampyyrin. Vlad-nimisen vampyyrin mukana tullut käyttöopas ohjeistaa erilaisia käyttötarkoituksia, johon vampyyriä voi alistaa. Vampyyriä saa pahoinpidellä ja jopa pakottaa seksuaaliseen kanssakäymiseen. Anna itse ei haluaisi muuta kuin päästä vampyyristä eroon. Palautusosoitetta Vladille ei tunnu löytyvän. Annan on kaivettava asiaa syvempää ja selvitettävä, minkälainen organisaatio järjestää rikkaille näin arveluttavaa huvitusta. Teos uudistaa nokkelalla tavalla ihmisten ja vampyyrien keskinäistä kanssakäymistä ja päätyy aiheen synkkyydestä huolimatta olemaan kirja, jonka äärellä saa nauraa ääneen.”

Heli Pohjanhovi, kirjastopedagogi, Vaasan kaupunginkirjasto:

Anu Lahtinen: Ebba – kuningattaren sisar (Atena, 2021)

Ebba Stenbock (1550–1614) oli Suomen käskynhaltijan, kuuluisan Klaus Flemingin aviopuoliso ja Ruotsin kuningatar Katariina Stenbockin sisar. Kun Klaus-herra vuonna 1597 kuoli, toimi Ebba-rouva jonkin aikaa käskynhaltijana. Historiantutkija Anu Lahtinen kirjoitti kirjan, jossa hän halusi tuoda vallasrouvasta esiin myös muita puolia kuin vahvan naisen. Kirja on ensimmäinen tuon ajan Suomen naisista tehty elämäkerta.”

Ulrika Gustafsson: Valoisa kaupunkini – Sally Salmisen elämä ja teokset (Teos, 2021)

”Sally Salminen (1906–1976) syntyi Ahvenanmaalla isoon kalastajaperheeseen. Hän halusi nähdä maailmaa ja lähti siirtolaiseksi Amerikkaan vuonna 1930. Siellä hän päätyi New Yorkiin, jossa työskenteli kotiapulaisena varakkaissa perheissä. Vapaa-aikanaan hän kirjoitti lehtiin ja laati romaanikäsikirjoituksen ruotsalaisen romaanikustantamon kilpailuun. Se voitti, ja vuonna 1936 julkaistiin Salmisen esikoisromaani, ahvenanmaalaisen talonpoikaisnaisen elämästä kertova Katrina (Otava, 1936 ja Teos, 2018). Siitä tuli maailmanmenestys.

Salminen palasi kotimaahan ja jatkoi kirjailijan uraansa. Hän avioitui tanskalaisen taidemaalari Johannes Dührkopin kanssa. Pariskunta muutti Tanskaan ja matkusteli paljon. Sodan aikana he auttoivat Saksan miehittämän Tanskan vastarintaliikettä. Teos-kustantamo julkaisi Juha Hurmeen uuden hienon suomennoksen Katrinasta vuonna 2018. Muuten Sally Salmisen laaja tuotanto on harmillisesti jäänyt unohduksiin. Rakastetun kirjailijan vaiheikkaasta elämästä kertoo ansiokkaasti ruotsalainen kirjallisuustutkija Ulrika Gustafsson.”

Viljami Puustinen: Veljekset Gallen (Like, 2020)

Uno Gallen oli Akseli Gallen-Kallelan veli, josta piti tulla viulisti. Sen sijaan hän kuoli New Yorkissa yksin ja unohdettuna. Akselista puolestaan tuli Suomen kansallistaiteilija, vaimonsa tukemana. Unon tyttären pojanpoika, musiikkikirjailijana tunnettu Viljami Puustinen lähti selvittämään sukunsa tarinaa: miksi toinen veli menestyi ja toisen elämästä tuli tragedia?”

”Oman suvun vaiheisiin liittyy myös kaksi kiinnostavaa historiallista romaania, Susanna Alakosken Pumpulienkeli (WSOY, 2021) ja Johanna Valkaman Katariinanpyörä (Otava, 2021). Pumpulienkeli aloittaa sarjan neljän sukupolven naisista, ensimmäinen osa esittelee Pohjanmaalla 1905 syntyneen Hildan. Maalaistalon tytöstä tulee Vaasan puuvillatehtaan tyttö, pumpulienkeli. Mummuni ja äitini olivat myös Puuvillassa töissä, joten aihe on läheinen minulle, kuten monille Vaasan ja lähiseudun ihmisille. Puuvillatehdas oli vuosikymmeniä alueen suurin naisten työllistäjä.

Katariinanpyörä kertoo Jaakko Ilkan suvusta. Verinen nuijasota on ohi, mutta Jaakko Ilkan leski Susanna Katariina on yhä vaarassa. Kyrön kirkonkylän väki syyttää Ilkan perikuntaa kapinan epäonnistumisesta. Kapinajohtajan leskestä ei ole jäänyt muuta tietoa, kuin suvussa kulkeneet tarinat. Ne ovat Johanna Valkamalle tuttuja, sillä hän on kuullut niitä lapsesta asti.”

Jenny Colgan: Uusia lukuja ja onnellisia loppuja (Gummerus, 2018)

”Työtön kirjastonhoitaja ryhtyy kiertävän kirjakaupan omistajaksi ja muuttaa idylliseen pikkukylään Skotlannin ylämaille. Hienoa – kirjoja ja Skotlantia, tämä kyllä upposi! Jenny Colgan on skotlantilainen kirjailija, jonka teokset ovat romanttisia, hauskoja ja nokkelia. Täydellistä pakoa harmaasta arjesta, ja jatkoakin on, Raikkaita tuulia ja lukemattomia kirjoja (Gummerus, 2021).”

Jojo Moyes: Tähtien antaja (Gummerus, 2021)

”Brittiläinen Alice hurmaantuu komeaan amerikkalaiseen mieheen ja lähtee tämän matkaan. Elämä 1930-luvulla vaimona ja perheenemäntänä Kentuckyn syrjämaiden pikkukylässä onkin suuri pettymys.  Sitten kiertävään kirjastoon etsitään vapaaehtoisia, ja Alice lähtee mukaan toimintaan. Ryhmä rohkeita naisia kiertää hevosilla viemässä kirjoja vuoriseudun asukkaiden iloksi. Kaikki eivät kuitenkaan toiminnasta riemastu. Tarina Amerikan liikkuvan kirjaston alkuvaiheista perustuu todellisuuteen. Työskentelin kymmenen vuotta kirjastoautossa, ja siksi kirja veti puoleensa. Se on hieno ja viihdyttävä selviytymistarina.”

”Vielä hiukan huumoria mukaan!

Suvi Ratinen: Hyvä tarjous (Otava, 2021)

Kati opetettiin jo lapsena koluamaan alelaarit ja olemaan pihi. Nelikymppisenä hän päättää ottaa elämästä niskalenkin, säästää ja ostaa oman talon. Kaikki ei mene kuitenkaan ihan niin kuin Katin sisustusblogissa – joka on tosin vielä vain haaveissa. Ratinen kuvaa ihmiskohtaloita lämpimän humoristisella tyylillä. Riemastuttava kirja, josta jää hyvä mieli.”

 

Merja Kunnari, informaatikko, Vaasan kaupunginkirjasto:

Niina Rousu: Joko ollaan perillä (Myllylahti, 2018)

”Kirja on hyvin vetävästi kirjoitettu kuvaus kirjailijan jo nuorena alkaneesta kaipuusta pois Torniosta, Pohjois-Suomesta, muihin maihin ja kulttuureihin. Kirjan avulla pääsemme tutustumaan useiden maiden elintapoihin, ruokakulttuureihin, sääntöihin ja kaikkeen muuhun, mikä liittyy elämiseen aivan erilaisissa oloissa kuin mihin koti-Suomessa on tottunut. Lisäksi saamme seurata kirjailijan ihmissuhteiden kehittymistä ja perheen perustamista. Äitiys ei ole aina niin helppoa johtuen osin olosuhteista, osittain ihan vain yleismaailmallisista äitiyden mukanaan tuomista haasteista. Kirjassa on paljon huumoria, mutta siinä kerrotaan myös vaikeuksista, joita kaikkien elämässä tulee väistämättä vastaan. Kerronnan tyyli on mukaansatempaavaa niin iloisissa kuin vähemmän iloisissa kohdissa.”

Trevor Noah: Laiton lapsi  – värikäs nuoruuteni Etelä-Afrikassa (Atena, 2020)

”Trevon Noah on tullut Yhdysvalloissa tunnetuksi suositun Daily Show -ohjelman vetäjänä. Trevorin lapsuus ja nuoruus eivät olleet helppoja. Hän syntyi vuonna 1984 Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. Kirjan nimi juontaa siitä, että Trevor on mustan äidin ja valkoisen isän lapsi, mikä oli Etelä-Afrikassa laitonta. Elämä ei ollut helppoa myöskään Trevorin äidille. Poika oli liian vaalea mustaksi ja liian tumma valkoiseksi, eikä hän kulttuurisesti sopinut myöskään värillisten kategoriaan, johon taustansa puolesta muuten olisi kuulunut.

Olosuhteista huolimatta tarina on kerrottu hauskasti. Kirjailijan lapsuus ja nuoruus olivat lievästi sanottuna tapahtumarikkaita. Tarinan myötä avautuu myös se, millaisia vaikutuksia Etelä-Afrikan apartheidillä on ihmisten elämään.”

Marie Bengts: Kuolema maalaisidyllissä (Bazar, 2018)

”Leppoisaa jännitystä: tarina sijoittuu 1950-luvulle pieneen sisäänlämpiävään maalaiskylään Smoolannissa. Siellä tapahtuu murha, ja syylliseksi epäiltyjä henkilöitä on paljon. Ensin tosin kaikki ovat sitä mieltä, että tekijän on pakko olla joku ulkopuolinen, kukaan kyläläisistä se ei missään nimessä se voi olla. Kerronnan edetessä käy ilmi, että yhä useammalle paikkakuntalaiselle löytyy sekä motiivi että kyseenalainen alibi. Poliisin apuna syyllistä koettaa saada selville tukholmalainen ompelija Hannah Lönn, joka tuo mukanaan tuulahduksen suurkaupunkielämästä. Kyläläiset kuvataan tarkasti ja heidän kimurantit suhteensa selviävät, samoin salaisuutensa. Keveästi ja leppoisasti kerrottu tarina ja helteiseen kesään sijoittuvat tapahtumat tekevät kirjasta hyvää kesälukemista. Riippukeinussa saa tovin viettää: 541 sivua.”

Sayata Murata: Lähikaupan nainen (Gummerus, 2020)

”Erilainen, hauskakin romaani. Japanilaisen Sayata Muratan kirja kertoo Keikosta, joka ei ole koskaan osannut olla sellainen kuin kaikki muut häneltä odottaisivat, ei lapsenakaan. Vartuttuaan Keiko pääsee onneksi töihin pieneen lähikauppaan, jossa hän viihtyy hyvin. Kun ikää kertyy, Keikon pitäisi muiden mielessä tehdä jo jotain muuta kuin olla lähikaupassa osa-aikaisena kassana. Kirja on sekä hauska että surullinen, ja kirjoitustyyli kerrassaan mainio.”

Lisäksi nämä suosikkiromaanit:

Elizabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton (Tammi, 2018)

Venla Rytisalo: Rouva C. (Gummerus, 2018)

Edward Louis: Ei enää Eddy (Tammi, 2019)

Antti Rönkä: Jalat ilmassa (Gummerus, 2019)

 

Essi Viitala, kirjastovirkailija, Vaasan kaupunginkirjasto:

Angelika ja Ismo Leikola: Suo, kuokka ja Hollywood (Siltala, 2021)

”Suosittelen teosta äänikirjana sen vuoksi, että Ismo itse on lukijana. Pariskunta kuvaa lupsakkaan tapaan, miten erilaista on luoda uraa, asua ja hoitaa asioita Amerikassa Suomeen verrattuna.”

 

Päivä Ojala, kirjastonhoitaja, Kajaanin kaupunginkirjasto:

Eva Frantz: Sininen huvila (S&S, 2017)

”Anna Glad-sarjan avaus vie lukijan Suomen rannikolle, pitsihuviloiden ja meren äärelle.”

Nina George: Pieni kirjapuoti Pariisissa (Bazar, 2016)

”Pieni kirjapuoti Pariisissa ei nimestään huolimatta liiku pelkästään Pariisissa, vaan pitkin Ranskaa sen kanavia myöten.”

Juhani Mäkelä: Satunnainen matkailija -kirjat (Suomen matkailuliitto ja WSOY, 1988-1993)

”Satunnainen matkailija vie paitsi ympäri maailmaa, myös toiseen aikaan. Aikaan, jolloin maailma oli nykyistä suurempi, mutta kuitenkin jo sopivan pieni. Jos ei muista Satunnaista matkailijaa, tai on liian nuori tietääkseen hahmon, Ylen Elävä arkisto auttaa.”

 

Aino-Stina Okkonen, kirjastonhoitaja, Kajaanin kaupunginkirjasto:

Veera Nieminen: Avioliittosimulaattori (Tammi, 2013)

”Itäsuomalainen Aino muuttaa Länsi-Suomalaiselle maatilalle rakkauden perässä ja rikkoo neljän miehen kotitilan hiljaisuuden. Hauskoilta yhteentörmäyksiltä ei vältytä, mutta niistä selvitään.”

Nelli Hietala: Varotoimia (Karisto, 2020)

”Taimi elää kontrolloitua ja varovaista elämää, mutta jää kaikesta huolimatta yllättäen bussista kesken matkan. Hän pelastaa komean nuorukaisen matkaansa ja näin alkaa kommellusten täyteinen seikkailu takaisin kotiin. Kumpi todellisuudessa tuli pelastetuksi, Taimi vai matkakumppani?”

 

Heidi Tuikka, kirjastonhoitaja, Kajaanin kaupunginkirjasto:

Helena Waris: Nuorgamin vettä (Like, 2019)

”Kirjassa matkataan kesäisen Suomen halki, ja yritetään saada kuljetettua ämpärillinen Nuorgamin vettä kävellen Nuorgamista Helsinkiin. Päähenkilö Mikke ei kuitenkaan saa itse kantaa ämpäriä, vaan ohikulkijoiden pitää maksaa hänelle, jotta he saavat osallistua kantamiseen. Humoristinen ja absurdi seikkailu, jossa pohditaan myös katkolla olevaa parisuhdetta ja elämän suuntaa.”

 

Heli Kovala, kirjastonhoitaja, Kajaanin kaupunginkirjasto:

Lori Nelson Spielman: Toscanan tytöt (Otava, 2020)

”Tarina kolmesta naisesta, rakkaudesta ja kohtalosta. Italian tunnelmaa elävästi. Täydellinen kesäkirja.”

Jenny Colgan: Kirjakauppa Skotlannissa -sarja (Gummerus, 2020-) ja Leipomotrilogia (Gummerus, 2020-)

”Kaikki kirjat molemmissa sarjoissa ovat hauskoja, hyväntuulen romaaneja. Suosittelen erityisesti sekä kirjojen että leipomisen ystäville.”

 

Saara Salo, kirjastonhoitaja, Porin kaupunginkirjasto:

Richard Adams: Ruohometsän kansa (WSOY, 1975)

”Kesä ja klassikot kuuluvat yhteen. Hyppää villikaniinien matkaan ja maailmankuvasi muuttuu lopullisesti. Pähkinän, Viikan, Isopään ja Voikukan seurassa pääset tutustumaan kanien yhdyskuntaelämään, mytologioihin ja sankarihahmoihin. Tämän luettuasi et enää koskaan katso pitkäkorvia kuten ennen!”

Bill Bryson: Keho – opas asukkaalle (WSOY, 2020)

”Kuinka monta punasolua muodostuu sekunnissa? Kuinka paljon ihmiskehon muodostavat alkuaineet maksaisivat? Bill Bryson kirjoittaa kansantajuisesti ja innostavasti meille kaikille hyvin läheisestä aiheesta eli ihmiskehosta. Tästä voi vaikka vahingossa oppia jotain: ihminen on ihmeellinen!”

Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta (Tammi, 2014)

”Joël Dickerin uskomattoman taitavasti rakennettu romaanijärkäle sopii monenlaiselle lukijalle. Kirjassa yhteen kietoutuvat niin vanha katoamistapaus, kielletty rakkaus, pikkukaupungin monimutkaiset ihmissuhteet kuin kirjailijan luomisen tuska. Tämän parissa viettää mielellään koko kesäloman: 800 sivua pelkkää lukemisen iloa!”

 

Helena Kokko, erikoiskirjastonhoitaja, Rovaniemen kaupunginkirjasto:

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys (Siltala, 2019)
”Peijoonit, hattarat, väkiyön karnevaalit ja muut erikoisuudet odottavat niitä, jotka rohkenevat ylittää rajan ja astua Lapin maaperälle. Hauen kutsu on pakottava ja Elina Ylijaako palaa joka vuosi takaisin kotikyläänsä uusimaan sopimuksen elämän kanssa. Karilan romaanissa itäinen Lappi elää omaa persoonallista elämäänsä, jossa rakkaus, mytologia ja luonto kietoutuvat herkulliseksi ja koskettavaksi lukuelämykseksi. Juhani Karila (s. 1985) on kotoisin Itä-Lapista, Pelkosenniemen Kairalan kylästä. Romaani sai Lappi-kirjallisuuspalkinnon 2021.”

Nätti-Jussi: elämä ja tarinat  (Lapin yliopisto, 2019)

Olli Tiuraniemen, Mari Maasillan ja Raimo Keräsen toimittama kirja nostaa esille Pohjolan tunnetuimman jätkän, Nätti-Jussin, persoonan ja elämäntarinan aikalaisten, tutkijoiden ja ennen julkaisemattomien valokuvien kautta. Juho Vihtori Nätti eli Nätti-Jussi (1890–1964) oli Lapin metsien ikijätkä ja tarinankertojalegenda. Yle Areenassa on katsottavissa aiheeseen liittyvä ohjelma Nätti ja Matti.”

Samuli Paulaharju: Tunturien yöpuolta (SKS, 2016)

”Samuli Paulaharju (1875-1944) kirjoitti lukuisia Lappia ja Ruijaa koskevia tietokirjoja. Tähän alun perin 1930-luvulla ilmestyneeseen kirjaan hän kokosi Lapin patikkamatkoillaan kuulemiaan vanhoja kansantarinoita. Tarinoita kuvittaa niiden pohjalta tehty, samanniminen sarjakuvakirja.”

Seppo Saraspää: Kaulahopeiden taru (Karisto, 2019)

”Seppo Saraspään historiallinen seikkailuromaani sijoittuu rautakautiseen Pohjolaan. Kainuunmereltä kotoisin oleva ja orjaksi joutunut Karri pääsee islantilaisen kapteeni Olofrin miehistön mukana hurjille ryöstöretkille Norjan rannikolle, Hämeeseen ja Laatokalle. Miekalla on käyttöä, samoin Karrin kielitaidolla. Seppo Saraspää (s. 1946) on inarilainen kirjailija, jolla on laaja tuotanto. Hän löysi syksyllä 2003 rautakaudelta peräisin olevan hopea-aarteen Inarinjärven Nanguniemestä.”

Yrjö Teeriaho: Kartan kanssa kairassa (Ykin kartat, 2007)

”Kirja kertoo vanhoista kartoista ja kulkijoista Lapin kairoilla. Tarinoita on kevennetty kertomuksilla omista vaelluksista samoilla seuduilla. Kirjassa on mukana sattumuksia ja myös hitunen romantiikkaa.”

”Kesällä sataa kuitenkin, naistenviikolla vähintään, ja siksi listallani on säähän kuin säähän riittoisia tiiliskiviä ja kokonaisia sarjavinkkejä.”

Arja Kuisma, kirjastonhoitaja, Inarin kunnankirjasto:

Erno Paasilinna & Antti Tuuri: Isoa Inaria kiertämässä – Kuvauksia Inarin vesiltä ja rannoilta (Otava, 1999)

”Miehet, piiput, louteet, sääsket ja suurtakin suurempi erämaavesi. Kirjailijoiden heinäkuisen purjehduksen ympärille keriytyy tarina jos toinenkin.”

Juhani Karila: Pienen hauen metsästys (Siltala, 2019)

”Tätä kirjaa on kuvailtu muiden muassa termeillä tykitys, raikastaja, pippuroitu, lunki ja lappilaista twistiä.  Kielen ja mielikuvituksen uuskumma ilottelu murjottavine haukineen on koettava itse.”

Morten Strøksnes: Merikirja – eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana (Gummerus, 2018)

”Pohjois-Norjan suolanpärskeiset maisemat villitsivät koronakesän matkailijat. Merikirjan nojatuolimatka Lofooteille katsoo myös pinnan alle: maakrapukin lukee lumoutuneena jäähaiden elämästä.”

Patrik Svensson: Ankeriaan testamentti (Tammi, 2020)

”Kuka uskoisi, että käärmemäisestä, limaisesta kalasta voisi kirjoittaa mukaansatempaavan bestsellerin? Tietokirja, jossa kulkee mukana hyvin henkilökohtainen ihmissuhdetarina.”

Milla Peltonen: Erakot – omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita (Into, 2020)

”Tuoreessa muistissa, suorastaan sukupolvikokemuksena, on koronaeristäytyminen. Millaista on vapaaehtoinen erakkous? Hitaampaa, askeettisempaa, luonnonläheisempää, omavaraisempaa elämää? Viihdyttävä tietokirja kertoo kausierakoista, järjestelmäpakolaisista ja erakkolegendoista.”

Matti Rämö: Polkupyörällä Islannissa (Minerva, 2013)

”Hyinen kesävaellus ihmeellisellä satujen saarella on täynnä luonnonihmeitä.  Rämö on kirjoittanut eri puolille maailmaa suuntautuneista pyörämatkoistaan yhdeksän kirjaa. Myös videoita voi katsoa Yle Areenasta.”

Dean Nicholson & Garry Jenkins: Nalan maailma (WSOY, 2021)

”Mies ja kissa seikkailevat ja somettavat yhdessä Euroopassa ja Aasiassa. Matkaa tehdään polkupyörällä.”

Monica Fagerholm: Ihanat naiset rannalla (Otava, 1994)
”Kesäparatiisi meren rannalla, kaksi eleganttia perhettä: jazz soi ja uutisista imetään kuukävelyiden edistysuskoa. Auringonpaisteiseen huvilaelämän nousee jännitteitä ja varjot tummenevat.”

Benedict Zilliacus: Kertomus kadonneesta saaresta (Kirjayhtymä, 1990)

”Muistelmia lapsuudesta Hapenensaaressa Viipurinlahdella 1930-luvulla.”

Elina Halttunen: Saaressa kaikki hyvin (Teos, 2009)

”Monta sukupolvea viettää kesää vaarin saaressa. Naisen kasvukertomus teatteriperheessä on värikäs romaani.”

Tove Jansson: Kesäkirja (WSOY, 1973)

”Kolmen sukupolven kesä meren saaressa. Tämän klassikon kanssa onnistuu suveen virittäytyminen jopa Ivalon kevätkesäisten uuslumien keskellä.”

F.E. Sillanpää: Ihmiset suviyössä (Otava, 1934)

”Maaseutuluonnon sinfoniassa, sinivalkoisessa järvimaisemissa, koetaan suuria käänteitä: rakkaus, syntymä ja kuolema.”

Jan-Philipp Sendker: Sydämenlyönneissä ikuisuus (Gummerus, 2016)

”Lukuromaani kohtalon erottamista rakastavaisista ja rakkauden voimasta. Sopii Aasian mystiikasta kiinnostuneille ja kaukomaille havittelijoille.”

Ruth Hogan: Kadonneiden tavaroiden vartija (Bazar, 2020)

”Hyvän mielen romanttinen ja herttainen englantilainen viihderomaani. Jos kadonneet esineet vain voisivat kertoa tarinansa, mitä kuulisimmekaan?”

Paula Havaste: Saarenmaa-sarja: Pronssitähti, Vierashuoneet, Morsiusmalja, Saarelaislaulu (Gummerus, 2018-2021)

”Neuvosto-Eestin historiaa ajalta 1949-1967 mukaansatempaavan perhetarinan muodossa. Lukiessa tuntuu kuin saisi itsekin istahtaa saarenmaalaisen pirtinpöydän äärelle Talvikin ruokakunnan kanssa.”

Kate Morton: Hylätty puutarha (Bazar, 2014)

”Hienostunut lukuromaani, jossa historiaan hautautuneita perhesalaisuuksia paljastuu vähitellen. Erilaista mökkitunnelmaa Cornwallin rannikolta!”

Sarah Lark: Valkoisen pilven maa (Bazar, 2015)

”Siirtomaa-ajan Uuteen-Seelantiin sijoittuvan historiallisen trilogian aloitusosa. Draamaa, romantiikkaa ja eksoottisen maan luontoa lammastilalla. Tiiliskivi, jonka parissa sadepäivä sujahtaa huomaamatta.” 

Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Gummerus, 2009)

”Kaksi naista pienessä ruotsalaisessa kylässä kerivät elämänsä lankoja. Takavuosien suosikissa syödään lettuja mansikkahillon kanssa, suvinen luonto häivähtelee.”

Louise Penny: Three Pines -sarja: Kuolema kiitospäivänä, Kylmän kosketus, Kuukausista julmin, Kiveen hakattu kuolema, Kuolettava kertomus (Bazar, 2019–2021)

”Legendaarisen maineikas rikoskomisario Gamache tutkii murhia Quebecin lähistöllä, kahden kielen kanadalaisessa kulttuuriympäristössä, pienen maaseutukylän persoonallisten asukkaiden tiiviissä yhteisössä. Tunnelma on kuin lainassa Agatha Christieltä.”

Jane Harper: Kadonnut mies (Tammi, 2021)

”Kierteistä, vähitellen kehittyvää jännitystä Australian kuumuudessa hehkuvien, avarien laidunten ja punaisen hiekan keskellä.”

Kate Atkinson: Jackson Brodie -sarja: Ihan tavallisena päivänä, Kaikkein vähäpätöisin asia, Eikö vieläkään hyviä uutisia, Joka lapsia ja koiria rakastaa, Liian kirkas taivas (S&S, 2011–2019)

”Yksityisetsivä Brodieen rakastuvat kaikki! Atkinson on tyylitajuinen brittikirjailija, jonka teoksissa pulppuilee musta, älykäs huumori ja polveilevat juonikuviot.”

Keigo Higashino: Uskollinen naapuri (Punainen Silakka, 2020)

”Näppärä dekkari Japanista. Lukija saa tietää syyllisen ja rikoksen yksityiskohdat heti alussa. Kissa- ja hiirileikissä mitellään, kumpi voittaa älyssä, poliisi vai rikoksen peittelijät? Japanilainen arki on kirjassa hienosti läsnä.”

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja (Teos, 2012)

”Kuulas romaani maailmanajasta, jolloin makea vesi on loppumassa ja historiankirjoitus on hävinnyt. Isänsä jälkeen teemestariksi nouseva Noria perii salaisen aarteen, luolalähteen. Diktatuurin valvova katse kiinnittyy Norian kauniiseen puutarhaan ja teemajaan. Vesirikoksesta rangaistaan ankarasti. Lukija kutsutaan teeseremoniaan tunturissa.”

”Hangossa pitää lukea tänne sijoittuvat dekkarit ja nauttia maisemista.”

Kristiina Merilahti, kirjastonhoitaja, Hangon kaupunginkirjasto

”Hangossa kaikkien pitää lukea Matti Remeksen dekkarit, jotka sijoittuvat Hankoon. Uusin on Norjalainen tyttöystävä ( Tammi, 2021), Ruben Waaran 11. tapaus. Kaikissa kirjoissa saa nauttia Hangon maisemista ja rakennuksista, kansikuvista (valokuvaaja Tapio Kekkonen) lähtien. Kirjat ovat kevyitä, nopealukuisia ja viihdyttäviä.”

Staffan Bruun: Ruplakasino (Otava, 1996)

”Kirja käsittelee murhia Hangossa, joka on erotettu Suomesta autonomiseksi veroparatiisiksi. Hangossa rellestävät varsinkin rikkaat venäläiset. Erittäin hauska ja mielenkiintoinen vaihtoehtoistodellisuuteen sijoittuva kesädekkari.”

Katja Kallio: Säkenöivät hetket (Otava, 2013)

”Tarina alkaa siitä, mihin Hangon ensimmäinen kylpyläkausi päättyi, eli Venäjän vallankumoukseen, höyrylaiva Alcorin räjäytykseen Länsisatamassa ja venäläisten kylpylävieraiden pakoon kaupungista. Tarina seuraa nuorten naisten elämää ja ystävyyttä 30-luvulle. Kirjalle ilmestyy jatkoa myöhemmin tänä vuonna, Tämä läpinäkyvä sydän (Otava, 2021). ”

Tiina Lehto: Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema: byggnadskultur och kulturlandskap i Hangö (Hangon kaupunki, 1989).

”Yksi Hangon kirjaston jatkuvasti suosituimmista kirjoista on kaksikielinen Tiina Lehdon Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Kirjassa esitellään Hangon vanhat rakennukset, rakennuttajat, arkkitehdit ja muut olennaiset tiedot.”

Sitten jotain ihan muuta:

”Kesällä voi ottaa urakaksi vanhoja suosikkeja tai klassikoita, joihin ei ehkä muulloin jaksaisi keskittyä.

William Makepeace Thackeray: Turhuuden turuilla (Otava, 2005) on ilkeä klassikko, josta on tehty elokuvia ja tv-sarjoja. Köyhistä oloista lähtevä Becky Sharp hurmaa nokkeluudellaan itselleen suhteita ja saa varallisuutta, menettää välillä kaiken, mutta ei lannistu.

P.G. Wodehouse: Jeeves-tarinoita (Teos, 2009–2017) on viime vuosina ilmestynyt uusina kokoelmina, mutta suosittelen myös Kuolemattomia golftarinoita (Viestintä Tarmio, 2010), joita ilmestyi kaksi kokoelmaa. Niitä voi lukea, vaikka ei tietäisi mitään golfista, pääosassa ovat kuitenkin kommellukset ja rakkaudet ja se, mitä golf opettaa ihmisistä. 

Mika Waltari: Ihmeellinen Joosef (WSOY, 1993) on Waltarin viihdekirja siitä, miten nörttimäinen Joosef tulee seurapiiriperheen jäseneksi ja mitä siitä seuraa. Ehdoton kesäkirja.

Jane Austen: Sanditon leikkiä ja totta (Karisto, 1998) Austenin viimeinen kirja jäi kesken ja ”eräs toinen nainen” viimeisteli sen. Tarina sijoittuu kylpyläkaupunkiin ja sisältää Austenin tapaan rakkautta, teräviä huomioita ihmisistä ja seurapiireistä. Teos on valoisa ja kesäinen, eikä liian paksu.

Roald Dahl: Rakkaani, kyyhkyläiseni (Otava, 2012) on kokoelma jännittäviä, hauskoja ja ilkeitä novelleja.

François Rabelais kirjoitti Suuren Gargantuan hirmuinen elämä -kirjan (Gummerus, 1963) ja sen jatko-osat 1400-luvulla. Gargantua ja Pantagruel olivat jättiläisiä, joiden elämä oli hyvin hirmuista ja erikoista. Yksi kirjan luvuista on ilmestynyt myös Gérard Pourretin mukailemana lasten kuvakirjana nimeltään Pyllypyyhin (Pieni karhu, 2011), jossa testataan perusteellisesti, miten esimerkiksi myssy tai eläin toimii pyllyn pyyhkimisessä. 

Honoré de Balzac: Leikkisiä tarinoita (Tammi, 1984) koostuu 30 novellista, jotka Balzac kirjoitti halutessaan luoda uuden Decameronen, mutta keskittyikin sitten "inhimilliseen komediaansa" eli romaaneihin. Jos haluaa olla kultturelli, mutta saada samalla huumoria, erotiikkaa ja ilkeitä ihmishavaintoja, tässä on hyvä vaihtoehto. 

Ja toki kesällä voi palata lapsuuteen ja lukea jotain, mikä antaa vielä aikuisenakin nautintoa ja ajateltavaa, kuten Tove Janssonin muumit, niin kirjoina kuin vanhoina sarjakuvina. Onko mitään kesäisempää kuin muumit purjehtimassa, uimassa, nauttimassa kakkukahveja lehtimajassa tai Manhattan Dynamitea puutarhajuhlissa?

Muita dekkarisuosituksia:

Maria Lang: Murhaaja ei valehtele yksinään (Uusi kirjakerho, 1982) löytyy myös elokuvana. Nostalginen dekkari, jossa Puck ja Einar Bure viettävät juhannusta saaressa ystävien kanssa, kun yksi heistä menehtyy. Christer Wijk kutsutaan tietysti selvittämään kuolemia ja esiin nousee jos jonkinlaisia salattuja suhteita ja romansseja kesäyössä.

Eva Frantz: Suvisaari (S&S, 2021). Dekkarikirjoittajan esikoisteos ilmestyy vihdoin suomeksi. Vakuutusyhtiön kesäparatiisi on täynnä lomailijoita: saunotaan, syödään, juodaan viiniä ja katsellaan 70-luvun dioja, jotka ovat yllättäen löytyneet. Rajuilma katkaisee puhelinyhteydet - ja ihmisiä alkaa kadota...

Virpi Hämeen-Anttila: Juhannusyön painajainen (Otava, 2021). Karl-Axel Björk, aatelissukuun kuuluva lakimies, on siirtynyt suvun yrityksen palvelukseen, mutta ratkoo edelleen siinä sivussa rikoksia kieltolain aikaisessa Helsingissä. Ryhmä varakkaiden helsinkiläisperheiden vesoja on lähtenyt juhlimaan juhannusta Helsingin itäpuolella sijaitsevaan saareen. Meno on railakasta, sillä yksi vieraista on ottanut mukaansa kokaiinia. Aamu tuo tullessaan kaksi ruumista.

Alkukesän 2021 suosituimpia kirjoja kirjastoissa:

Enni Mustonen: Näkijä (Otava, 2021)

Lucinda Riley: Vaarallinen kirje (Bazar, 2021)

Camilla Läckberg: Naiset vailla armoa (Otava, 2021): naiset kostavat miehille vääryyksiä

Hanna Brotherus: Ainoa kotini (WSOY, 2021): autofiktio perheestä, syömishäiriöistä ja minäkuvan muodostumisesta 

Anni Kytömäki: Margarita (Gummerus, 2020): vuoden 2020 Finlandia-palkittu teos, joka on edelleen kovasti jonotettu ja luettu

Reijo Mäki: Sulhasmies (Otava, 2021) on tuttua Reijo Mäkeä: sama kaveririnki, kauniita ja ohimeneviä naisia, joista kaksi katoaa, moottoripyöräjengejä, rikollisia, varakkaita ja epärehellisiä liikemiehiä sekä kadonnut erä huumausaineita. 

Arttu Tuominen: Vaiettu (WSOY, 2021): teos on Facebookin Dekkariryhmässä kovin pidetty, Delta-sarjan kolmas osa, joka sijoittuu Poriin ja käsittelee niin kansainvälistä rikollisuutta kuin suomalaisten SS-miesten menneisyyttä.” 

Tuula Moilanen

Venla Rytisalo: Rouva C. (Gummerus, 2018)Merja Kunnari suositteli tätä. Mie kyllä olen sitä mieltä, että Minna Rytuisalo tämän kirjoitti!

Vierailija

Kannattaa pitää mielessä näiden kotimaisten dekkarien kohdalla, että someen saa ylistysmyrskyn aikaiseksi pienellä vaivalla. Ihan mielenkiintoinen ilmiö sinällään tämä somessa mainostaminen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla