Rikoksen uhrien tukena toimiminen opetti Elisa Trejtnaria ajattelemaan uudesta näkökulmasta.
Rikoksen uhrien tukena toimiminen opetti Elisa Trejtnaria ajattelemaan uudesta näkökulmasta.

Tukihenkilö Elisa Trejtnar, 36, tietää, että rikoksissa on aina kyse ihmisistä.

"Aloitin Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoisena tukihenkilönä kahdeksan vuotta sitten. Kolme vuotta olen auttanut Juristin puhelinneuvonnassa.

Lähdin rikosuhritoimintaan lakimieheksi valmistuttuani. Olen kotoisin Itä-Suomesta pieneltä paikkakunnalta, ja elämässäni on aina kaikki ollut hyvin. Rikoksen uhrien tukena toimiminen avasi silmäni. Kun tutustuin ihmisiin, joilla oli erilainen tausta, huomasin ajatusteni suppeuden.

Auttaessa huomasin ajatusteni suppeuden.

Olen ollut tukena poliisilaitoksella ja oikeudenkäynneissä. Joskus pidän asiakasta konkreettisesti kädestä. Puhelinneuvonnassa soittajat kysyvät lainmukaisia oikeuksiaan ja pyytävät ohjausta. Se on hieman samanlaista kuin päivätyöni juristina.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Uskon, että vapaaehtoistyö on tehnyt minusta paremman lakimiehen. Hetket ihmisten kanssa tarjoavat pakopaikan joskus pinnallisesta ja tärkeilevästä maailmasta. Tunnen onnistuneeni, kun pystyn auttamaan. Aito kiitos ilahduttaa. Ja sekin, kun soittaja on Etelä-Suomen ulkopuolelta ja puhuu ihanasti murteellaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aviomieheni välillä ihmettelee, miksi päivystän puhelimen äärellä vapaa-aikana. Pääosin hän kyllä ymmärtää ja hoitaa vuoden ikäistä lastamme, kun olen poissa.

En itke kotona asiakkaideni kohtaloita, mutta oikeussalissa olen joutunut puremaan huulta. Rikoksissa kyse ei ole vain asioista vaan aina myös ihmisistä."

Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 24/2016.

Sisältö jatkuu mainoksen alla