Kysyimme teiltä, kuinka koukussa olette älypuhelimeen ja nettiin, missä on sopivaa selailla puhelinta ja mikä ahdistaa. Tässä kyselymme tulokset!

Miehillä on kännykkä aina kädessä, taskussa tai mukana vessassa. Naisia nettiriippuvuus kuitenkin ahdistaa enemmän. Kirjoihin on vaikeampi keskittyä, kaverit selaavat puhelinta kesken keskustelun. Nämä ja paljon muuta selvisi Kodin Kuvalehden kyselyssä, johon vastasi 153 ihmistä. Suurin osa vastaajista oli naisia.

Onko sinulla älypuhelin? 

 

  Kaikki vastaajat Naiset Miehet
Ei 22% 24 % 0%
Kyllä 78 % 76 % 100%

Kuinka usein katsot älypuhelintasi?

Miehet vilkuilevat puhelintaan useammin kuin naiset. Suurin osa katsoo näyttöä ainakin pari kertaa tunnissa.

  Kaikki Naiset Miehet
15 min välein tai useammin 28 % 27 % 29 %
pari kertaa tunnissa 42 % 41 % 50 %
kerran tunnissa 17 % 18 % 7 %
harvemmin 14 % 14 % 14 %

Missä selailet älypuhelintasi?

Miehistä 71 prosenttia näplää puhelintaan vessassa, naisista vain 44 prosenttia! Joka kolmas pitää kännykkää esillä ollessaan kahvilla ystävien kanssa.

 

  Kaikki Naiset Miehet
bussissa tms. 79 % 76 % 100 %
auton ratissa 23 % 21 % 29 %
kävellessä 54 % 54 % 50 %
kahvilla ystävien kanssa 29 % 30 % 21 %
vessassa 47 % 44 % 71 %
palaverissa 32 % 33 % 21 %
elokuvissa 3 % 4 % 0 %
sukujuhlissa 20 % 20 % 21 %
seksin aikana 0 % 0 % 0 %

Missä älypuhelinta ei saisi käyttää?

Suurimman tuomion saavat koulut, hautajaiset ja teatteri. Miehiä ei juurikaan haittaa, vaikka häävieraat syventyisivät kännykkään.

  Kaikki Naiset Miehet
palaverissa 67 % 67 % 71 %
koulussa kesken opetuksen 84 % 83 % 100 %
hautajaisissa 95 % 96 % 79 %
häissä 64 % 67 % 46 %
kesken keskustelun 80 % 80 % 79 %
teatterissa 88 % 91 % 57 %
hienossa ravintolassa 62 % 63 % 57 %
eduskunnassa 61 % 63 % 50 %

Vastaajien mielestä puhelinvapaita alueita ovat myös sairaala, kaupan kassa, ruokapöytä, kirkko ja kuntosali.

Mistä luopuisit mieluummin kuin älypuhelimestasi?

Miehet vaihtaisivat television puhelimeen, naiset alkoholin. Jotkut naiset luopuisivat myös musiikista tai pikkusormestaan. 15 prosenttia jättäisi seksin vuodeksi, jos vain saisi pitää kännykkänsä.

  Kaikki Naiset Miehet
televisiosta 44 % 40 % 69 %
autosta 24 % 25 % 23 %
sokerista 54 % 55 % 54 %
kahvista 47 % 46 % 54 %
alkoholista 53 % 57 % 31 %
musiikista 8 % 10 % 0 %
pikkusormesta 4 % 4 % 0 %
seksistä vuodeksi 15 % 15 % 15 %

  

Oletko huomannut, että oma keskittymisesi olisi heikentynyt?

Noin puolet älypuhelimen omistajista kärsii keskittymisvaikeuksista.

  Kaikki Naiset Miehet
En 53 % 52 % 64 %
Kyllä 47 % 48 % 36 %

Jos on, mihin sinun on vaikea keskittyä?

Naiset kamppailevat lukemisen kanssa. Vaikeinta on kuitenkin keskittyä toisen ruudun tuijottamiseen: monella on kännykkä käden ulottuvilla television ääressä.

  Kaikki Naiset Miehet
kirjojen lukemiseen 58 % 61 % 20 %
lehtien lukemiseen 35 % 39 % 0 %
elokuviin tai televisioon 73 % 76 % 40 %
keskusteluun 29 % 29 % 20 %
työntekoon 47 % 47 % 40 %

Mikä on maksimiaika, jonka pystyisit olemaan ilman nettiä vapaa-ajalla?

Miehet uskovat sinnittelevänsä pidempään kuin naiset.

  Kaikki Naiset Miehet
15 minuuttia 1 % 1 % 0 %
tunnin 8 % 9 % 0 %
päivän 22 % 22 % 14 %
viikonlopun 32 % 33 % 14 %
viikon 20 % 18 % 36 %
vaikka kuinka kauan 17 % 15 % 36 %

Kaipaatko nettitaukoa?


  Kaikki Naiset Miehet
En 68 % 68 % 71 %
Kyllä 32 % 32 % 29 %

Vastaajat sanoivat esimerkiksi:

"Ahdistaa, kun pitää Face tsekata pakonomaisesti."

"Tuijotan työkseni kaksiulotteista ruutua. Kaipaan ulos oikeaan maailmaan."

"Tuntuu, että olen aivan koukussa. Sosiaalinen elämä ei ole puhelimessa tai netissä."

"Haluaisin, että jäisi enemmän aikaa kaikkeen muuhun mukavaan."

"Kaipaisin, mutta kaikki asiat ovat aina netissä."

Haluaisitko palata aikaan ennen internetiä?


  Kaikki Naiset Miehet
En 89 % 89 % 100 %
Kyllä 11 % 12 % 0 %

Kodin Kuvalehdessä 9/2014 kerrotaan, miten älypuhelimen räplääminen ja netin jatkuva ärsyketulva vaikuttavat aivoihimme.

Hyvä, lämmin ja hellä oli mieli jokaisen, kun Helsingin Sanomatalon Mediatorilla vietettiin monen hyvän asian merkeissä Joulu jokaiselle -tapahtumaa.

Kodin Kuvalehti oli mukana järjestämässä kaikille avointa Joulu jokaiselle -tapahtumaa, jolla tarjottiin tilaisuus antamiseen ja saamiseen monella tavalla. HelsinkiMissio oli kertomassa tavoistaan vähentää ikäihmisten ja lapsiperheiden yksinäisyyttä, Hope ry vastaanottamassa tavaraa, jota tuotiin joululahjoiksi vähävaraisiin lapsiperheisiin.

Hyvien tekojen lisäksi kuultiin upeaa joulumusiikkia, jota esittivät Mikko Harju, Ilta, Sibelius-lukion Tyttökuoro sekä tuore Tähdet, tähdet -kilpailun voittaja Elias Kaskinen.

Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.
Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.

Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!
Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!

Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.
Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.

Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.
Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.

Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.
Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.

Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.
Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.

Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.
Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.

Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.
Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.

Miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen saa ihmisen tuntemaan itsensä kunnottomaksi?

Voi ei, taas on SE päivä vuodesta.

Kunnon ihmiset ovat kirjoittaneet joulukortit viimeistään viime viikonloppuna. He postittavat ne viimeistään tänään. Hyräilevät jouluyöjuhlayötä samalla, kun kopsauttavat kortit laatikkoon.

Minä kunnoton olen hankkinut vasta listallisen joulupostimerkkejä. Jos päässä ylipäänsä soi jokin joululaulu, niin sitten se, jossa ihmetellään, missä joulukorttilista viimevuotinen, mä tänne laatikkooni aivan varmaan talteen panin sen. Kun se olisikin joulukorttihuolistani suurin.

Miksi, oi miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen aiheuttaa niin paljon syyllisyyttä? Pohdimme asiaa parin muun kunnottoman kanssa. Päädyimme yhdessä siihen, että jokavuotinen joulukorttisouvi saa meidät tuntemaan vähintään kuudenlaista syyllisyyttä.

1. Jos päätän olla lähettämättä korttia jollekulle,

saan sitäkin varmemmin kortin häneltä. Tilanteen ratkaisemiseksi on vain huonoja vaihtoehtoja:

a) Lähetän hänelle kortin ykkösmerkillä, jolloin hän arvaa, etten aikonutkaan lähettää hänelle korttia.

b) Jätän kortin lähettämättä, jolloin hän todennäköisesti ei lähetä minulle korttia enää ensi vuonna mutta loukkaantuu tänä vuonna.

c) Lähetän hänelle joulutervehdyksen tekstiviestinä jouluaattona ja toivon hänen kuvittelevan, että juuri sillä tavalla minä aioinkin lähettää joulutervehdykset.

2. Jos lähetän kortin jollekulle, joka ei lähetäkään korttia minulle,

saatan hänet kiusalliseen tilanteeseen (ks. edellinen kohta).

3. Jos ostan ajoissa halvat joulumerkit, 

huomaan taas kerran, että halpojen postimerkkien viimeinen postituspäivä oli eilen. Ei muuta kuin ostamaan täyshintaisia merkkejä.

Syyllisyyden aihe: kehno taloudenpito.

4. Jos halvat postimerkit jäävät käyttämättä,

en osaa päättää, mitä teen niillä. Nolottaa käyttää niitä ensi vuonna, kun on tänä vuonna joutunut lähettämään kortit täyteen hintaan.

Yhtä noloa on, jos niitä yrittää kuluttaa myöhemmin muihin kortteihin. Hyvää pääsiäistä, lukee kortissa, ja sen yläreunassa on joulupostimerkki ja rivi 10 sentin merkkejä.

5. Jos lähetän ihania (ja kalliita) joulukortteja,

itse saan vain tylsiä kortteja, joita ei viitsisi millään ripustaa esille.

Tiedän tiedän, ajatus on tärkein. Silti käy mielessä, että miksen pitänyt kivoja (ja kalliita) korttejani itse. Sitten taas tunnen syyllisyyttä siitä ajatuksesta.

6. Jos päätän olla lähettämättä kortteja ollenkaan,

posti tuo minulle joka päivä lisää toisten itse askartelemia tai muuten vain ajatuksella hankkimia taideteoksia. Näyttelen, ettei tunnu missään.

Kieriskeltyäni koko joulun syyllisyydessä sorrun lähettämään kortteja tapaninpäivänä halvoilla merkeillä, jotta näyttäisi, että posti on ne hukannut.

Sitten kieriskelen taas syyllisyydessä, kun mietin, joutuvatko vastaanottajat nyt lunastamaan kortit, kun niissä ei ole tarpeeksi postimerkkejä.