Kuuden lapsen isä Kai Lehtinen on oppinut, että kissan kehräys voi tehdä isästä vähemmän idiootin.
ISTUN PIHAKEINUSSA pian kukkivien omenapuitten alla Veronika sylissäni. Sekin nauttii toukokuisesta illasta ja ojentelee itseään, kun silittelen sitä. Ramaiseva tuokio päivän touhujen jälkeen.
Kissat, kuten lapset, kaipaavat hellimistä ja hoivaamista. Meillä näitä karvaisia hellittelyjen kohteita on vuosien varrella ollut lukuisia.
Osa eläimistä on tullut vähän sattumalta. Hatikka-vuohta kävimme aikanaan ihailemassa läheisellä maatilalla. Kerran omistaja kysyi, haluaisimmeko me Hatikan ja sen kaksi kiliä lemmikeiksi.
Pähkäilimme kotona jonkin aikaa ja lähdimme sitten keskustelemaan asiasta. Perillä vastaan tuli Hatikka yksin, kilejä ei näkynyt missään. Omistaja kertoi, että kilit ovat jo pakkasessa, kun meistä ei ollut kuulunut mitään.
Järkyttyneinä lastasimme Hatikan nopeasti autoon ja lähdimme kotiin uusi perheenjäsen kyydissä. Esikoiselle piti keksiä vähemmän järkyttävä selitys sille, miksi kilit eivät tulleetkaan mukaan.
Vuohia ulkoilutettiin tiellä remmiin kytkettynä samalla tavalla kuin koiraakin
HATIKKA OSOITTAUTUI mitä ihanimmaksi vuohirouvaksi. Se seurasi lapsia pihalla ja painoi päänsä syliin rapsutettavaksi.
Se katsoi ymmärtäväisesti kauniilla silmillään samalla kun rouskutteli kaikkea, minkä ehti pihalta suuhunsa saada. Nainen, joka meillä asuu, juoksi kerran jos toisenkin sen perässä pelastamassa istutuksiaan.
Hatikan kaveriksi tuli myöhemmin muitakin vuohia. Lapset hypyttivät niitä ja koiraa pihalle rakentamiensa esteratojen yli.
Vuohia ulkoilutettiin tiellä remmiin kytkettynä samalla tavalla kuin koiraakin. Oli se näky, kun iso saksanpaimenkoira ja vuohi loikkivat tien reunaa peräkkäin. Monesti vielä äiti tai isä juosten perässä, jos vuohen meno oli liian vauhdikasta pienelle taluttajalle.
Hevonen on viisas eläin, joka osaa tönäistä turvallaan hellästi.
KUKKO JA PARI KANAA tepastelivat pihalla jossain vaiheessa. Kissoja on vuosien varrella ollut useita, ja niiden pentuja vielä enemmän.
Parhaimmillaan talossa vilisti yli kaksikymmentä kissaa. Saimme sitten kuulla kuinka sydämettömiä vanhempia olimme, kun emme halunneet pitää kaikkia kuuttatoista pentua.
Hevonen on viisas eläin, joka osaa kuunnella myötätuntoisesti ja tönäistä turvallaan hellästi. Tätä tehtävää meillä ovat mallikkaasti hoitaneet Bisse-ruuna ja Curry-tamma. Ratsastaminen ison eläimen kanssa opettaa nuorelle paljon yhteistyöstä ja molemminpuolisesta luottamuksesta.
Kummallista kyllä, välillä ei ole ollut kenenkään vuoro tarttua talikkoon
ELÄINTEN KAUTTA LAPSET ovat oppineet kantamaan vastuuta niiden hoitamisesta, mutta myös joutuneet kohtaamaan luopumista.
Jokaisen eläimen kuolema on ollut murheellinen asia. Kaikille on pidetty kotipihalla asianmukaiset hautajaiset, ja samalla on tullut opittua elämästä, kuolemasta ja surusta tärkeitä asioita.
Murrosiässä vastuun kantaminen eläimistä ei aina sujunut kitkattomasti.
Nuoresta on haastavaa herätä viikonloppuna viemään ruuat hevosille, kun illalla on tullut valvottua. Tallin siivousvuoroista on pitänyt muistuttaa, koska, kummallista kyllä, välillä ei ole ollut kenenkään vuoro tarttua talikkoon. Lomamatkoille lähtiessä on myös täytynyt sopia, kuka jää kotiin hoitamaan eläimiä.
Eläin voi toimia mitä parhaimpana perheterapeuttina. Eläimelle ei pysty kiukuttelemaan. Sille voi leperrellä samalla kun sitä pitää sylissä ja rapsuttelee.
On aika liikuttavaa, kun nuori kesken raivoamisen ottaa kissan syliinsä ja alkaa puhua sille aivan eri äänensävyllä kuin hetki sitten idiootti-isälleen. Kiukuttelu saattaa lopahtaa ja koko riita unohtua, kun kissa työntää lempeästi päänsä poskea vasten ja alkaa kehrätä.
Myötäkarvaan rapsuttaminen on tärkeää kaikenikäisille
ILTA ON VIILENTYNYT ja Veronika hypähtää sylistä pois. Olen jossain vaiheessa nukahtanut hetkeksi kissan tasaiseen hurinaan.
Hevoset kuuluvat hirnuvan tarhassa. Nousen keinusta ja lähden laittamaan niitä talliin. Nuoriso kun on näköjään vielä kylillä.
Siinä hommassa tulee mieleen, että syliin ottaminen ja hellästi myötäkarvaan rapsuttaminen on tärkeää kaikenikäisille. Esimerkiksi yli viisikymppisille.
Kolumni on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 11/2013.
