Frendit alkoi alusta! Sarjaa esitetään AVAlla arkisin klo 22.30.
Frendit alkoi alusta! Sarjaa esitetään AVAlla arkisin klo 22.30.

Kiireettömät lääkärit, vaivaton synnytys ja parikymppisten upeat asunnot. Elokuvissa ja tv-sarjoissa tapahtuu paljon sellaista, mikä ei tosielämässä ole mahdollista. 

1. Lääkäreillä on aina runsaasti aikaa rupatella toistensa kanssa. Jos Greyn anatomiaa on uskominen, sairaalan henkilökunta ehtii työnsä ohessa keskittyä myös oman elämänsä setvimiseen. Lääkärit ja sairaanhoitajat juttelevat, juonivat, rakastuvat ja eroavat joka jaksossa. Potilaat hoidetaan siinä sivussa.

2. Aviomiehet ovat toivottomia ja tyhmiä laiskureita, jotka eivät selviä mistään ilman vaimoaan. Etenkin komediasarjat syyllistyvät tähän. Modernin perheen Phil kuvataan hassuksi isäksi, jota perheen äidin Clairen on hoidettava ja valvottava kuin yhtä lapsistaan. Televisiosarjoissa mies on usein rento tyyppi ja nainen ikävä tiukkis, joka on yksin vastuussa lasten kasvattamisesta.

3. New Yorkissa jokaisella pari- kolmekymppisellä on varaa suureen, hienoon asuntoon. Vierailin kerran lomamatkallani 25 neliön yksiössä Manhattanilla. Se oli juuri sellainen tyylikäs kerrostalon asunto, jollaisessa Frendien tai Sinkkuelämän hahmot asuvat, vain huomattavasti pienempi. Sen vuokra oli yli 3 000 dollaria kuussa.

4. Kun puhelu lopetetaan, kummankaan ei tarvitse hyvästellä toista. Tähän syyllistyvät lähes kaikki tv-sarjat Mad Menistä Salkkareihin. Ihminen juttelee puhelimessa pitkän pätkän toisen kanssa ja lopettaa puhelun yhtäkkiä, mitään sanomatta. ”Heippa!” Kuinka vaikeaa se nyt on?

5. Töistä voi lähteä koska tahansa, ja aina on aikaa tavata ystävät parin tunnin lounaan merkeissä. Televisiossa ja elokuvissa hahmot tuntuvat tekevän työtä miten sattuu. On täysin normaalia, että toimistotyöntekijä saa henkilökohtaisen puhelun, huudahtaa ”I gotta go!” ja syöksyy tiehensä. Jos yrittäisit samaa, pomolta tulisi ehkä sanomista.

6. Toisen ihmisen jahtaaminen lentokentällä on helppoa. Elokuvissa mies tajuaa rakastavansa naista vasta kun tämä on lähdössä lennolle. Oivallusta seuraa romanttinen juoksu halki kansainvälisen lentokentän. Se päättyy totta kai siihen, että mies saa naisen kiinni portilla. Mutta miten hän pääsi turvatarkastuksen läpi? Oikeasti lentokentällä juokseva tuulispää saisi turvamiehet peräänsä saman tien.

7. Viikkotolkulla eristyksissä, vankeina tai autiolla saarella olleet naiset ovat täysin karvattomia. Apinoiden planeetta, V niin kuin verikosto, LostWalking Dead… kaikki elokuvat ja televisiosarjat taitavat sijoittua todellisuuteen, jossa naisten ei tarvitse huolehtia karvojen ajelusta. Ikävissä ja alkukantaisissakin olosuhteissa oleskelevien naisten kainalot ovat aina sileitä kuin vauvan peppu.

8. Naiset menevät nukkumaan meikit naamassa ja rintaliivit päällä. Sheivaamisen lisäksi valkokankaan naisten ei tarvitse huolehtia meikinpoistosta. Rintaliivejä ei myöskään kannata ottaa pois yön (eikä seksin) ajaksi. Aamulla naiset heräävät hehkeinä. Heidän ripsivärinsä ei tietenkään ole suttaantunut alaluomille.

9. Kenenkään ei tarvitse käydä vessassa. Tunnustan: jäin talvella koukkuun Salattujen elämien kaappausdraamatarinaan. Marianne lukitsi naapurinsa eristysselliin, mutta ikuisuuden jatkuneen vankeuden aikana kukaan uhreista ei valittanut vessahätää. Sarjojen ja leffojen hahmoille tuntuu muutenkin iskevän vessahätä todella harvoin – ja jos iskee, se tapahtuu aina huonoimmalla mahdollisella hetkellä.

10. Ystäväporukat ehtivät tavata toisiaan harva se päivä. Carrie, Charlotte, Miranda ja Samantha löysivät Sinkkuelämässä aina aikaa toisilleen, vaikka heidän aikataulunsa olivat täysin erilaiset. Frendien ja Ensisilmäyksellä-sarjan porukat ehtivät istuskella päivittäin kahvilassa tai baarissa koko poppoon kesken. Oikeassa elämässä on hyvä, kun ehdit tavata yhden ystävän kerrallaan edes joskus, viidestä puhumattakaan.

11. Pahikset kaatuvat ensimmäisestä lyönnistä tai luodista, hyvikset kestävät mitä vain. Toimintaelokuvissa päähenkilön viholliset on helppo nitistää, sillä he kuolevat tai kaatuvat pienimmästäkin huitaisusta. Elokuvan sankari voi sen sijaan ottaa vastaan lyönnin toisensa jälkeen ja selvitä siitä vaatteiden pudistuksella.

12. Teinit näyttävät 25-vuotiailta supermalleilta. Vain harvan teini-ikäisten maailmaan sijoittuvan elokuvan tai sarjan näyttelijät ovat oikeasti teinejä. Kuka on päättänyt, että 25-vuotias lihaksikas ja finnitön komistus on uskottava lukiolainen?

13. Kukaan ei käytä samoja vaatteita kahta kertaa. Television henkilöhahmojen vaatekaappien on oltava valtavia ja lompakkojen pohjattomia, sillä heillä on joka jaksossa uudet vaatteet yllään. Etenkin amerikkalaiset sarjat syyllistyvät tähän, kotimaisissa ohjelmissa on sentään joku järki.

14. Synnytys on nopeaa ja alkaa aina lapsivesien menolla.  Kuinkakohan moni elokuvasynnytys alkaa sanoista ”my water just broke”? Elokuvissa ja televisiossa synnyttäjällä on aina valtava kiire sairaalaan, ja vauva syntyy usein nopeasti. Synnytyksen jälkeen uusi äiti on kauniisti meikattu eikä hikeä näy missään. Syntyvä vauva on puhdas ja näyttää parin kuukauden ikäiseltä.

15. Tietokoneongelmat selviävät, kun näppäimistöä hakataan villisti. Valkokankaalla tekniset ongelmat ratkeavat, kun ”koodari” näpyttelee salamannopeasti hetken ajan. Oikeasti koodaaminen tai hakkerointi on hidasta ja pitkäjänteistä puuhaa. Suurin osa siihen kuluvasta ajasta kuluu ruudun tuijottamiseen, ei näppäimistön hakkaamiseen.

16. Autoa ajavan ei tarvitse katsoa eteensä. Telkkarissa tärkeät keskustelut käydään usein autossa. Kuskikin voi keskittyä jutteluun kaikessa rauhassa, sillä hän ei tuhlaa aikaa muun liikenteen seuraamiseen. Frendit-sarja vitsaili osuvasti aiheesta, kun Chandler ja Joey tekivät automatkan Las Vegasiin. Juttelun lomassa Chandler totesi: ”Kuule, olemme ajaneet jo puoli tuntia etkä ole katsonut tietä kertaakaan.”

Eveliina - Kodin Kuvalehti
Seuraa 
Liittynyt2.6.2015

16 valhetta, jotka opin televisiosarjoista ja elokuvista

Hei ja kiitos kommentistasi! On totta, että juttu ei ole uusi, ja tällaisia on ollut muuallakin – ja tulee varmaan olemaan tämän jälkeenkin. KK ei ole vastaavanlaista kuitenkaan koskaan tehnyt. Mietin, olisiko jutun loppuun ollut hyvä merkitä lähteitä, sillä hain kyllä inspiraatiota amerikkalaisissa medioissa olleista, saman aiheen ympärillä pyörivistä jutuista. Teksti ei ole kuitenkaan mistään kopioitu tai käännetty.
Lue kommentti

Hyvä, lämmin ja hellä oli mieli jokaisen, kun Helsingin Sanomatalon Mediatorilla vietettiin monen hyvän asian merkeissä Joulu jokaiselle -tapahtumaa.

Kodin Kuvalehti oli mukana järjestämässä kaikille avointa Joulu jokaiselle -tapahtumaa, jolla tarjottiin tilaisuus antamiseen ja saamiseen monella tavalla. HelsinkiMissio oli kertomassa tavoistaan vähentää ikäihmisten ja lapsiperheiden yksinäisyyttä, Hope ry vastaanottamassa tavaraa, jota tuotiin joululahjoiksi vähävaraisiin lapsiperheisiin.

Hyvien tekojen lisäksi kuultiin upeaa joulumusiikkia, jota esittivät Mikko Harju, Ilta, Sibelius-lukion Tyttökuoro sekä tuore Tähdet, tähdet -kilpailun voittaja Elias Kaskinen.

Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.
Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.

Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!
Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!

Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.
Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.

Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.
Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.

Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.
Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.

Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.
Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.

Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.
Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.

Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.
Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.

Miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen saa ihmisen tuntemaan itsensä kunnottomaksi?

Voi ei, taas on SE päivä vuodesta.

Kunnon ihmiset ovat kirjoittaneet joulukortit viimeistään viime viikonloppuna. He postittavat ne viimeistään tänään. Hyräilevät jouluyöjuhlayötä samalla, kun kopsauttavat kortit laatikkoon.

Minä kunnoton olen hankkinut vasta listallisen joulupostimerkkejä. Jos päässä ylipäänsä soi jokin joululaulu, niin sitten se, jossa ihmetellään, missä joulukorttilista viimevuotinen, mä tänne laatikkooni aivan varmaan talteen panin sen. Kun se olisikin joulukorttihuolistani suurin.

Miksi, oi miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen aiheuttaa niin paljon syyllisyyttä? Pohdimme asiaa parin muun kunnottoman kanssa. Päädyimme yhdessä siihen, että jokavuotinen joulukorttisouvi saa meidät tuntemaan vähintään kuudenlaista syyllisyyttä.

1. Jos päätän olla lähettämättä korttia jollekulle,

saan sitäkin varmemmin kortin häneltä. Tilanteen ratkaisemiseksi on vain huonoja vaihtoehtoja:

a) Lähetän hänelle kortin ykkösmerkillä, jolloin hän arvaa, etten aikonutkaan lähettää hänelle korttia.

b) Jätän kortin lähettämättä, jolloin hän todennäköisesti ei lähetä minulle korttia enää ensi vuonna mutta loukkaantuu tänä vuonna.

c) Lähetän hänelle joulutervehdyksen tekstiviestinä jouluaattona ja toivon hänen kuvittelevan, että juuri sillä tavalla minä aioinkin lähettää joulutervehdykset.

2. Jos lähetän kortin jollekulle, joka ei lähetäkään korttia minulle,

saatan hänet kiusalliseen tilanteeseen (ks. edellinen kohta).

3. Jos ostan ajoissa halvat joulumerkit, 

huomaan taas kerran, että halpojen postimerkkien viimeinen postituspäivä oli eilen. Ei muuta kuin ostamaan täyshintaisia merkkejä.

Syyllisyyden aihe: kehno taloudenpito.

4. Jos halvat postimerkit jäävät käyttämättä,

en osaa päättää, mitä teen niillä. Nolottaa käyttää niitä ensi vuonna, kun on tänä vuonna joutunut lähettämään kortit täyteen hintaan.

Yhtä noloa on, jos niitä yrittää kuluttaa myöhemmin muihin kortteihin. Hyvää pääsiäistä, lukee kortissa, ja sen yläreunassa on joulupostimerkki ja rivi 10 sentin merkkejä.

5. Jos lähetän ihania (ja kalliita) joulukortteja,

itse saan vain tylsiä kortteja, joita ei viitsisi millään ripustaa esille.

Tiedän tiedän, ajatus on tärkein. Silti käy mielessä, että miksen pitänyt kivoja (ja kalliita) korttejani itse. Sitten taas tunnen syyllisyyttä siitä ajatuksesta.

6. Jos päätän olla lähettämättä kortteja ollenkaan,

posti tuo minulle joka päivä lisää toisten itse askartelemia tai muuten vain ajatuksella hankkimia taideteoksia. Näyttelen, ettei tunnu missään.

Kieriskeltyäni koko joulun syyllisyydessä sorrun lähettämään kortteja tapaninpäivänä halvoilla merkeillä, jotta näyttäisi, että posti on ne hukannut.

Sitten kieriskelen taas syyllisyydessä, kun mietin, joutuvatko vastaanottajat nyt lunastamaan kortit, kun niissä ei ole tarpeeksi postimerkkejä.