Henrietta Grönlund on 39-vuotias HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja. Nuorena hän vastusti eläinkokeita. Hänen sisällään asuu pieni punktyttö.
Henrietta Grönlund on 39-vuotias HelsinkiMission kansalaistoiminnan johtaja. Nuorena hän vastusti eläinkokeita. Hänen sisällään asuu pieni punktyttö.

Suomalaiset tekevät ahkerasti vapaaehtoistyötä, mutta yhteiskunta ei ymmärrä tukea sitä, sanoo Henrietta Grönlund.

 Välinpitämättömyys on myytti.

"Toisinaan väitetään, että suomalaiset olisivat välinpitämättömiä toisia kohtaan. Se on myytti. Suomalaiset ovat vapaaehtoistyössä Euroopan kärkikastia.

Tänä keväänä asiaa selvitettiin Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen tutkimuksessa. Sen mukaan 31 prosenttia 15–79-vuotiaista oli osallistunut johonkin vapaaehtoistyöhön edellisen kuukauden aikana.

Ihmiset oikeasti haluavat auttaa. Kun perehdyin aikoinaan gradussani

Yhteisvastuukeräykseen, huomasin, että ihmiset tekevät vapaaehtoista työtä syvin motiivein. Siinä näkyy ihmisten arvomaailma. Vapaaehtoistyöhön osallistuvat ovat myös muita onnellisempia ja kokevat elämänsä merkityksellisemmäksi."

Meitä vaivaa varovaisuus.

"Vaikka olemme lähtökohtaisesti auttamishaluisia ja myötätuntoisia, olemme varovaisia. HelsinkiMissiolla oli kampanja Älä jätä ihmistä yksin. Siinä näyttelijärouva puettiin yöpaitaan ja tohveleihin. Hän käveli Hakaniementorilta Sörnäisiin, ja tilanne kuvattiin piilokameralla. Melkein 200 ihmistä antoi hänen mennä ohi puuttumatta asiaan. Koe piti keskeyttää, kun rouvalle tuli kylmä.

Ehkä hyvinvointivaltio on johtanut siihen, että ihmiset ajattelevat asian kuuluvan jollekin viranomaiselle. Jos jollekulle tapahtuu jotain pahaa, suomalaisilla ei silti ole auttamishalua yhtään sen vähempää kuin muilla."

Media korostaa negatiivisia asioita.

"Media tarttuu kaikkeen sellaiseen, mikä on kielteistä. Se, että tänään kaikki meni hyvin tai että 400 senioria kävi vapaaehtoisten kanssa ulkoilemassa, ei ole uutinen. Se on, että yksi vanhus ei ole vuosiin päässyt ulos.

Se onkin niin karmeaa, että ansaitsee huomiota."

Talkookulttuuri voi hyvin.

"Suomessa elää voimakas yhdistyskulttuuri. Yhdistyksiä on urheilun ja kulttuurin aloilla, on potilas- ja edunvalvontajärjestöjä. Ne ovat voimissaan, eikä talkookulttuurikaan ole hävinnyt. Suomalaiset haluavat auttaa.

Hyvinvointivaltio repeilee, ja siksi on syntynyt uutta itse tekemisen kulttuuria.

Itsekin olen halunnut nuoresta asti vaikuttaa. Olen työskennellyt auttavassa puhelimessa, tehnyt ihmisoikeustyötä, ollut mukana kirkon luottamustoimissa ja vaikuttanut Tulkaa kaikki -liikeessä, joka haluaa muuttaa kirkkoa suvaitsevammaksi.

Monissa maissa vapaaehtoistyöstä on oma lainsäädäntö ja asiasta vastaava ministeriö. Meilläkin pitäisi olla. Urheilullakin on Suomessa oma vastuuministeri, ja vapaaehtoistyö koskettaa paljon useampia kuin urheilu. Suomessa vapaaehtoistyö on jäänyt näkymättömäksi eikä sitä tueta.

Lapset ja nuoret pitää ottaa mukaan.

Onhan sekin hyvä, jos lapset saavat vaikuttaa koulussa kerran kuussa siihen, mitä syödään. Mutta heistä on paljon enempään. Lapsia ja nuoria pitäisi kasvattaa osallistumiseen ja vapaaehtoistoimintaan.

Nuorten koululaisten käynneistä seniorien palvelutaloissa  on hyviä kokemuksia. Nuorilla ja senioreilla on paljon annettavaa toisilleen, ja samalla nuoret saavat tuntea, että heistä on apua ja iloa."

Lue lisää:

Auttaminen auttaa myös auttajaa
9 tapaa lohduttaa masentunutta