”Jos lapsi joutuu erotilanteessa valitsemaan vanhempiensa välillä, päätös on hänelle yleensä raskas ja ristiriitainen”, Julia Korkman sanoo.
”Jos lapsi joutuu erotilanteessa valitsemaan vanhempiensa välillä, päätös on hänelle yleensä raskas ja ristiriitainen”, Julia Korkman sanoo.

Oikeuspsykologi Julia Korkman on huolissaan lapsista, jotka joutuvat huoltajuuskiistojen keskelle. ”Lapsi saatetaan ajaa sietämättömän ristiriitaiseen tilanteeseen.” 

Kun rikoksen silminnäkijäksi tai uhriksi on joutunut lapsi, apuun kutsutaan Julia Korkman, 41. Julia on oikeuspsykologi, joka on erikoistunut lasten kuulemiseen, todistajanpsykologiaan ja silminnäkijätutkimuksiin.

Julia kouluttaa poliiseja kuulustelemaan lapsia ja haastattelee lapsia toisinaan itsekin esimerkiksi huoltajuuskiistojen yhteydessä. 

”Vain pieni osa huoltajuuskiistoista tulehtuu kauheiksi. Mutta kun niin käy, tilanne on lapselle hyvin kuormittava”, Julia sanoo.

”Ex-puolison mustamaalaaminen vahingoittaa lasta enemmän kuin ymmärretään.”

Julia on nähnyt vanhempia, jotka eivät pääse yksimielisyyteen edes lapsen nimestä. Niinpä he kutsuvat lasta eri nimillä.

Pahimmillaan vanhemmat repivät lapsensa puoliksi, lähes kirjaimellisesti.

Julia on nähnyt vanhempia, jotka eivät pääse yksimielisyyteen edes lapsen nimestä. Niinpä he kutsuvat lasta eri nimillä.

Hän tietää lapsia, joilla on äidin ja isän luona aina eri vaatteet, koska vanhemmat niin vaativat. Mikään äidin luona käytetty vaate ei saa olla kosketuksissa isän luona käytettyihin vaatteisiin.

Toisinaan huoltajuuskiistoihin liittyy jopa toisen vanhemman esittämä hyväksikäyttöepäily.

”Lapsi saattaa kertoa sujuvasti kahta eri tarinaa. Tarina vaihtuu sen mukaan, kumman vanhemman kanssa hän haastatteluun tulee. Se on ehkä surullisinta, mitä lapsen kehityksessä voi tapahtua.”

”Työni ansiosta olen ymmärtänyt, kuinka lapset ovat vanhempiensa armoilla. Sen oivaltaminen saa halaamaan omiakin lapsia hiukan enemmän ja lujempaa.”
”Työni ansiosta olen ymmärtänyt, kuinka lapset ovat vanhempiensa armoilla. Sen oivaltaminen saa halaamaan omiakin lapsia hiukan enemmän ja lujempaa.”

Kerran Julian haastateltavana oli 8-vuotias tyttö. Toinen vanhemmista epäili, että entinen puoliso pahoinpiteli tyttöä.

”En tiedä mitä mun pitäisi sanoa”, tyttö sanoi Julialle.

”Jos sanon yhdellä tavalla, niin äiti vihastuu, jos toisella, niin iskä.”

Julia on huomannut, että useimmat lapset puolustavat vanhempiaan viimeiseen asti.

Vanhempiensa puolesta lapsi on valmis valehtelemaan, jakautumaan vaikka kahtia.

”Joskus mietin, onko lasta viisasta kuulla lainkaan. Onko siitä hänelle enemmän haittaa vai hyötyä? Riskinä on se, että lapsi ajetaan sietämättömän ristiriitaiseen tilanteeseen. Silloin hän kertoo kertomuksia, jotka eivät ole totta.”

Lue oikeuspsykologi Julia Korkmanin koko haastattelu Kodin Kuvalehdestä 23/2018, niin saat tietää muun muassa sen, miksi kuka tahansa meistä saattaisi tunnustaa murhan, jota ei ole tehnyt. Voit lukea jutun myös digilehdestä tai tähtiartikkelina.