Virolaistunut Peke Eloranta viettää kesät aurinkoisella Muhulla Saarenmaan kupeessa

Kun Peke, tapasi tulevan vaimonsa, virolaisen Ingridin, vuonna 2010 tallinnalaisella rokkiklubilla, nuori nainen pisti hänet heti kunnon testiin. Ingrid oli juuri lähdössä kolmeksi päiväksi lapsuutensa maisemiin Muhunsaarelle ja pyysi Peken mukaansa. Hän oli viettänyt lähes kaikki elämänsä kesät saarella vanhempiensa tilalla, eikä voinut kuvitellakaan, että seurustelisi miehen kanssa, joka ei viihtyisi paikassa.

Ingrid ei voisi kuvitella kesää ilman Muhua.

"Halusin nähdä, mitä Peke tykkäisi saarestani. Oli huhtikuu ja rospuuttoaika, mutta hän onneksi ihastui", Ingrid Eloranta sanoo.

"Saari on pieni, idyllinen ja rauhallinen. Muhun magia toimi", Peke lisää.

Sekä seuralainen että saari veivät miehen sydämen, ja nyt viisi vuotta myöhemmin Elorantojen hirsimökin pihassa juoksentelevat 3-vuotias Kira-tytär ja Chappelle-terrieri. Pekellä ja Ingridillä on Muhulla ravintola, majatalo ja viinitila.

Laiduntavat lampaat ovat Muhulla yleinen näky.

Kun pariskunta tekee pitkää työpäivää, Ingridin äiti Karin auttaa tyttärentyttärensä hoidossa. Myös Suomen-isovanhemmat käyvät usein Muhulla.

Tallinna näytti kolkolta mutta jännittävältä. Kaupunki tuntui olevan täynnä mahdollisuuksia.

Iltaisin Peke kiertää puutarhansa ja katsastaa viinirypäleen taimet. Alkuun viinipalstalle istutettiin noin sata pohjoisen ilmastossa viihtyvää tainta. Kun ne selvisivät kahdesta ensimmäisestä talvesta, hankittiin pari tuhatta tainta lisää. Peke toivoo, että jo tulevana syksynä pullotetaan ensimmäinen kaupallinen oman sadon viinierä, jota saataisiin maistella omissa ravintoloissa Muhulla ja Tallinnassa.

Tutkimusmatkalle Eestiin

Peke kiinnostui Virosta opiskeluaikanaan Kauppakorkeakoulussa 1990-luvun alussa. Hän arveli hiljattain itsenäistyneessä maassa olevan paljon taloudellista potentiaalia, mutta Virosta ei puhuttu luennoilla. Peke opiskeli viron kieltä avoimessa yliopistossa ja lähti pari vuotta valmistumisensa jälkeen Tallinnaan töihin suomalaisyrityksen palvelukseen.

"Tallinna näytti kolkolta mutta jännittävältä. Kaupunki tuntui olevan täynnä mahdollisuuksia", Peke muistelee.

Matka mantereelta Muhulle taittuu noin puolessa tunnissa.

"Oli vuosi 1994, ja vanhojen ja ränsistyneiden talojen sekaan rakennettiin uusia lasitaloja. Ladojen rinnalla teillä kaahasi savuttavia, vanhoja Saksasta tuotuja Mersuja."

Peke päätti jäädä Viroon pysyvästi. Hän aloitti maan suurimman leipomoyhtiön talousjohtajana, hyppäsi yrittäjäksi ja päätyi valokuvaajaksi. Sitten vastaan tuli 100-vuotias viininvalmistaja Dimitri Matiesen ja kertoi yhtiönsä Luscher & Matiesen tarinan. Viini vei mukanaan. Peke perusti yhtiön uudestaan vuonna 2009.

Viinitilan päärakennus henkii perinteitä.

Nykyisin Peken puheessa sekoittuvat suomi ja viro. Mies on viihtynyt uudessa kotimaassaan. Viro on samaan aikaan sekä tuttu että erilainen. Ja jos koti-ikävä yllättää, pääsee Tallinnasta parissa tunnissa lahden yli Suomeen.

Juttu on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 14/2016.