Uusperheen äiti, kirjailija Emmi Pesonen, 47, solahti aikanaan luontevasti puolisonsa Paavo Westerbergin ja tämän neljän lapsen arkeen. ”Mietin välillä, että helpommallakin olisin voinut päästä. Lopulta kysymys oli kuitenkin rakkaudesta.”
Emmi:
”En ehtinyt olla kauhuissani tai miettiä, miten pärjäisin suurperheen vanhempana. Asiat vain vyöryivät eteenpäin.
Ensin rakastuin Paavo Westerbergiin ja juttu alkoi rytinällä. Aloimme seurustella elokuussa 2004. Alkuperäinen suunnitelmamme oli, että odottaisimme talveen saakka lasten tapaamisen kanssa ja menisimme vaikka luistelemaan yhdessä. Toisin kuitenkin kävi.
Pari viikkoa myöhemmin olin jo tavannut Paavon kaikki neljä lasta. Vanhin heistä oli silloin 15-vuotias ja nuorin seitsemän.
”Vastuun ottaminen kodista ja perheestä tuntui helpolta ja luonnolliselta.”
Olin tavannut lapset vain muutaman kerran, kun yhdeksänvuotias Elias soitti minulle. En tiedä edes sitä, mistä hän oli saanut numeroni. Hän kysyi, milloin tulen kotiin ja tekisinkö jotain ruokaa. Mietin, että okei, kai minut on nyt sitten hyväksytty osaksi perhettä.
Jälkikäteen olen ajatellut, että oli onni, että olin niin nuori, 27-vuotias. Vastuun ottaminen kodista ja perheestä tuntui yllättävän helpolta ja luonnolliselta. Myöhemmin olisin ehtinyt kehittää omat tapani tehdä asiat, eikä niistä olisi todennäköisesti ollut helppo joustaa.
”Ajattelin, että nyt saan olla heidän vanhempansa ja asettaa rajoja.”
Jäin lasten kanssa ensimmäistä kertaa kotiin yksin ainoana aikuisena, kun olin tuntenut heidät pari kuukautta. Kun oli nukkumaanmenoaika, Elias ja hänen pikkuveljensä tappelivat. Kukaan ei pukenut yöpukua saati pessyt hampaitaan. Yritin sopertaa heille jotain. Silloin Elias otti minut puhutteluun. ’Emmi, sinä olet nyt meidän huoltajamme’, hän sanoi. ’Sinun pitää sanoa meille, mitä meidän pitää tehdä.’ Ajattelin, että nyt tämä tehtävä annettiin minulle. Saan olla heidän vanhempansa ja asettaa rajoja.
Lapset ottivat minut vastaan uskomattoman hyvin. He eivät esimerkiksi koskaan vedonneet siihen, että en ole heidän äitinsä enkä saa päättää heidän asioistaan. Me vain tykkäsimme toisistamme. Ehkä tilanne olisi ollut mutkikkaampi, jos minulla olisi ollut omaa jälkikasvua.
”Kävi niin, että tulin nopeasti raskaaksi.”
Halusimme Paavon kanssa yhteisen lapsen, mutta vasta myöhemmin. Kävi kuitenkin niin, että tulin nopeasti raskaaksi.
Kävelin hermostuksissani kaupungilla, kun Paavo kertoi raskaudesta lapsille. Hän halusi tehdä sen ilman minua, sillä emme tienneet, miten lapset reagoisivat. Oli suuri helpotus, kun Paavo soitti ja kertoi kaiken menneen hyvin. Lapset olivat olleet innoissaan.
Felix oli valtava ilo ja lahja, sillä hän sitoi meidät lopullisesti yhteen. Hän syntyi keskelle suurperhehärdelliä ja kulki milloin kenenkin kainalossa. Mustasukkaisuutta ei ilmennyt ehkä siksi, koska Felixin tulo ei juuri muuttanut perhearkea. Hän tuli mukaan kaaokseen.
”Koko perheen kokoukset toivat hieman järjestystä arkeen.”
Totta kai olin välillä ihan puhki. Jo pelkkä ruokakassien raahaaminen ja valtavien ruokamäärien kokkaaminen oli iso urakka. Paavo oli vaihtanut näyttelijästä käsikirjoittajaksi ja ohjaajaksi, ja hänen uransa lähti nousukiitoon. Hän oli paljon pois kotoa. Minullakin riitti näyttelijäntöitä. Onneksi äitini auttoi lastenhoidossa.
Kaaoksen hallitsemiseen keksimme perhekokoukset. Ne helpottivat kartalla pysymistä siinä, miten kullakin menee ja mitä kukakin tarvitsee. Kenen bussilippu pitää uusia? Kuka tarvitsee uusia vaatteita? Onko jollain murheita? Milloin on siivouspäivä? Kokoukset merkittiin seinäkalenteriin, eikä niistä saanut luistaa. Koko perheen kokoukset toivat hieman järjestystä arkeen.
Mietin välillä, että helpommallakin olisin voinut päästä. Lopulta kysymys oli kuitenkin rakkaudesta.”
”Emmi oli sopivasti boheemi eikä pelästynyt villiä menoamme.”
Elias:
”Emmi oli varmasti jollain tasolla hullu, kun uskalsi hypätä pyörremyrskyyn nimeltä meidän perheemme. Muistan, että Emmi vaikutti tosi aikuiselta ja skarpilta, vaikka hänellä ei ollut mitään kokemusta lapsista. Ihmettelen, että hän halusi hypätä suurperheen äidiksi, vaikka oli 27-vuotias eli nuorempi kuin minä nyt.
Minun näkökulmastani Emmi solahti perheeseemme helposti. Jotain sukulaissieluisuutta siinä kai oli, vähän kuin olisimme tunteneet toisemme aina. Emmi oli sopivasti boheemi eikä pelästynyt villiä menoamme. Kierroksien yltyessä liian hurjiksi hän saattoi sanoa, että ’käykääs pojat juoksemassa kymmenen kertaa korttelin ympäri ennen kuin tulette takaisin sisään’.
Vaikka Emmi oli aikuinen, hän ei ollut tylsä. Isoimman vaikutuksen minuun teki se, että hän oli entinen uimahyppääjä ja osasi tehdä takaperinvoltin trampoliinilla.
”En ole koskaan kutsunut Felixiä sisaruspuoleksi.”
Felix tuli maailmaan samana päivänä, kun vietimme koulun kevätjuhlia. Lähdimme suoraan koululta Kätilöopistolle tapaamaan häntä. Sain pitää Felixiä sylissä. Se oli äärimmäisen onnellinen hetki. Ajattelen, että silloin meidän perheemme syntyi.
Felixin kanssa meillä on tasan kymmenen vuotta ikäeroa, ja omaksuin heti isoveljen roolin. Opetin hänet esimerkiksi lukemaan. Kertaakaan en ajatellut, että Felixin kanssa oleminen olisi taakka. Kun hengailimme kavereiden kanssa meillä, Felix sai pyöriä mukana.
En ole koskaan kutsunut Felixiä sisaruspuoleksi. Se tuntuisi vähättelevältä. Felix on samalla tavalla sisarukseni kuin muutkin.
Vaikka muutin pois kotoa, olemme Felixin kanssa yhtä läheisiä kuin ennenkin. Viimeksi näimme, kun menin käymään faijan ja Emmin luona. Felix makasi sohvalla. Kävelin sohvan viereen ja istuin tyynesti hänen päälleen.”
”Kun Elias muutti pois kotoa, olin surullinen hänen lähdöstään, vaikka sainkin isomman huoneen.”
Felix:
”Elämäni olisi ollut ainoana lapsena paljon tylsempää. Isosisarukset pitivät huolta siitä, että minulla riitti tekemistä.
Ohjelmaa oli usein myös synttäreilläni. Kun täytin kuusi, Elias esitti Peter Pania, jonka Kapteeni Koukku oli teljennyt ullakolle. Minun ja juhlavieraideni piti vapauttaa Peter Pan. Tarina oli niin raju, että osa kavereistani oli oikeasti peloissaan. En ymmärtänyt heitä yhtään, koska olin tottunut sellaiseen menoon.
Kun Elias muutti pois kotoa, olin surullinen hänen lähdöstään, vaikka sainkin isomman huoneen. Toinen isoveljeni muutti pois melkein heti hänen jälkeensä, ja jäin kolmistaan isän ja äidin kanssa.
Kesti pitkään sopeutua uuteen, huomattavasti rauhallisempaan elämään. On ollut kuitenkin ihanaa huomata, että yhä Elias lampsii meille ja suoraan jääkaapille riisumatta edes kenkiään.
Otin jokin aika sitten tatuoinnin, jossa on yksi iso perhonen ja monta pienempää. Se kuvaa perhedynamiikkaamme. Isossa perheessä on se hyvä puoli, että vuorotellen joku meistä pystyy ja ehtii olemaan se iso perhonen, joka pitää toisesta huolta ja huolehtii. Perhe kannattelee aina.”
Luit lyhennelmän Kodin Kuvalehden 4/2025 Perhekuvioita-jutusta Pyörremyrsky nimeltä perhe. Mikä Emmistä on ollut vaikeinta uusperhekuvioissa? Millaista Eliaksen arki isän luona oli ennen kuin Emmi tuli perheeseen? Mitä tapahtui, kun Emmi komensi yhdeksänvuotiaan Eliaksen pesemään hampaansa, vaikka tämä oli juuri kieltäytynyt? Millaisina hetkinä lapsena Eliaksen mieleen tuli se, että he ovat uusperhe? Entä missä tilanteessa Felix on tuntenut perheessään ulkopuolisuutta? Lue koko juttu Kodin Kuvalehdestä! Tilaajana voit lukea haastattelut myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet.fi-palvelua.
Emmi, Elias ja Felix
Emmi Pesonen on 47-vuotias kirjailija ja näyttelijä, joka asuu puolisonsa, ohjaaja ja käsikirjoittaja Paavo Westerbergin ja kuopuksensa Felixin, 19, kanssa Helsingissä. Perheeseen kuuluvat myös kotoa muuttaneet lapset Milja, 34, Joel, 33, Elias, 29, ja Anton, 27, sekä lapinkoira Mamet. Emmin uusin romaani Kuvittelin tuntevani (Gummerus, 2025) käsittelee parisuhdekriisiä, joka seuraa tyhjenneestä pesästä. Emmi harrastaa avantouintia.
Elias Westerberg on 29-vuotias näyttelijä, joka asuu näyttelijäpuolisonsa Oksana Lommin kanssa Helsingin Töölössä. Elias on näytellyt muun muassa Ylen Sekasin-sarjassa ja Arto Halosen ohjaamassa Jälkeemme vedenpaisumus -elokuvassa. Elias harrastaa tennistä ja avantouintia.
Felix Westerberg on 19-vuotias opiskelija, joka käy lukion viimeistä vuotta. Felix suunnittelee hakevansa kevään yhteishaussa yliopistoon ja muuttavansa omilleen. Hän harrastaa kirjoittamista ja näyttelemistä.
