KK selvitti lukijoiden saunatottumukset. Suurin osa kannattaa puusaunaa ja käyttää vastan sijaan vihtaa. 

Suomalaiset saunovat eniten maailmassa. Pohjoismaisen kyselyn mukaan muut pohjoismaatkaan eivät pääse edes lähelle: suomalaisista kolmasosa saunoo useammin kerran viikossa, kun Ruotsissa vain pari prosenttia kansasta kömpii lauteille edes kerran viikossa.

Etenkin ulkomailla suomalaisia pidetään hulluna saunojakansana. BBC väitti taannoin, että 99 prosenttia suomalaisista saunoo joka viikko. Ei kai sentään. 

Kodin Kuvalehti kysyi lukijoilta, miten he saunovat. Kyselyyn vastasi 156 ihmistä. 

Saunaan ainakin lauantaina

Lukijoista suurin osa eli 37 prosenttia saunoo pari kertaa viikossa. Himosaunojiakin on, sillä yksi kymmenestä nauttii löylyistä joka päivä. Yhtä moni lukija saunoo kuitenkin harvemmin kuin kerran kuussa.

Paras saunomispäivä on lukijoiden mielestä lauantai. Perjantaita kannattaa yksi neljästä lukijasta. 

Mieluisin saunapaikka on koti: siellä viihtyy puolet lukijoista. Kaksi viidestä saunoo mieluiten mökillä. Yksi lukija ilmoitti lämmittelevänsä kaikkein mieluiten yleisessä tai uimahallin saunassa.

”Mökillä saunomme päivittäin, kotona noin kerran viikossa.”

”Saunon mieluiten papan saunassa, kun käyn kylässä. Se muistuttaa lapsuudesta.”

Puu eikä sähkö, vihta eikä vasta

KK:n lukijoista lähes neljä viidestä ilmoittaa, että puusauna on kaikkein paras. Sähkösaunaa puoltaa vain noin yksi kymmenestä, ja yhtä monen mielestä asialla ei ole mitään väliä. Viisi prosenttia kertoo rakastavansa kaikkein eniten tunnelmallista savusaunaa.

Selvisipä vihdoin myös ikiaikainen kiista, joka jakaa suomalaiset kahteen leiriin. Tosin hilkulle meni. Kyselyyn vastanneista 54 prosenttia käyttää vihtaa, 46 prosenttia vastaa.

Parikymmentä lukijaa ei taas ymmärrä lainkaan, miksi ihoa pitäisi ylipäänsä huitoa oksilla. Kaksi viidestä vihtoo mielellään. Ylivoimaisesti suurin osa ilmoittautuu satunnaisvihtojiksi. He tarttuvat koivunoksiin lähinnä mökillä.

Sekasauna sopii, mutta ei sentään alasti

Toisissa suvuissa ja ystäväporukoissa on tavallista, että miehet ja naiset saunovat keskenään. Viidesosa lukijoista menisi sekasaunaan vain hyvien ystävien kanssa. Puolet voisi mennä muutenkin, mutta ei missään nimessä alasti. Lukijoista 14 prosenttia ilmoittautuu totaalikieltäytyjiksi, jotka eivät menisi vastakkaisen sukupuolen kanssa löylyihin lainkaan.

”Käyn yleisissä saunoissa, joihin ei mielestäni kuulu sekasaunominen.”

”Voisin mennä sekasaunaan, mutta vain silloin, jos kyseessä on savu- tai höyrysauna.”

”Tilanteesta riippuen voisin mennä. Perheen kesken ehdottomasti kyllä.”

Hyvä, lämmin ja hellä oli mieli jokaisen, kun Helsingin Sanomatalon Mediatorilla vietettiin monen hyvän asian merkeissä Joulu jokaiselle -tapahtumaa.

Kodin Kuvalehti oli mukana järjestämässä kaikille avointa Joulu jokaiselle -tapahtumaa, jolla tarjottiin tilaisuus antamiseen ja saamiseen monella tavalla. HelsinkiMissio oli kertomassa tavoistaan vähentää ikäihmisten ja lapsiperheiden yksinäisyyttä, Hope ry vastaanottamassa tavaraa, jota tuotiin joululahjoiksi vähävaraisiin lapsiperheisiin.

Hyvien tekojen lisäksi kuultiin upeaa joulumusiikkia, jota esittivät Mikko Harju, Ilta, Sibelius-lukion Tyttökuoro sekä tuore Tähdet, tähdet -kilpailun voittaja Elias Kaskinen.

Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.
Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.

Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!
Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!

Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.
Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.

Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.
Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.

Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.
Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.

Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.
Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.

Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.
Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.

Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.
Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.

Miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen saa ihmisen tuntemaan itsensä kunnottomaksi?

Voi ei, taas on SE päivä vuodesta.

Kunnon ihmiset ovat kirjoittaneet joulukortit viimeistään viime viikonloppuna. He postittavat ne viimeistään tänään. Hyräilevät jouluyöjuhlayötä samalla, kun kopsauttavat kortit laatikkoon.

Minä kunnoton olen hankkinut vasta listallisen joulupostimerkkejä. Jos päässä ylipäänsä soi jokin joululaulu, niin sitten se, jossa ihmetellään, missä joulukorttilista viimevuotinen, mä tänne laatikkooni aivan varmaan talteen panin sen. Kun se olisikin joulukorttihuolistani suurin.

Miksi, oi miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen aiheuttaa niin paljon syyllisyyttä? Pohdimme asiaa parin muun kunnottoman kanssa. Päädyimme yhdessä siihen, että jokavuotinen joulukorttisouvi saa meidät tuntemaan vähintään kuudenlaista syyllisyyttä.

1. Jos päätän olla lähettämättä korttia jollekulle,

saan sitäkin varmemmin kortin häneltä. Tilanteen ratkaisemiseksi on vain huonoja vaihtoehtoja:

a) Lähetän hänelle kortin ykkösmerkillä, jolloin hän arvaa, etten aikonutkaan lähettää hänelle korttia.

b) Jätän kortin lähettämättä, jolloin hän todennäköisesti ei lähetä minulle korttia enää ensi vuonna mutta loukkaantuu tänä vuonna.

c) Lähetän hänelle joulutervehdyksen tekstiviestinä jouluaattona ja toivon hänen kuvittelevan, että juuri sillä tavalla minä aioinkin lähettää joulutervehdykset.

2. Jos lähetän kortin jollekulle, joka ei lähetäkään korttia minulle,

saatan hänet kiusalliseen tilanteeseen (ks. edellinen kohta).

3. Jos ostan ajoissa halvat joulumerkit, 

huomaan taas kerran, että halpojen postimerkkien viimeinen postituspäivä oli eilen. Ei muuta kuin ostamaan täyshintaisia merkkejä.

Syyllisyyden aihe: kehno taloudenpito.

4. Jos halvat postimerkit jäävät käyttämättä,

en osaa päättää, mitä teen niillä. Nolottaa käyttää niitä ensi vuonna, kun on tänä vuonna joutunut lähettämään kortit täyteen hintaan.

Yhtä noloa on, jos niitä yrittää kuluttaa myöhemmin muihin kortteihin. Hyvää pääsiäistä, lukee kortissa, ja sen yläreunassa on joulupostimerkki ja rivi 10 sentin merkkejä.

5. Jos lähetän ihania (ja kalliita) joulukortteja,

itse saan vain tylsiä kortteja, joita ei viitsisi millään ripustaa esille.

Tiedän tiedän, ajatus on tärkein. Silti käy mielessä, että miksen pitänyt kivoja (ja kalliita) korttejani itse. Sitten taas tunnen syyllisyyttä siitä ajatuksesta.

6. Jos päätän olla lähettämättä kortteja ollenkaan,

posti tuo minulle joka päivä lisää toisten itse askartelemia tai muuten vain ajatuksella hankkimia taideteoksia. Näyttelen, ettei tunnu missään.

Kieriskeltyäni koko joulun syyllisyydessä sorrun lähettämään kortteja tapaninpäivänä halvoilla merkeillä, jotta näyttäisi, että posti on ne hukannut.

Sitten kieriskelen taas syyllisyydessä, kun mietin, joutuvatko vastaanottajat nyt lunastamaan kortit, kun niissä ei ole tarpeeksi postimerkkejä.