Kaarina Hazard & ajatus vuoteen 2016:
Kaarina Hazard on 49-vuotias vapaa kirjoittaja.
Kaarina Hazard on 49-vuotias vapaa kirjoittaja.

KK pyysi viisaita suomalaisia kertomaan päättyvästä ja alkavasta vuodesta. Tänään lauseita täydentää vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard.

Suomi vuonna 2015... parasta tässä vuodessa ovat olleet uudet suomalaiset. Maahan on tullut niin paljon sotaa paenneita ihmisiä, että se on pakottanut meidät katsomaan itseämme, maatamme ja toimintaamme uudessa valossa. Ja toivon mukaan itseymmärryksen lisääntyminen näkyy teoissamme tulevina vuosina. Tähän on pakko uskoa.

Minun vuodessani parasta oli... että tv-sarja, joka oli monta vuotta tekeillä Leea Klemolan kanssa, saatiin viimein purkkiin.

Minun vuodessani pahinta olivat... ne kauhistuttavat piirteet, pinttymät ja pelot, joita uudet suomalaiset ovat tänne tullessaan meissä herättäneet eloon. Kaikkein kauheinta on ollut valtiovallan välinpitämätön tai suorastaan hyväksyvä suhtautuminen tähän inhottavimpaan meissä. Omalta kannalta inhottavinta on ollut ehkä se, että vanhoista paheista on niin vaikeaa päästä irti. Laiskuus, välinpitämättömyys, turha pelko, kaikki ne ovat edelleen seuranani.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Miten unelmavävy muuttui niin nopeasti mykäksi pukumieheksi?"

Maailma vuonna 2015... minut yllätti tänä vuonna Alexander Stubb. En olisi kuollaksenikaan uskonut, että tuo kansainvälisyyttä ja moniarvoisuutta markkinoiva, punaisissa shortseissaan Angry Bird -ympyrässä pyörivä, alati hymyävä unelmavävy muuttuu näin vähässä ajassa mitättömäksi, mykäksi pukumieheksi, jolta on turha odottaa edes kommenttia saati tekoja avoimena riehuvaan muukalaisvihaan tai mihinkään seikkaan, joka vielä hetki sitten oli hänelle niin kovin tärkeä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuonna 2016 lupaan... tehdä suunnitelmia. Olen ostanut jo ensi vuoden allakan ja siihen on jo tomerasti merkitty erilaisia deadlineja. Jotkut olen kirjoittanut mustekynällä, toiset lyijykynällä.

Ensi vuodelta toivon... kurinalaisuutta, toiveikkuutta ja keskeneräisyyden sietämistä.

Suomelle toivoisin... sitä, että osoittaisimme kansakuntana aikuisuuden merkkejä. Se tarkoittaa sitä, ettemme koko ajan kieppuisi epätoivon (kaikki meni!) ja hybriksen (olemme maailman parhaita!) kehässä, vaan asettuisimme rauhallisesti kansakunnaksi kansakuntien joukkoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla