Haastattelu tehtiin keväällä 2013.
Haastattelu tehtiin keväällä 2013.

Ministerin pestistä eroamaan joutunut Heidi Hautala katui jo keväällä sitä, ettei aina osaa elää oppiensa mukaisesti.

Heidi Hautala antoi keväällä Tunisiassa haastattelun Kodin Kuvalehden Olipa päivä -palstalle.

AAMIAISEKSI SAIN ihanaa tuorepuristettua appelsiinimehua, maitokahvia ja makeaa tunisialaista kakkua. Olin työmatkalla Tunisiassa ja majoituin Tunisin vanhankaupungin ihastuttavassa hotellissa. Sen kaikki 12 huonetta oli sisustettu yksilöllisesti paikallisin käsitöin ja antiikkihuonekaluin.

KUN PUKEUDUIN, jouduin ajattelemaan hieman edustamista. Päädyin siistiin mustaan hameeseen, valkoiseen paitapuseroon ja mustaan nahkatakkiin. Siihen turvaudun, olenpa missä tahansa mantereella tai ilmanalassa.

TYÖPÄIVÄNI ALUKSI tapasin Sheraton-hotellissa Lila Lefevren, joka suunnittelee Välimeren alueen naisille omaa televisiokanavaa, Nissa-tv:tä. Huomasin, että olemme toisillemme jo sen verran tutut, että sinuttelimme toisiamme ranskaksi. Suomi on tukenut pyrkimyksiä Nissa-tv:n perustamiseen, joten valmistauduin pitämään seminaarin avauspuheen.
Harmittelin ylenpalttisia turvallisuusjärjestelyjä ja liiallista autossa istumista. Mutta joissakin maissa ministerin roolia ei voi esittää uskottavasti alistumatta autosaattueisiin. Eli turha purnata asioista, jotka eivät minulle kuulu.

EN VOISI LUOPUA tiukan ohjelman keskellä lyhyistä vapaista hetkistä. Pyrin aina pakenemaan omille teilleni. Nyt Suomen Tunisian suurlähettiläs Tiina Jortikka-Laitinen vei minut viehättävään 1500-luvulla rakennettuun vanhojen tavaroiden kauppaan ja Medinan vanhoille kujille. Ostin ihanat säämiskätossut, joita on hyvä pitää jalassa hotellin kylmillä kivilattioilla ja pitkillä lennoilla.

ILAHDUIN tunisialaisten naisaktivistien energiasta ja hiukan vihastakin. Islamistien uhan alla he pelkäävät menettävänsä saavuttamansa oikeudet.

LOUNASAIKAAN sain keskustella Tunisian ihmisoikeusministerin kanssa. Toivotin hänelle menestystä, koska hän vaikutti olevan aidosti ihmisoikeuksien puolella, vaikka onkin valtapuolue Ennahdan edustaja – ja valtapuolueen islamistiset pyrkimykset herättävät pelkoa.

EN KERTAAKAAN ajatellut, että tehtäväni olisi tylsä ja matkaseura ikävää. Rasittavin rutiini on matkalaukkujen purkaminen ja pakkaaminen. En koskaan opi pakkaamaan täydellisesti. Tälle matkalle onnistuin jo valitsemaan yhteensopivat vaatteet, mutta kaikki romuttui, kun matkan alkupäivinä ostin Marokosta pölyisiä mattoja. Pakkausidolini on seurapiiritoimittaja Rita Tainola, jonka tapasin kerran Dohassa. Hän matkustaa aina kevyesti vain muutama mekko laukussaan ja pesettää vaatteensa hotellissa.

ÄRSYYNNYIN siitä, että Tunisian vanhoilliset piirit ovat nostaneet hirveän hulabaloon Suomessa asuvan suurlähettilään Zohra Ladghamin moraalista. Erityisesti sosiaalisessa mediassa on levinnyt väite, että hän olisi ajanut Suomessa autoa humalassa ja siksi häntä ollaan kutsumassa kotiin kesken kauden. Erikoista, koska Suomessa poliisitutkinta on kesken ja näyttäisi siltä, ettei yksikään Tunisian suurlähetystön työntekijä ole asiasta epäiltynä.

KAIPASIN kevättalven ohikiitävää hankikantoa. Mietin myös, missä vaiheessa kuunkierto mahtaa olla. En ole nähnyt täysikuuta aikoihin, ja kuunkierron paljastava rannekellonikin on epävireessä.

KADUN SITÄ, etten aina osaa elää oppieni mukaisesti. Saatan hermostua pienistä asioista ja puran välillä paineita läheisilleni ja työkavereille. Kadun sitä joka kerta.

MATKAKAUPUNGISSANI Tunisissa kunnioitan ja ihailen ikivanhaa historiaa ja Välimeren kauneutta. Samalla mietin, miksi turistit välttävät näitä paikkoja. Ilmeisesti Arabikevään tapahtumat ovat pelottaneet heidät. Ihan turhaan.

PÄIVÄN KOHOKOHTA oli se, että kunnianarvoisa egyptiläiskirjailija Nawal El Saadawi ehdotti illallista ja saimme houkuteltua hänet Tunisin juutalaisravintolaan. Pohdimme yhdessä, miten voitamme maailmanlaajuisen patriarkaatin. Seuraavaksi haluan lukea jonkin El Saadawin kuuluisista kirjoista.

UNELMOIN kesästä, kukkasista, mehiläisistä ja perhosista. Suomeen päästyäni aion tilata salkoruusun, tarharuusun, ritarikannuksen ja tähtiputken siemeniä.

MENIN NUKKUMAAN onnellisena kaikista valaisevista keskusteluista ja mukavasta iltateehetkestä. Paksujen kiviseinien sisällä viileässä huoneessa ja paksun, lämpimän peiton alla oli hyvä nukahtaa.

ARVOSANA päivälle: 10–.

Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.