Moni lukija saa siivoukseen lisäpuhtia musiikista, toiset lykkäävät kurjien kotitöiden tekemistä viimeiseen saakka.

Ihailtavan monella KK:n lukijalla on hieno asenne siivoamiseen: töitä on turha lykätä, koska ne on lopulta kuitenkin pakko tehdä. Kun uupumus iskee, mielikuvaharjoittelusta on apua. Jos kuvittelee kodin siistiksi, se on kohta sitä myös oikeasti.

”Kirjoitan listan, jolloin kaikki tuntuu konkreettisemmalta. On ihana fiilis, kun saa vetää viivan jo tehdyn työn yli.”

”En anna kotitöiden kasaantua. Pidän järjestystä yllä ja pesen vaikka pyykit heti, kun niitä on koneellinen. Tiskikoneen tyhjennän heti, kun se on mahdollista.”

”Pidän tasot tyhjinä, joten minulla on vain muutamia asioita, joista pitää pyyhkiä pölyt.”

”Yritän miettiä sitä ihanaa tunnetta, kun työt on hoidettu.”

”Muistutan itseäni siitä, että koti on minulle niin arvokas, että haluan nähdä sen eteen vähän vaivaa. Kaikilla ei ole edes kattoa pään päällä.”

”Yritän ottaa siivoamisen liikunnan kannalta.”

Pikkuhiljaa ja vähän väkisin

Moni KK:n kyselyyn vastanneista tunnustaa kuitenkin olevansa mestari välttelemään inhoamiaan kotitöitä. Vain yksi tarttuu mieluummin siivousvälineisiin kuin oikeisiin töihin. Siivoamisessa pätee monen mielestä sääntö: hiljaa hyvä tulee.

”Työskentelen kotona, ja siivousinto iskee usein silloin, kun työn alla olisi joku hankalampi tehtävä. Opiskeluaikana siivosin aina, kun olisi pitänyt lukea tentteihin.”

”Teen pitkin viikkoa niitä inhottavimpia, jotta ne eivät kasautuisi yhdelle päivälle.”

”Siivoan kurjimmat asiat vapaapäivinä, en koskaan väsyneenä töiden jälkeen.”

”Tiskaan isosta tiskivuoresta ensin osan ja sitten katson telkkaria, kunnes taas innostun.”

”Laitan kellon hälyttämään hetken päästä ja siivoan reippaasti siihen asti.”

Lopulta niitä ikävimpiäkään kotitöitä ei voi vältellä loputtomiin.

”Runttaan väkisin ja nopeasti.”

”Teen ikävimmät työt vasta aivan pakosta ja silloinkin raivopäänä.”

Muutamalla lukijalla on kadehdittavan rento asenne siivoamiseen: ei se ole niin justiinsa. Tärkeintä on, että kodissa on edes suurin piirtein siistiä.

”Jätän tekemättä kokonaan.”

”Joskus pistän matot rullalle, jotta minun ei tarvitse kantaa niitä mattotelineelle. Pesen vain lattiat.”

”Ikkunoista pyyhin vain pahimmat liat. Pesen ne kunnolla äärimmäisen harvoin.”

”Odotan inspiraatiota sellaisten kotitöiden kanssa, jotka eivät ole niin päivän päälle. Aina ei jaksa, ja se on ok. Toisina päivinä ikävinkään työ ei tunnu ylitsepääsemättömältä.”

Muiden kanssa tai ihan omassa rauhassa

Lukijat kertovat, että välttävät inhoamiensa kotitöiden tekemisen teettämällä ne muilla. Aika moni on palkannut siivoojan, mutta yhtä moni harrastaa vaihtokauppaa.

”Delegoin inhoamani kotityöt miehelle.”

”Palkkaan lapset tekemään.”

”Vanhempi tyttäreni käy meillä pesemässä ovet, minä silitän hänen verhonsa.”

”Leikimme lasten kanssa robottia, kun siivoamme. Kisaamme siitä, kuka saa ensimmäiseksi lakanat pois sängystä ja katsomme, kuka saa pölyhuiskaansa eniten pölyä.”

”Kotitöiden tekeminen kahdestaan miehen kanssa on hauskaa yhteistä aikaa.”

Toiset lukijat siivoavat mieluummin yksin. Omassa rauhassa voi keskittyä olennaiseen.

”Siivoaminen on joskus haasteellista lapsen kanssa, joten hän menee välillä mummolleen suursiivouksen ajaksi.”

”Lähetän koko muun perheen pihalle tai yläkertaan evakkoon ja käännän musiikin täysille.”

Hyvä tuoksu pelastaa päivän

Muutaman lukijan arjen on pelastanut siivouksessa auttava laite. Maininnan saavat tiskikone, ikkunapesuri ja robotti-imuri. Vaatimattomammatkin apuvälineet kuitenkin riittävät.

”Saan voimaa hyväntuoksuisista pesuaineista.”

”Hankin kivan värisiä siivousvälineitä.”

”Siivoushanskoilla. Ne kädessä on helpompi siivota ällöjä, basillisia paikkoja.”

Voimaa viinistä ja karkista

Ylivoimaisesti suurin osa lukijoista kertoo, että tärkein kotitöiden helpottaja on musiikki. Musiikin avulla työn ikävyys unohtuu, ja homma sujuu kuin tanssi (joskus ihan kirjaimellisesti). Taustaääniksi kelpaavat myös äänikirjat ja puheradio.

”Kuuntelen musiikkia ja tanssin samalla kun imuroin.”

”Silittämiseen kuluu tuhottomasti aikaa ja se on tylsää. Kuuntelen lohdutukseksi nettiradiota ja opin uutta mielenkiintoisista haastatteluista.”

Moni lukija tunnustaa herkuttelevansa kesken siivouksen. Kun suu jauhaa karkkia, sujuu pölyjen pyyhkiminen nopeammin. Yksi rohkea lukija tekee näin: ”Otan lasin punaviiniä silityskasan viereen.”

”Palkitsen itseni kesken siivoamisen vaikka suklaapalalla tai limsalasillisella.”

”Imuroiminen on leppoisampaa viinilasi kädessä.”

Yksi lukija pyytää ystävän seuraksi, kun iso silitysurakka odottaa. Toinen reipas vastaaja liikkuu samalla, kun seisoo hellan ääressä.

Kun siivous ei kiinnosta, ratkaisu voi löytyä myös mielikuvaleikistä:

”Jos olen yksin kotona, otan kuohuviiniä ja puen siistit vaatteet ylleni. Siivous sujuu paljon mukavammin, kun leikkii kotirouvaa.”

Siivoussiideri palkitsee 

Yli puolet vastaajista kertoi palkitsevansa itsensä ison siivousurakan päätteeksi. Palkinnoksi kelpaa melkein mikä tahansa pieni asia: makea herkku, päiväunet tai kukkakimppu. Useat lukijat lanseerasivat toisistaan tietämättä termin siivoussiideri.

”Palkitsen itseni aina siivouksen jälkeen. Käyn suihkussa ja asetun puhtaalle sohvalle viinilasi kädessä ja katson hömppää telkkarista.”

”Palkitsen itseni kukkakimpulla siivouspäivän jälkeen.”

”Aina nurmikon leikkuun jälkeen saa juoda siiderin.”

”Palkinto voi olla vaikka päiväunet tai muu rentoutumishetki, säästämäni kirja tai tv-sarjan jakso.”

”Lataan kahvinkeittimen valmiiksi. On ihana napsauttaa keitin päälle, kun siivousvälineet ovat taas kaapissa omilla paikoillaan.”

”Palkitsen itseni siivouspullalla tai -siiderillä.”

 

Kyselyyn vastasi 666 Kodin Kuvalehden lukijaa.

Ria Hafren
Seuraa 
Liittynyt17.8.2015

Voimamusiikki ja siivoussiideri: Näin KK:n lukijat helpottavat ikävien kotitöiden tekemistä

Ihania ja hauskoja juttuja :0)! Hmm... Asun 37 neliön yksiössä. En ole siivonnut olohuone/makuuhuonettani yli kuukauteen (harvat pölytollot nurkista olen plokannut pois käsin). Olisikohan aika tehdä kunnon Syyssiivous? - Keittiössä ja kylppärissä tein Suursiivouksen 2 viikkoa sitten... Kotini näyttää Ihan Siistiltä! :0)
Lue kommentti

Hyvä, lämmin ja hellä oli mieli jokaisen, kun Helsingin Sanomatalon Mediatorilla vietettiin monen hyvän asian merkeissä Joulu jokaiselle -tapahtumaa.

Kodin Kuvalehti oli mukana järjestämässä kaikille avointa Joulu jokaiselle -tapahtumaa, jolla tarjottiin tilaisuus antamiseen ja saamiseen monella tavalla. HelsinkiMissio oli kertomassa tavoistaan vähentää ikäihmisten ja lapsiperheiden yksinäisyyttä, Hope ry vastaanottamassa tavaraa, jota tuotiin joululahjoiksi vähävaraisiin lapsiperheisiin.

Hyvien tekojen lisäksi kuultiin upeaa joulumusiikkia, jota esittivät Mikko Harju, Ilta, Sibelius-lukion Tyttökuoro sekä tuore Tähdet, tähdet -kilpailun voittaja Elias Kaskinen.

Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.
Pikkuväelle oli järjestetty mahdollisuus piirtelyyn ja värittämiseen.

Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!
Lahjoituspöytä täyttyi ihanista joululahjoista, joita Hope ry välittää vähävaraisille ja kriisejä kokeneille lapsiperheille. Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille!

Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.
Laulaja Mikko Harju johdatti yleisön joulutunnelmaan ihanilla joululauluilla.

Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.
Nuorten laulajien heleät naisäänet soivat upeasti Sanomatalon korkeassa tilassa. Sibelius-lukion Tyttökuoro hiljensi yleisön upeilla klassikoilla.

Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.
Jotkut rohkaistuivat istumaan joulupukin syliin.

Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.
Pienimmät vieraat pysyivät äidin sylissä.

Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.
Elias Kaskinen esitti tapahtumassa aivan uutta musiikkiaan, muun muassa uuden biisinsä Haloo.

Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.
Tilaisuuden päätyttyä fanit piirittivät Eliasta. Yhteisselfiet ja nimikirjoitukset olivat kuumaa kamaa.

Miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen saa ihmisen tuntemaan itsensä kunnottomaksi?

Voi ei, taas on SE päivä vuodesta.

Kunnon ihmiset ovat kirjoittaneet joulukortit viimeistään viime viikonloppuna. He postittavat ne viimeistään tänään. Hyräilevät jouluyöjuhlayötä samalla, kun kopsauttavat kortit laatikkoon.

Minä kunnoton olen hankkinut vasta listallisen joulupostimerkkejä. Jos päässä ylipäänsä soi jokin joululaulu, niin sitten se, jossa ihmetellään, missä joulukorttilista viimevuotinen, mä tänne laatikkooni aivan varmaan talteen panin sen. Kun se olisikin joulukorttihuolistani suurin.

Miksi, oi miksi niin herttainen asia kuin joulukorttien lähettäminen aiheuttaa niin paljon syyllisyyttä? Pohdimme asiaa parin muun kunnottoman kanssa. Päädyimme yhdessä siihen, että jokavuotinen joulukorttisouvi saa meidät tuntemaan vähintään kuudenlaista syyllisyyttä.

1. Jos päätän olla lähettämättä korttia jollekulle,

saan sitäkin varmemmin kortin häneltä. Tilanteen ratkaisemiseksi on vain huonoja vaihtoehtoja:

a) Lähetän hänelle kortin ykkösmerkillä, jolloin hän arvaa, etten aikonutkaan lähettää hänelle korttia.

b) Jätän kortin lähettämättä, jolloin hän todennäköisesti ei lähetä minulle korttia enää ensi vuonna mutta loukkaantuu tänä vuonna.

c) Lähetän hänelle joulutervehdyksen tekstiviestinä jouluaattona ja toivon hänen kuvittelevan, että juuri sillä tavalla minä aioinkin lähettää joulutervehdykset.

2. Jos lähetän kortin jollekulle, joka ei lähetäkään korttia minulle,

saatan hänet kiusalliseen tilanteeseen (ks. edellinen kohta).

3. Jos ostan ajoissa halvat joulumerkit, 

huomaan taas kerran, että halpojen postimerkkien viimeinen postituspäivä oli eilen. Ei muuta kuin ostamaan täyshintaisia merkkejä.

Syyllisyyden aihe: kehno taloudenpito.

4. Jos halvat postimerkit jäävät käyttämättä,

en osaa päättää, mitä teen niillä. Nolottaa käyttää niitä ensi vuonna, kun on tänä vuonna joutunut lähettämään kortit täyteen hintaan.

Yhtä noloa on, jos niitä yrittää kuluttaa myöhemmin muihin kortteihin. Hyvää pääsiäistä, lukee kortissa, ja sen yläreunassa on joulupostimerkki ja rivi 10 sentin merkkejä.

5. Jos lähetän ihania (ja kalliita) joulukortteja,

itse saan vain tylsiä kortteja, joita ei viitsisi millään ripustaa esille.

Tiedän tiedän, ajatus on tärkein. Silti käy mielessä, että miksen pitänyt kivoja (ja kalliita) korttejani itse. Sitten taas tunnen syyllisyyttä siitä ajatuksesta.

6. Jos päätän olla lähettämättä kortteja ollenkaan,

posti tuo minulle joka päivä lisää toisten itse askartelemia tai muuten vain ajatuksella hankkimia taideteoksia. Näyttelen, ettei tunnu missään.

Kieriskeltyäni koko joulun syyllisyydessä sorrun lähettämään kortteja tapaninpäivänä halvoilla merkeillä, jotta näyttäisi, että posti on ne hukannut.

Sitten kieriskelen taas syyllisyydessä, kun mietin, joutuvatko vastaanottajat nyt lunastamaan kortit, kun niissä ei ole tarpeeksi postimerkkejä.