Ihanan raikastava sade! Kyllä kelpaa.
Ihanan raikastava sade! Kyllä kelpaa.

Jo jouti mennä! Helle nimittäin, tuo meitä toukokuussa piinannut outo säätila.Vaikka aivan kaikki eivät tätä kuulemma ymmärrä, keksimme monta syytä, miksi helteen loppumista ei kannata surra.

Onhan kolea keli nyt paljon kivempi, koska…

  1. Ei ole enää pakko nauttia elämästä kiihkeästi ja lähteä äkkiä ulos tai rannalle siinä paniikissa, että missaa kesän parhaimmat päivät.  Saa jäädä hyvällä omallatunnolla kotiin ja upota sohvaan tuijottamaan Netflixistä sarjoja. Voi taas mennä jumppaankin. Teoriassa voisi jopa imuroida, kun ei tarvitse hermoilla, ehtiikö varmasti tehdä kaiken, mitä helteellä pitää tehdä. Ehtiikö mennä yöuinnille? Ehtiikö valvoa läpi koko kesäyön?
  2. Helteellä on kamalan vaikea pukeutua: kaupassa ja konttorissa on jääkylmä, pihalla samoissa vaatteissa sulaa. Pukeutuminen helpottuu ja pyykkiä tulee vähemmän, kun pystyy taas käyttämään tuttua kevyttoppatakkia.
  3. Ei ole jatkuvasti nihkeä olo ja hiki. Tuntuu kivalta, kun tietää, ettei näytä ihan tomaatilta ja haise juustolta. Muutkin ovat paremman hajuisia.
  4. Ei tarvitse ottaa paineita seksihelteestä ja flirttailusta. Myöskään pariskuntien kuhertelu puistoissa ei enää häiritse.
  5. Rahaa säästyy, kun ei tarvitse ostella törkeän kalliita irtojäätelöpalloja ja terassituoppeja.
  6. Aikaa säästyy, kun ei tarvitse jonottaa sadan muun kanssa jäätelöpalloja ja juomia.
  7. Kilojakaan ei kerry, kun ei ole pakko syödä jäätelöä, juoda limukkaa ja grillailla makkaraa.
  8. Maksa säästyy, kun kukaan ei enää kinua mukaan terassille. Voi taas rauhassa siivota kotona kaappeja.
  9. Ei ole pakko syödä terassilla, patiolla tai parvekkeella eikä viritellä hankalia grilliaterioita. Voi taas nostella ruuat pöytään jääkaapista ja istua mukavasti keittössä. Kylmäketjut eivät katkea yhtä nopeasti.
  10. Vaivaa, rahaa ja hermot säästyvät, kun ei joudu kiertelemään hellemekkoja ja toppeja etsimässä – vanhat kun ovat oudosti kutistuneet viime kesästä.
  11. Päästään sään loputtomasta päivittelystä. Enää ei ole pakko hokea, että nyt ei valiteta! Ja kerrankin kesä! Ja muistatteko viime vuonna! Ei vertailla yhä uudestaan, paljonko on veden lämpötila kenenkin mökkirannassa ja monenko aikaan oli illalla ulkomittarissa vielä 29 astetta. Keksitään muitakin puheenaiheita.
  12. Terasseilla, rannoilla ja uima-altailla on paremmin tilaa, kun sataa. Palvelu rantakahvilassa on nopeampaa.
  13. Ei tarvitse miettiä varpaankynsien lakkaamista ja kantapäiden raspaamista. Eikä murehtia, koska säärikarvat, kainalokarvat tai bikiniraja tulikaan viimeksi ajettua, koska mihin ne pitkien lahkeiden ja hihojen alta näkyisivät? Hiusvärikään ei haalistu sateessa.
  14. Ei tarvitse esitellä sosiaalisessa mediassa, mitä kaikkea hienoa on tehnyt, saati tuijotella toisten jakamia kuvia mansikkasalaatista, kesävarpaista tai skumppalaseista kimmaltavan meren äärellä. Puhumattakaan puolivalmiista lihakimpaleista grillissä.  
  15. Aurinko ei häikäise, kun yrittää katsoa telkkaria, lukea kännykkää tai kirjoittaa tietokoneella.
  16. Kastelusta ei tarvitse hermoilla jatkuvasti, kun kesäkukat eivät ole enää hengenvaarassa. Vettä kuluu vähemmän, ja taas säästyy rahaa.
  17. Vaarat vähenevät: melanoomariski pienenee, punkkien lisääntyminen ja sinilevän kasvu hidastuvat. Puistoihin jää vähemmän lasinsirpaleita ja muita piknik-roskia. Kuolemanvaara väistyy: suomalaisen kroppa on tottunut paremmin kylmään kuin kuumaan ilmaan. Ylen haastatteleman asiantuntijan mukaan suomalaisille paras lämpötila on 14 astetta. Silloin kuolleisuus on pienimmillään ja vaivoja vähiten.
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.