Kasvitieteilijä Jussi Tammisola ei jaksa ymmärtää villiruokavillitystä.

”Kasvit ovat eliökunnan myrkkypesäke.”

Siinäpä lause, jota ei arvaisi kuulevansa kasvi-ihmisen suusta, mutta tällä puhujalla on sanoilleen tutkimuksellista pohjaa. Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolan mielestä nykyinen villiruokavillitys on pahimmillaan hengenvaarallinen.

”Ihmiset luulevat, että kasvit haluavat tulla syödyiksi. Eivät halua. Päinvastoin, ne valmistavat satojatuhansia kemikaaleja, joilla yrittävät pitää tuholaiset loitolla”, Jussi Tammisola sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kasvien näkökulmasta ihmiset ovat tuholaisia siinä missä tuhohyönteiset ja jäniksetkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kemikaalit puolestaan ovat samanlaisia, valmistipa niitä ihminen tai luonto. Suurina annoksina monet niistä aiheuttavat syöpää.

”Ero on siinä, että säädökset vaativat tekemään turvallisuustutkimuksen ihmisen valmistamille kemikaaleille. Kasvi ei lupia kysele.”

Myrkkysalaattia koivusta

Villiruuan harrastajien on syytä olla tarkkana esimerkiksi keväisen koivunlehtisalaatin kanssa. Kotimaisen väitöstutkimuksen mukaan koivun nuorissa lehdissä ja oksissa on myrkkyhartsinystyjä, joilla puu torjuu myyriä, jäniksiä ja hirviä.

”Kun koemyyrille ei tarjottu muuta ruokaa kuin nuoria koivunlehtiä ja -oksia, ne kuolivat nälkään. Myrkkyhartsi pilasi niiden ruuansulatuksen”, Jussi Tammisola kertoo.

Fiksut eläimet tekevätkin toisin kuin ihminen: ne jättävät nuoret koivut rauhaan, mutta ovat paikalla heti, jos täysikasvuinen puu kaatuu.

”Puolustusaineiden tekeminen on kasville iso ponnistus, joten se ei valmista niitä turhaan. Ison koivun latvuksissa myrkkyä on vähän, koska hirvikään ei sinne enää ylety.”

Marja hyvä, jäkälä ei

Perinteiset luonnonmarjat, kuten mustikka, vadelma ja puolukka, ovat ihmiselle turvallista, hyödyllistä ja tarpeellista ruokaa.

”Nämä kasvit ovat nimenomaan tarkoittaneet, että nisäkkäät söisivät niiden marjoja ja levittäisivät siemeniä ulosteissaan”, Jussi Tammisola sanoo.

Villivihannesten laita on toisin. Nälkäaikoina ne ovat toimineet ihmisen hätäravintona, mutta nykyisin Jussi Tammisola pysyisi viljellyissä vihanneksissa. Niistä saa samat ravinteet kuin villikasveistakin, mutta tutkitussa ja valvotussa paketissa.

”Varmasti esimerkiksi nokkosessa on paljon rautaa, mutta rautaa saa tarpeeksi silloinkin, kun syö riittävästi viljeltyjä vihanneksia. Yhden hyvän asian takia ei kannata riskeerata ja ottaa tietämättään kymmeniä pahoja asioita, joita kasvissa saattaa olla.”

Jos nälänhätä palaisi, kasvitieteilijäkin alkaisi etsiä hätäruokaa luonnonkasveista. Sitä ennen hän ei menisi takaisin aikaan, jolloin Suomessa kuoltiin esimerkiksi jäkälään.

”Nälkävuosina jäkälää annettiin kaikein köyhimmille, ja he kuolivat sekä myrkkyihin että ravinnon puutteeseen. Jäkälän ravintoarvo on surkea. Nyt jäkälää tarjotaan kovaan hintaan huippuravintoloissa”, Jussi Tammisola ihmettelee.

 

3 x villivihannes

Tätä mieltä Jussi Tammisola on kolmesta tavallisesta, usein suositellusta villivihanneksesta:

Nokkonen: ”Se torjuu tuholaisia lähinnä muurahaishapolla. Jos nokkosen ryöppää, muurahaishappo poistuu ja kasvista tulee syötävä tuote. Näin sanoisin lonkalta, tutkimustietoa minulla ei ole.”

Vuohenputki: ”En ole perehtynyt vuohenputkestakaan tehtyihin tutkimuksiin. Sitä voinee syödä, jos sen tunnistaa ihan varmasti. Putkikasveissa on paljon myös tappavan myrkyllisiä lajeja.”

Voikukka: ”Voikukan maitiaisnesteestä tehtiin sodan aikana kumia. Minä en söisi kumivihannesta.”

Eikuniinku

Dosentti jakelee asiantuntevia kommenttejaan hyvin painokkaasti, mutta lopuksi myöntää, että eipä ole tullut perehdyttyä yhteenkään villivihannestutkimukseen. Se siitä sitten.

maija

Mitenkähä nuo mm.  "reetalaiset" pysyvät hengissä, vuosia vuorilta sun muualta kerättyä heinää syöneenä  ja aika paljon oon itekkin syöny villi-ihmisenä villiä , ei oo tutkittu, mutta johtusko se siitä, että oon muutenkin niin  pahansisuinen:)

Sisältö jatkuu mainoksen alla