Kun kaupan myyjä alkaa puhua Aishille englantia, hän huomaa joskus puhuvansa englantia takaisin.
Kun kaupan myyjä alkaa puhua Aishille englantia, hän huomaa joskus puhuvansa englantia takaisin.

Aishi Zidan on kyllästynyt kertomaan, mistä hän on kotoisin. Joskus hänestä tuntuu, että suomalaiseksi pääsee vain, jos täällä syntyy. Joskus ei silloinkaan.

Yleisin lause on tämä: Mistä olet kotoisin?

Toiseksi yleisin tämä: Katsos meillä suomalaisilla on tapana tehdä näin.

Aishi Zidan, 30, on kuullut lauseita pienestä pitäen siitä huolimatta, että hän on syntynyt Helsingin Kätilöopistolla, asunut lapsuutensa Helsingin Talissa ja puhuu, yllätys yllätys, ainoana äidinkielenään erinomaisen sujuvaa suomea. Suurimman osan aikuisesta elämästään hän on tehnyt töitä suomalaisena ulkomaantoimittajana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Silti, vielä vuonna 2016, hänen täytyy monta kertaa kuukaudessa vastata kysymykseen alkuperästään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eivät kyselijät pahaa tarkoita. Kyllä Aishikin välillä huomaa asettelevansa ihmisiä karsinoihin. Se on inhimillistä. Ihmisillä on tarve laittaa maailma järjestykseen. Silti Aishia kyllästyttää kertoa, mistä hän on kotoisin.

Aishi Zidan on 30-vuotias Amnesty Internationalin tiedottaja. Hän on syntynyt ja asuu Helsingissä. Aiemmin Aishi on työskennellyt lentoemäntänä ja ulkomaantoimittajana. Hän suhtautuu The Beatlesiin liki uskonnollisella vakavuudella.
Aishi Zidan on 30-vuotias Amnesty Internationalin tiedottaja. Hän on syntynyt ja asuu Helsingissä. Aiemmin Aishi on työskennellyt lentoemäntänä ja ulkomaantoimittajana. Hän suhtautuu The Beatlesiin liki uskonnollisella vakavuudella.

Juuri nyt hän istuu kahvilassa työpaikkansa Amnesty Internationalin vieressä ja puhuu ystävällisesti ja vähäeleisesti. Hän ei pidä paasaamisesta eikä kiihdy. Vielä.

Hän istuu ja selittää, että kun häneltä kysytään, mistä hän on kotoisin, hänen suomalaisuutensa kyseenalaistetaan. Kysymys paljastaa ajatuksen, joka monella vielä on suomalaisista: Aishin näköinen ja niminen ei kuulu joukkoon.

"Pahimmillaan suomalaisuus näyttää myyttiseltä ja alkukantaiselta kultilta, johon voi vain syntyä. Eikä kaikkia siihen syntyneitäkään hyväksytä", Aishi kirjoitti taannoin kolumnissaan.

Mutta nyt ei kyseenalaisteta hänen suomalaisuuttaan, vaan kaivetaan se esiin juurta jaksaen ihan sieltä maksalaatikosta ja jääkiekon maailmanmestaruudesta asti. Tervetuloa vuoteen 1986, jolloin Aishi syntyi.

Tsernobyl-vuosikertaa

Vuonna 1986 Olof Palme murhataan, IBM esittelee ensimmäisen tietokoneensa ja Tsernobylin reaktori räjähtää.

Me olemme Tsernobyl-vuosikertaa, Aishi ja hänen kaverinsa Helsingin Suomalais-venäläisessä koulussa tapasivat sanoa.

Aishin syntymää ydinvoimalaonnettomuuden vuonna oli edeltänyt tämä: palestiinalainen Hakim ja suomalainen Heidi olivat tavanneet Unkarissa yli-opistossa, rakastuneet ja halunneet perustaa perheen. Siihen aikaan Suomeen ei kuitenkaan tultu helposti, eikä Hakim saanut viisumia. Se järjestyi vasta, kun hän ja Heidi olivat menneet Ruotsissa naimisiin.

Pariskunta asettui asumaan Helsinkiin ja sai esikoisensa Aishin. Sen jälkeen perheeseen syntyi vielä kolme tyttöä. Kaikki saivat sekä suomalaisen että arabialaisen nimen. Aishi valikoitui isän siskolta.

Aishi vietti lapsuuden kesät Mäntyharjulla. Kaksi kertaa hän pääsi käymään isänsä kotimaassa Palestiinassa.
Aishi vietti lapsuuden kesät Mäntyharjulla. Kaksi kertaa hän pääsi käymään isänsä kotimaassa Palestiinassa.

Isän palestiinalaisuus näkyi etenkin keittiössä. Perheessä syötiin arabiruokaa, kuten maklubea eli haudutettua riisiä ja kanaa, salaatteja ja paljon vesimelonia. Isä teki kaikki ruuat. Kun Aishin pikkusisko syntyi 1992, isä jäi vanhempainvapaalle.

"Hänelle sanottiin töissä piirilevytehtaalla, ettei miehillä ole tapana tehdä niin. Hän oli edistyksellinen", Aishi sanoo.

Jo tarhaikäisenä Aishi katsoi vanhempiensa kanssa puoli yhdeksän uutisia. Perheessä puhuttiin politiikkaa, ja Aishi pääsi kaksi kertaa mukaan Palestiinaan. Matkat olivat järkytys. Miten oli mahdollista, että palestiinalaisia saatettiin kohdella niin, Aishi mietti.

Pelottavat oudot tyypit

Vuonna 1996 Aishi täyttää kymmenen. Kettutytöt tuomitaan ehdollisiin vankeusrangaistuksiin, naiset aloittavat ensimmäistä kertaa upseerikurssin ja Lola Odusoga valitaan toiseksi perintöprinsessaksi Miss Universum -kisoissa.

Lapsuuden kesät Aishi vietti mökillä Mäntyharjulla, jonne ajettiin autolla. Tsernobyl-vuosikerta oli myös turvavyösukupolvea, joka ei saanut enää keikkua takapenkillä vapaasti.

Jo pienestä asti Aishi ilmaisi itseään parhaiten kirjoittamalla. Mökillä hän luki hirveät kasat kirjoja: Tiinat, Annat, fantasiakirjat, Astrid Lindgrenin tarinat.

Hän, kuten muutkin aikansa lapset, kasvoi maksalaatikolla (ei kiitos) ja veripaltulla (yök). Myös hän rakasti pinaattilettuja.

Talvisin isoisä, kommunistipoliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja Aarno Aitamurto, aurasi järven rantaan luistinradan ja pystytti valonheittimet, jotta lapset näkivät illalla eteensä.

Isoisästä Aishi muistaa, että hän oli aina televisiossa SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen kanssa ja sen, että hän oli lempeä mies, jonka kanssa katsottiin mäkihyppyä, hiihdettiin ja soudettiin.

Aishin lapsuudenkodissa isän palestiinalaisuus näkyi etenkin keittiössä. Aishi itse kokkaa sekä palestiinalaista että suomalaista ruokaa.
Aishin lapsuudenkodissa isän palestiinalaisuus näkyi etenkin keittiössä. Aishi itse kokkaa sekä palestiinalaista että suomalaista ruokaa.

Aishin sukupolvi ei pelännyt enää eniten ydinsotaa.

"Pelkäsimme outoja tyyppejä, joiden uskoimme liikkuvan Helsingin Pirkkolan metsissä. Jammu-setä oli jäänyt jo kiinni, mutta hänestä kertovat tarinat olivat syöpyneet mieliimme."

Koulussa opettajat antoivat Aishin ja kolmen muun tytön kirjoittaa näytelmän, jossa tonttukettutytöt vapauttivat poroja. Antisankari joulupukki uhkasi tonttukettutyttöjä haulikolla.

Aishia huvittaa. Vaikuttaminen ja epäkohtien esiin nostaminen oli hänelle tärkeää jo lapsena.

Huijari töissä

2002 Aishi täyttää kuusitoista. Euro otetaan käyttöön, Petri Gerdt räjäyttää omatekoisen pommin Myyrmannissa, ja kalakukko saa EU:n nimisuojan.

Kuusitoistavuotias Aishi ei ollut tietoinen siitä, että Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio arvosteli Suomea turvapaikkahakemusten hitaasta käsittelystä. Se arvosteli myös Suomen poliisia välinpitämättömyydestä rikosilmoituksia kohtaan, joita maahanmuuttajat olivat tehneet syrjinnästä.

Ei, Aishi opetteli markan vaihtumista euroksi ja kertoi kaiken kuudella.

Aishi lopetti yleisurheilun, kun toinen kilpailija kutsui häntä neekeriksi.

Samoihin aikoihin Aishi lopetti yleisurheiluharrastuksen, koska toinen kilpailija kutsui häntä neekeriksi.

"En kertonut siitä vanhemmille, koska en halunnut pahoittaa heidän mieltään", hän sanoo.

Aishi kuunteli tiedostavaa musiikkia kuten punkia.

"Podin maailmantuskaa. Olin ollut kiltti lapsi, mutta minusta tuli hirveä teini. Tuli kauhea kapinavaihe."

16-vuotiaana Aishi rakastui amerikkalaiseen poikaan ja ilmoitti vanhemmilleen lähtevänsä tämän luo kuukaudeksi. Vanhemmat vastasivat, että matka pitää maksaa itse. Aishi teki töitä ja sai matkarahat kokoon. Jälkikäteen äiti kertoi, ettei uskonut Aishin pystyvän lähtemään.

Samana vuonna EU:n ministerineuvosto kielsi tupakan mainonnan tiedotusvälineissä. Aishi alkoi polttaa. Ensimmäiset kännit hän joi kiljulla kavereiden kanssa Kannelmäessä.

"Ärsytti, kun kotona ei puhuttu uskonnosta. Piti itse pohtia."

Koti oli ateistinen. Aishi oli utelias, koska uskonnosta ei perheessä puhuttu.

"Ärsytti, kun vanhemmat selittivät, että toiset uskovat tuollaiseen, toiset tällaiseen ja jotkut eivät mihinkään. Että itse piti päättää."

Suhde amerikkalaiseen ei kestänyt. Aishi lähti Italiaan lentoemännäksi, palasi sitten Suomeen ja päätyi Ylen henkilöstöravintolan kassalle.

Vuotta myöhemmin hän haki Sanomien toimittajakouluun. Hän oli kuullut lukioikäisenä toimittaja Anna Politkovskajan puhuvan työstään Tsetseniassa ja vaikuttunut.

Aishilla vain ei ollut lähettää ainoatakaan juttunäytettä toimittajakoulun hakemuksen liitteenä, mutta hän lähetti kirjoittamiaan tekstejä. Se riitti. Koulun ovet aukesivat.

Kun tieto valituista julkistettiin, Ylen työntekijä totesi henkilöstöravintolan kassalla kollegalleen: "Yleltä ei sitten otettu ketään."

Ensimmäisen työharjoittelunsa Aishi teki Ilta-Sanomissa ja toisen Helsingin Sanomissa. Hän oli nuori, epävarma taidoistaan ja tunsi itsensä huijariksi.

"Oli kova koulu ottaa ensimmäiset ammatilliset askeleet niin nuorena niin kovatasoisissa toimituksissa. Koska pelkäsin, etten ole tarpeeksi hyvä, varoin sanomasta mielipiteitäni suoraan."

On asia, joka hermostuttaa Aishia enemmän kuin hänen kansalaisuutensa tivaaminen. Se, jos joku väittää, että naiset ja miehet ovat Suomessa jo tasa-arvoisia.
On asia, joka hermostuttaa Aishia enemmän kuin hänen kansalaisuutensa tivaaminen. Se, jos joku väittää, että naiset ja miehet ovat Suomessa jo tasa-arvoisia.

Englantia kassalla

2011 Aishi täyttää 25 vuotta. Perussuomalaiset saavat jytkynsä, Suomi voittaa jääkiekon maailmanmestaruuden ja Turun hovioikeus pitää voimassa Matti Nykäsen ehdottoman vankeustuomion.

24-vuotiaana Aishi aloitti työt Helsingin Sanomien ulkomaantoimittajana ja kävi juttumatkoilla Syyrian rajalla ja Gazassa.

"Tunsin tekeväni merkittävää työtä, sillä sain todistaa maailmanhistoriaa ja kertoa ihmisistä, joilla on todellinen hätä."

Suomessa Aishi sai säännöllisesti kuulla kysymyksen, mistä hän on kotoisin. Toisinaan hän vastasi, toisinaan ei. Jos kaupan kassa alkoi puhua englantia, hän huomasi välillä puhuvansa englantia takaisin.

Jääkiekon maailmanmestaruuden Aishi muistaa mutta ei niin hyvin kuin ensimmäisen vuodelta 1995. Silloin hän oli yhdeksän, ja hänen piti mennä välillä rappukäytävään, sillä ottelun katsominen oli liian jännittävää.

Kuka on suomalainen?

2016 maahanmuutosta on kiistelty kiivaasti, katupartioliike Soldiers of Odin on päivystänyt kaduilla ja monikulttuurisuutta vastustavan Suomen vastarintaliikkeen mielenilmaus päättyy rasismin vastustajan kuolemaan.

Tämän vuoden alussa Aishi vaihtoi työpaikkaa Amnestyn tiedottajaksi. Töissä kukaan ei ole kysynyt, mistä hän on kotoisin. Sitten eräästä puolueesta tuli tiedustelu, olisiko hän kiinnostunut tulemaan kuntavaaliehdokkaaksi keväällä 2017. Aishi kieltäytyi. Tuli toinen kysymys: Tiedätkö ketään maahanmuuttajataustaista, joka olisi kiinnostunut?

"Yhtäkkiä oli olennaista, että nimeni kuulosti ulkomaalaiselta. Minun olisi pitänyt edustaa maahanmuuttajia, vaikka en ole sellainen. Kirjoitin takaisin, että viimeistään tässä vaiheessa olisin kieltäytynyt. Sanoin, että vuonna 2016 minun ei pitäisi joutua selittämään taustaani."

"Ei ole olemassa yhtä suomalaisuuden mallia", sanoo Amnestyn tiedottaja Aishi Zidan.
"Ei ole olemassa yhtä suomalaisuuden mallia", sanoo Amnestyn tiedottaja Aishi Zidan.

Nyt Aishi kiihtyy omalla rauhallisella tavallaan. Jos televisio-ohjelmassa, esimerkiksi A2-illassa, käsitellään pakolaisia, juontamaan pyydetään toimittaja Wali Hashi. Miksei hän voi juontaa ja haastatella silloin, kun käsitellään sotea? Miksei kansanedustaja Nasima Razmyar voi olla puhumassa silloin, kun puhutaan talouspolitiikasta?

"Miksi heidän on aina edustettava jotain ryhmää?" Aishi ihmettelee.

Sen, että poliitikkoina, toimittajina tai yritysjohtajina on erilaisia ihmisiä, pitäisi olla jo luonnollista, hän jatkaa. Ruotsin hallituksessa on monta maahanmuuttajataustaista ministeriä.

"Siellä se ei ole enää asia, josta täytyy keskustella", Aishi huomauttaa.

"On väärin, että pitää ponnistella niin paljon tullakseen hyväksytyksi."

"Toivoisin, että yhteiskunnassa ei luokiteltaisi ketään sen perusteella, miltä hän näyttää tai onko hänellä vaikka jokin sairaus. On väärin, että monien pitää ponnistella tullakseen hyväksytyiksi, mutta he eivät sittenkään tule."

Ei ole olemassa yhtä suomalaisuuden mallia, Aishi muistuttaa. Hänellä on näkemys siitä, kuka on suomalainen.

Se, joka kokee Suomen kodikseen.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 20/2016.

Historian vääristelyyn kylläst...

Valitettavasti minäkin epäilen onko Aishi Zaidan sopiva valinta, jos Yle oikeasti haluaa puolueetonta uutisointia Jerusalemista, Israelista. Niin kauan olen seurannut tätä Ylen uutisointia, että aina syy on Israelissa, oli kysymys mistä tahansa. Toivon että tämä nuori toimittaja yllättäisi iloisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla