Henri Laamanen sai diagnoosin kakkostyypin diabeteksesta seitsemän vuotta sitten. Vaimo Tarja Laamanen on tukenut miestään elämäntapamuutoksessa.
Henri Laamanen sai diagnoosin kakkostyypin diabeteksesta seitsemän vuotta sitten. Vaimo Tarja Laamanen on tukenut miestään elämäntapamuutoksessa.

Kun Henri Laamanen sairastui aikuistyypin diabetekseen, koko perhe alkoi syödä terveellisemmin. Itse asiassa diabetesruokavalio olisi hyväksi ihan kaikille.

Diabeteksesta tuli Tarja ja Henri Laamasen elämää kuumana kesäpäivänä seitsemän vuotta sitten. Laamasten perhe oli kesälomapaikassaan: laivassa, jonne ei tule juoksevaa vettä. Juotavaa oli mukana rajallisesti, mutta Henrin jano oli loputon.

"Henri kävi koko ajan vessassa ja hänellä oli hirveä jano. Ihmettelin, kun Henri alkoi juoda jo lasten mehuja ja vesiäkin", Tarja muistelee.

Kotona Henrin näkö sumeni. Hän lähti saman tien lääkäriin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Kun pääsin diabetesklinikalle, verensokerini oli 21, hurjan korkealla."

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Diabetesdiagnoosi ei ollut valtava shokki. Sitä oli osattu odottaa, koska Henrin suvussa oli ollut diabetesta. Elämäntavatkin olivat sille altistaneet.

"Kun Henri tuli lääkäristä ja sanoi, että hänellä on diabetes, sanoin yhden lauseen: ’Sinä kerjäsit tätä’. Henri söi liikaa, ei makeaa mutta liian isoja annoksia. Painoa hänellä oli 150 kiloa", Tarja muistelee.

"Jos me söimme lihapiirakkaa, Henri otti kolme. Syöminen oli järjetöntä. Nyt teemme lihapiirakan itse: terveellisemmin, kevyemmin ja järkevämmin. Ja syömme vain pienet palat."

Mausta ei tarvitse tinkiä

Diagnoosin jälkeen Henri karsi ruokavaliostaan hiilihydraatteja ja korvasi perunan parsakaalilla. Kasviksia hän lisäsi kaikkialle. Tytär Kaisa-Kastanja, 10, muistaa sen hyvin: lihapullat alkoivat maistua erilaiselta, kun niihin laitettiin porkkanaraastetta.

"Kaisa sanoi, että äiti, haluan syödä joskus tavallista makaronilaatikkoa. En halua sinne sitä kesäkurpitsaa", Tarja muistelee huvittuneena.

Henri huomasi ruokavalion muutoksen olossaan. Väsymys väheni ja uneliaisuus katosi.

Laamasten perhe on aina ollut kova laittamaan ruokaa. Viime vuosina he ovat kokeilleet on uusia reseptejä, eikä Henrin diabetes ole saanut heitä tinkimään ­ruuan mausta. Radikaalein muutos on se, että koko perhe syö nyt kohtuullisempia annoksia.

"Painoni laskee yhä kilon pari vuodessa. Se edellyttää tietoista harkintaa. En ole kieltänyt itseltäni mitään täysin mutta syön vähemmän. Säännöllinen ruokarytmikin on tärkeä", Henri kertoo.

Aluksi kaloreiden tarkkailu tuntui Henristä vaikealta, mutta nyt hän on tottunut siihen.

"Töihin vien eväät. Lounasravintolassa tulee helposti syötyä liikaa."

Kaisa-Kastanja toivoo, että äiti tekisi joskus ihan tavallista pullaa.
Kaisa-Kastanja toivoo, että äiti tekisi joskus ihan tavallista pullaa.

Kun iskä on poissa, perhe syö pizzaa

Henri sanoo, että vaikeinta on ollut itsekuri, mutta Tarjan mielestä miehellä riittää sitä vaikka muille jakaa. Ainoa lipsahdus on vety eli täytetty lihapiirakka mummolareissuilla Lappeenrannan torilla.

"Minulle vaikeinta on ollut se, että toinen laihtuu ja saa kaiken huomion. Lasten kasvuakaan ei huomata, koska kaikkien huomio menee Henrin laihtumiseen", Tarja sanoo ja nauraa.

Aiemmin Henri oli jojolaihduttaja. Kun Tarja ja Henri 15 vuotta sitten menivät naimisiin, Henri laihdutti ennen häitä 40 kiloa. Kaukaa tulleet sukulaiset miettivät, olivatko he oikeissa häissä.

Henrin ruokaremontti on vaikuttanut koko perheeseen: kaikki syövät samaa, entistä terveellisempää ruokaa. Pöydässä on lapsille perunaa, mutta isän vihanneslisukettä voivat ottaa kaikki muutkin.

"Tosin aina kun iskä on poissa, elämme kuin pellossa. Käymme hampurilaisella ja pizzalla ja syömme ranskalaisia", Tarja paljastaa. 

Poimi Laamasten parhaat reseptit täältä! 

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 2/2015.

Maistuis varmaan sullekin

Diabeetikolle suositeltava ruoka sopii lähes kaikille ja vähentää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Jotta dieetti ei jää lyhyeksi kuuriksi, siitä kannattaa tehdä realistinen. Ruokavalioon voi kuulua herkkujakin, kunhan perusta pysyy terveellisenä. Diabetesliiton ravitsemusterapeutti Liisa Heinonen antoi perusohjeet diabeetikolle:

  1. Suosi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Valitse ravintorikkaita hiilihydraatin lähteitä kuten täysjyväviljaa, juureksia ja papuja sekä vähärasvaisia maitotuotteita.
  2. Suosi pehmeitä ja öljymäisiä rasvoja kuten kasviöljypohjaisia margariineja leiville ja rypsiöljyä ruuanlaittoon. Lisää salaatteihin öljypohjaista kastiketta ja ripottele mukaan siemeniä ja pähkinöitä.
  3. Opettele kokkaamaan kasvisruokaa. Kun syöt lihaa, suosi vaaleaa. Korvaa liha ja makkara kalalla pari kertaa viikossa.
  4. Vältä tai syö vain vähän sokeria ja sokerimakeisia, sokerillisia virvoitusjuomia, keksejä, leivonnaisia ja valkoista vehnäleipää. 
  5. Älä juo täysmehuja, joissa ei ole mukana hedelmien ja marjojen kuituja.
  6. Vältä runsasta suolan ja alkoholin käyttöä.
Fathead

Toisen tyypin diabeteksestä voi parantua jopa alla kuukaudessa. Tärkeintä on syödä rasvaista, mutta vähähiilihydraattipitoista ravintoa. Margariini tai muut hapettuneet ja prosessoidut kasviöljyt eivät sovi edes talipallojen tekemiseen. Kunnon voi, kookosöljy ja  pehmeät kasviöljyt tuoreista lähteistä, kuten chia-siemen ja avocado, ovat oikeat valinnat terveyden kannalta. Vähärasvaisten maitotuotteiden on todistettu lisäävän painon nousua*, sillä rasva pitää kylläisena ja lisää kehon lämpöä.

Paastoaminen pitäisi pikkuhiljaa ottaa osaksi jokapäiväistä elämää, sillä jos koko ajan syö ei keho ikinä pääse kuluttamaan rasvavarastoja energiaksi ja samalla insuliiniresistassi kasvaa. 

High-intensity interval training (HIIT) on tehokkain liikuntamuoto. Se säästää kehon liialta hapettusstressiltä sekä lisää kasvuhormonin ja testosteronin määrää miehillä.

* http://ajcn.nutrition.org/content/103/4/979.full.pdf+html

Sisältö jatkuu mainoksen alla