Ujosta ja herkästä Saana Nilssonista tuli Supo-päällikkö – ”Tajusin, että herkkyys on vahvuuteni”
Saana Nilsson totesi työssään Supon johdossa, että herkkyyden näyttäminen antoi myös muille tilaa olla oma itsensä. ”Kun aistin kollegoideni tunteita ja ilmapiiriä, pystyin tukemaan heitä. Niin saimme parempia tuloksia.”
”Olen vääränlainen. Niin ajattelin urani alussa, kun olin töissä Suojelupoliisissa.
Supo oli silloin miehisempi työyhteisö kuin nyt. Koin, että tilanteiden ja tunteiden piti olla työpaikalla aina hallinnassa.
Olen kuitenkin luonteeltani herkkä ja ujo. Itken ja punastun helposti. Kun juhlimme töissä vaikkapa jonkun eläköitymistä tai joku kertoi minulle henkilökohtaisista asioistaan, saatoin itkeä liikutuksesta.
Kokouksissa huomasin silmien pyöräytykset ja kulmien kurtistukset. Jos ilmassa oli kireyttä, yritin keventää ilmapiiriä vitsailemalla.
Jännitin myös esiintymistä. Kun jouduin yleisön eteen, kaulani alkoi helottaa punaisena. Kerran oksensin heti esitykseni jälkeen yleisön edessä jännityksestä roskakoriin. Nolotti.
”Kerran oksensin yleisön edessä jännityksestä roskakoriin.”
Haaveammatissa
Olin rakastanut lapsena salapoliisi- ja etsiväkirjoja. Olin opetellut kynttilän steariinilla tehtävää salakirjoitusta ja halunnut isona Neiti Etsiväksi. Haaveeni toteutui, kun pääsin Supoon korkeakouluharjoittelijaksi 24-vuotiaana. Opiskelin poliittista historiaa yliopistossa.
Supo on tiedustelupalvelu, jonka tehtävä on suojata suomalaisia kaikkein vakavimmilta turvallisuusuhilta. Aluksi olin Supon asiakirjahallinnossa, sitten menin tilannekeskuspäivystäjäksi. Poikkeustilanteissa minun piti informoida valtiojohtoa.
”Huomasin, että herkkyys tarkoittaa myös syvällistä ja huolellista ajattelua. Osasin poimia oikeita asioita ja yhdistellä tietoja.”
30-vuotiaana minusta tuli Supon analyytikko. Tehtäväni oli miettiä, mitä vaikkapa terrorismissa tapahtuu seuraavaksi. Analysoin tietoa, jota henkilötiedustelua tekevät etsivät hankkivat. Siinä työssä tajusin, että herkkyys tarkoittaa myös syvällistä ja huolellista ajattelua. Osasin poimia oikeita asioita suuresta tietomassasta ja yhdistellä tietoja luovalla tavalla.
Vuonna 2012 Turussa tapahtui terrori-isku, jossa marokkolainen mies puukotti useita ihmisiä. Tehtäväni oli arvioida, tuleeko iskuja lisää ja miten teko linkittyy Euroopan terroritekoihin. Jouduin kuuntelemaan myös Turun torilta soitettuja hätäkeskuspuheluita.
Töissä pystyin toimimaan kylmähermoisesti, mutta äidin kanssa puhelimessa puhuessani purskahdin itkuun.
En halunnut kovettaa itseäni. Ymmärsin, että herkkyys on vahvuuteni, olennainen osa minua, eikä sitä tarvitse hävetä tai peitellä.
Herkkyys auttoi myös silloin, kun tapasin kerran erään tietolähteen. Näin nopeasti, voiko keskustelussa mennä suoraan asiaan vai pitääkö ensin pehmitellä. Huomasin myös, että kiltti olemukseni rauhoitti hermostunutta keskustelukumppania.
Turvallinen ilmapiiri
Kun minut valittiin esikuntapäälliköksi Supon ylimpään johtoon, halusin luoda turvallisen työympäristön. Olin oma herkkä itseni, ja se antoi myös muille tilaa olla oma itsensä. Kun aistin kollegoideni tunteita ja ilmapiiriä, pystyin tukemaan heitä. Niin saimme parempia tuloksia.
Esikuntapäällikkönä aloin kuitenkin pikku hiljaa uupua. Olin tehnyt jo vuosia liikaa töitä. Viime syksynä sitten irtisanouduin.
”Olin oma herkkä itseni, ja se antoi myös muille tilaa olla oma itsensä.”
Nyt olen yrittäjä. Teen puhekeikkoja ja konsultointia tiedustelusta ja turvallisuudesta.
Jännitän yhä esiintymistä enkä nauti siitä, mutta olen tottunut esiintymään. Valmistaudun huolellisesti ja pohdin jo etukäteen, mitä kysymyksiä yleisöltä saattaa tulla. Ajattelen, että jännitys kuuluu asiaan. Selviän silti hienosti.
Punastelen vähemmän kuin ennen. Aiemmin esiintyessäni puin poolopaidan, jotta kaulan helotus ei näy. Nyt en ole tehnyt sitä aikoihin.
En jaksa enää stressata tai hävetä asioita, joihin en voi vaikuttaa. Nyt opettelen kuuntelemaan herkästi myös itseäni. Haluan pitää itsestänikin huolta.”
Kodin Kuvalehdessä 7/2026 Saana ja kaksi muuta ihmistä kertovat, miten löysivät omat vahvuutensa työelämässä. Millainen pappi tuli Sarista, joka oli joutunut liian suorapuheisuutensa takia ongelmiin kätilönä? Miten ihmisten parissa uupunut Joni viihtyy nykyisessä työssään eläintenhoitajana? Entä millaisia syitä Saanan uupumisen taustalla oli ja miten oireet ilmenivät? Tilaajana voit lukea koko jutun myös täältä. Jos et vielä ole tilaaja, kokeile Digilehdet-palvelua.
