Työtä se vaati, mutta onnistuimme!

Olin perjantaina grillaamassa ystäväni Jaanan vanhempien rivitalopihalla. Vanhemmat olivat Italiassa ja Jaanalla koiranhoitovastuu. Jaanan vanhemmilla on ihana piha. Meidän Onni-labbis oli huomaamattamme kaivanut pienen montun hyvinhoidettuun kukkapenkkiin ja köllötteli siellä viileässä mullassa, kunnes huomasimme asian. No, kukkapenkki tuli priimakuntoon pienen puuhahetken jälkeen ja grillaus saattoi alkaa.

Grillinä oli hieno, vanha hiiligrilli. Kokeilimme sytyttää sen sekä hiilillä että briketeillä. Kostutimme ne sytytysnesteellä ja annoimme nesteen imeytyä 5–10 minuutia. Ne syttyivät ja sammuivat yhtä nopeasti. Kun ne eivät kuitenkaan syttyneet millään yrityksellä, yritti Jaana sytyttää tulen sanomalehden avulla. Eipä auttanut sekään.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Yht´äkkiä tajusin, että illan emäntä oli kadonnut. Hän löytyi autotallista sahauspuuhista. Isällään sattui olemaan vanhoja rimoja ja lattialistoja. Niistä tuli hyviä sytykkeitä. Lopulta saimme tulen aikaiseksi perinteisin menetelmin ja hyvä hiilloskin puusta tuli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olin valmistanut kesäsalaatin avokadosta, mansikoista, mozzarellasta (Pirkka-tuote musta-hopeisessa pahvirasiassa on hyvää ja edullista), salaatista, kevätsipulista ja sitruunamehusta.

Makkarana oli ihmisille Campingia, koirille Vatajan nakkeja. Ystävämme Paula teki ihania siikanyyttejä folion sisälle. Juomana oli kuivaa ja keskihapokasta Alkon tilausvalikoimaviiniä Uudesta-Seelannista, Brancott Estate Marlborough Sauvignon Blanc (11,48 e).

Aika nautinnollista sään viileydestä huolimatta. Talven jälkeen ulkona on vaan niin kivaa. Kun ei sada, lämpimänä pysyy kyllä vaatekerroksilla.

Illan aikana pähkäilimme, mikä ihme grillin sytyttämisessä on niin vaikeaa. Luulisi hiilien syttyvän. Briketit ovat minulle vaikea asia, niitä en ole vielä koskaan saanut syttymään. Kuka osaisi neuvoa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla