Bullet journaliin voi kalenterin lisäksi sisällyttää esimerkiksi tavoitteita ja toiveita.
Bullet journaliin voi kalenterin lisäksi sisällyttää esimerkiksi tavoitteita ja toiveita.

Bullet journaliin, eli kalenterin, muistivihon ja päiväkirjan sekoitukseen, hurahtanut Mari Säisä kertoo vinkit, joilla bujoilussa pääsee alkuun.

1. Valitse sopiva vihko

Ensimmäinen askel on ostaa vihko, jonka sivuilla on vähintään 31 riviä. Näin kuukauden päivät mahtuvat yhdelle sivulle allekkain.

Ensimmäisen vihkon ei tarvitse olla kallis ja hieno. Sillä voit rauhassa totutellaan bullet journalin logiikkaan. Jos bujoilu alkaa tuntua omalta, vihkoihin voi satsata myöhemmin.

Bujoilusta innostuneiden suosikkivihko on tällä hetkellä Leuchtturm1917.

2. Numeroi sivut

Merkkaa ensimmäisenä sivunumerot vihkon jokaiselle sivulle.

Sen jälkeen voit tehdä ensimmäiselle aukeamalle sisällysluettelon, joka toimii bujon kokoajana. Sivuja on helppo lisätä tähän luetteloon, kun vihkon jokainen sivu on valmiiksi numeroitu.

3. Pohdi tulevaisuuttasi

Bujon varsinainen sisältö kannattaa aloittaa tekemällä tulevaisuuskatsaus seuraavalla puolelle vuodelle.

Aukeama jaetaan piirtämällä kuuteen osaan, jotka nimetään kuukausien mukaan. Aukeamalle kirjoitetaan tärkeät päivät ja erilaisia tavoitteita tuleville kuukausille.

Tavoitteita voivat olla vaikkapa ”aloita saksan kielen opiskelu” tai ”juhli juhannusta”. Muista, että bujoon kuuluvat myös iloiset asiat!

4. Merkkaa menot

Kun olet päässyt vauhtiin, voit piirtää bujoon esimerkiksi kalenterimaisia kuukausiaukeamia tai listata sivulle päivän hoidettavia asioita.

Bujossa eri asioita merkitään erilaisin symbolein. Kun lauseen merkitsee pisteellä, se tarkoittaa hoidettavaa asiaa. Ympyrällä merkitään tapahtumat, kuten tuttavien häät tai kahvihetki kaverin kanssa.

Bujo on myös huojentava työkalu. Nuolisymbolilla asioita voi nimittäin siirtää eteenpäin. Jos siis jonkin kuukauden tehtävälistalta on jäänyt hommia tekemättä, siirrä ne nuolisymbolilla tulevaisuuden tehtävälistoille.

Voit keksiä merkkejä myös itse. Esimerkiksi kysymysmerkillä voi merkitä asioita, joista täytyy ottaa selvää tai sydämellä asioita, jotka inspiroivat.

Bujosta voi tehdä juuri sellaisen kuin itse haluaa.

5. Inspiroidu koristeluista

Bujoon voi halutessaan merkitä ainoastaan tärkeimmät tapahtumat ja menot. Sinne voi kuitenkin kirjoittaa myös ajatuksiaan tai seurata mielialojaan erilaisten mood trackereiden, mielialamittareiden, avulla.

Sivuja kannattaa elävöittää koristeluilla. Inspiraatiota voi kerätä muiden bujoilijoiden kokemuksista.

Esimerkiksi Pinterestistä, Instagramista ja Facebookin Bullet journal Suomi -ryhmästä saa hyviä vinkkejä koristelutarvikkeista tai bullet journalin sisällöistä. Testaa tunnistetta #bulletjournal.

Lisää Marista ja hänen bullet journaleistaan Kodin Kuvalehdessä 10/2017.

 

Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Salaiset kansiot -ohjelma sai erään lukijan pelkäämään vessassa käymistä. Kuva: Handout / Sanoma arkisto

Happosateet, kuukautiset, Pelle Hermanni... Vuoden alussa muistelimme asioita, jotka valvottivat 1980-luvun lapsia. Nyt kysyimme lukijoilta lapsuuden karmivimpia pelkoja. KK:n lukijat pelkäsivät esimerkiksi näitä!

1. Elvistä.

Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto
Kuva: Ron Galella / Sanoma arkisto

”Pelkäsin pienenä Elvistä. Silloin puhuttiin paljon, että Elvis onkin elossa ja nähty missä vaan. Pelkäsin, että hän tulee meille.”

2. Lottokonetta.

Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto
Kuva: Tuomas Selänne / Sanoma arkisto

”Kun arvontamusiikki alkoi, juoksin keittiöön piiloon.”

3. Poliisia.

Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto
Kuva: Pentti Koskinen / Sanoma arkisto

”Olin varma, että poliisi ampuu, jos näkee lapsen itkevän kylällä.”

4. Oksennustautia.

Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

”Ukkonen, hämähäkit ja oksennustauti olivat pelkojani. Ihan samat pelot minulla on edelleen.”

5. Tappajahaita.

Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto
Kuva: Universal Studios International / Sanoma arkisto

”Kukapa ei olisi tullut uimasta kiljuen, että siellä oli tappajahai!”

6. Hessu Hopoa.

Kuva: Sanoma arkisto
Kuva: Sanoma arkisto

”Pelkäsin Hessu Hopoa, jonka luulin asuvan ullakolla.”

7. Pihapiirin fasaaneja.

Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto
Kuva: HS Antti Johansson / Sanoma arkisto

”Niitä asusti meidän kuusiaidassa. Nimikin kuulosti kauhistuttavalta.”

8. Salaisia kansioita.

Kuva: Handout / Sanoma arkisto
Kuva: Handout / Sanoma arkisto

”X-filesin ansiosta olin varma, että ufot tulevat hakemaan minut. Niin, ja olihan siinä se maksansyöjäihminenkin (Eugene Victor Tooms), joka pystyi kulkemaan ilmastointiputkissa ja viemäreissä. Arvatkaa vaan, pelottivatko esimerkiksi vessakäynnit!”

8. Nukkumatin unihiekkaa.

Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto
Kuva: Kalle Parkkinen / Sanoma arkisto

”Nukkumatti heitti sen Pikku Kakkosessa niin aikaisin, ettei siihen aikaan voinut kuvitellakaan ottavansa sitä vastaan. Oli laitettava kädet silmille, ettei hiekka tavoittanut silmiä.”

Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.
Ne ovat oikeasti hedelmiä. Pohjushedelmiä.

Elämme harhassa: kutsumme mansikkaa marjaksi, maapähkinää pähkinäksi ja valkosuklaata suklaaksi. Eivät ne ole! Lue tästä asioiden todellisesta luonteesta.

1. Jukkapalmu ei oikeasti ole palmu.

Mitä! No ei ole, koska se ei kuulu palmukasvien vaan yucca-kasvien sukuun. Sikäli loogisemmalta tuntuisi, että sen nimenkin pitäisi olla palmujukka. Toiselta kutsumanimeltään se onkin kiiltojukka, jossa ”jukkaisuus” tulee selvemmin esiin kuin jukkapalmussa. Sekavaa!

2. Tervapääsky ei ole pääsky.

Tervapääsky on kiitäjä. Se kyllä näyttää pääskyltä ja on nimeltäänkin pääsky, joten erehtymisen vaara on ilmeinen. Tervapääsky on muuten Suomessa ainoana vakituisena lajina esiintyvä kiitäjälintu eli kirskulintu. Muita kiitäjiä ovat esimerkiksi kolibrit.

3. Valkosuklaa ei ole suklaata.

Suklaaseen tarvitaan kaakaomassaa, jota valkosuklaassa ei ole. Valkosuklaa on ihana sokerinen maitoherkku.

4. Mansikka ei ole marja.

Arkikielessä mansikka on marja, mutta jos kasvitieteilijältä kysytään, kyseessä on pohjushedelmä. Punainen osa on hedelmöittymisen jälkeen paisunut pohjushedelmä.

5. Piirretty tsekkiläinen animaatiohahmo ei ole myyrä.

Se on kontiainen ja on ollut sitä myös alkuperäiseltä tsekkiläiseltä nimeltään. Kyseessä lienee kääntäjän virhe: kontiaista kun kutsuttiin ennen myös maamyyräksi. Myyrät ja kontiaiset eivät kuitenkaan ole läheistä sukua, sillä myyrä on jyrsijä, kontiainen taas hyönteissyöjä. Piirretyn Myyrä taas syö myös vesimelonia.

6. Maapähkinä ei oikeasti ole pähkinä.

Ei ole, koska se kuuluu hernekasveihin. Nimi ilmenee englannin kielessä paljon paremmin: Peanut sisältää molemmat sanat, pavun ja pähkinän. Samaan tapaan kuin muutkin hernekasvit, maapähkinä kasvattaa palkoja.

7. Herne ei ole vihannes.

Herne on hedelmä. Palon sisällä olevat herneet ovat sen siemeniä.

8. Lauri Tähkä ei ole Lauri Tähkä.

Lauri Tähkä on Jarkko Suo.