Minulla on takana kymmenen vuotta epäonnistumista, enkä osaa enää unelmoida mistään.

Sitä alkaa elämässä pikkuhiljaa katkeroitua, kun elämä tuntuu aina ottavan enemmän kun antavan. Mietin, miksi edes yritän yhtään mitään, kun unelmani murskautuu heti alkumetreillä. Minulla on takana kymmenen vuotta epäonnistumista.

En osaa enää unelmoida. Olen täydellisen uupunut. Olen kyllästynyt siihen, että olen vain taakkana kaikille, sillä en kelpaa edes töihin. Nykyään mielenterveytenikin on jo niin huono, etten töihin edes pystyisi. Mietin, miksi pitää lyödä lyötyä?

Lopen uupunut

Stemppiä

Lukijan kirje: En elä elämääni, olen vain olemassa

Joskus käy niin, että itse torppaa unelmansa omilla tiedostamattomilla ajatusmalleilla. En sano että nyt olisi niin, mutta sekin on aina pohdinnan paikka. Olenko tehnyt aidosti kaikkeni saavuttaakseni tyytyväisyyden? Vai olenko pyrkinyt oikotietä onneen, niitä kun ei ole kuin saduissa. Olenko todella ollut valmis näkemään unelmani todellisuudessa, vai vain epämääräisinä muuttuvina ajatuksina jostakin paremmasta? Unelmia pitää tavoitella, tehdä suunnitelma, uskoa niihin ja ottaa pieni askel...
Lue kommentti

Ajattelen kauhulla sitä, kun äidistä aika jättää ja minä joudun käymään läpi kaikki hänen kaappinsa ja komeronsa.

Äitini kerää tavaraa ja varsinkin astioita. Hän rakastaa huutokauppoja ja kirpputoreja ja on hamstrannut astioita vuosikymmenien ajan.

Nyt äiti sanoi, että täytyy ostaa uusi kaappi, kun astiat eivät mahdu enää vanhoihin. Totesin, että jos eivät omakotitalon komerot ja kaapit riitä, sitten on syytä karsia tavaroita, ei ostaa lisää kaappeja. Hän ei ottanut kuuleviin korviinsa.

Sanoin äidille, että myy nuo tavarasi, saat hyvä rahat ja voit käyttää ne vaikka matkustamiseen. Seitsemänkymppisenä hän vielä pystyisi matkustelemaan. Kaapeissa on muun muassa Arabian astioita, joista saa nyt hyvät rahat. Mutta äiti ei raaski luopua mistään.

Itse en kerää mitään ylimääräistä. Jos ostan jotain uutta, laitan vanhan menemään. Ajattelen kauhulla sitä, kun äidistä aika jättää ja minä joudun käymään läpi kaikki hänen tavaransa. Eikö olisi parempi, että hän setvisi kaappinsa itse?

Miialiia

Vierailija

Lukijan kirje: Äiti hamstraa tavaroita

Äläpä viitsi halveksia äitisi harrastuksia. Todella vastenmielinen kirjoitus. Päätä jo nyt, että tilaat jonkun ulkopuolisen siivoojan kuolinpesän varoilla suorittamaan tyhjennys, niin ei tarvitse äitisi elinaikana tuollaisella asialla häntä vaivata. Eivät kaikki halua matkustella, ja äitisi saanee tehdä rahoillaan ja kaapeillaan niitä asioita, joista itse tykkää. Keräily ja sisustus on harrastus siinä missä matkustelukin. Jos itse tykkäät matkustella niin matkusta, mutta anna äitisi olla kuka...
Lue kommentti
Pientå rajaa

Lukijan kirje: Äiti hamstraa tavaroita

Olen samaa mieltä edellisen vierailijan kanssa, että äidin kasvattaminen (varsinkaan enää tuossa vaiheessa) ei kuulu lapsen tehtäviin. Ymmärrän toki pointtisi yleisemmällä tasolla. Mutta jos äitisi ei pyydä sinua maksamaan keräilyjensä kuluja, ei sinulla pitäisi olla nokan koputtamista hänen harrastuksiinsa. Jos oma lapsesi tekisi saman, tuskin pitäisit neuvoista, toruista ja opastuksesta. Jätä vain pesä sitten joskus ammattilaisten siivottavaksi.
Lue kommentti

Emme tarvitse luontoa tuhoavaa kertakäyttökulttuuria. Meidät on vain totutettu siihen. Hyvinvointimme on muuttunut luonnon pahoinvoinniksi.

Kertakäyttömuovien kieltäminen on todella järkevä päätös. Jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa jo nyt kertakäyttömuovien kulutukseen, kun ei osta niitä.

Meremme tukehtuvat muoviin ja muuhun roskaan. Yksi sukupolvi on saanut tämän kaiken aikaan. Tunnen suurta häpeää sukupolvemme ajattelemattomuudesta. Jostain pitäisi löytää voimaa toimia niin, että lapsillamme ja lastemme lapsilla on tulevaisuus. Jokainen voi vaikuttaa siihen, että luonto ennallistuu.

Me emme tarvitse luontoa tuhoavaa kertakäyttökulttuuria. Meidät on vain totutettu siihen. Hyvinvointimme on muuttunut luonnon pahoinvoinniksi.

Kukaan meistä ei kuitenkaan halua kuolla saasteiden aiheuttamiin sairauksiin. Kukaan ei halua juoda vettä, jossa on muovia. Me kaikki haluamme nauttia auringonpaisteesta, hedelmistä ja muista luonnon antimista. Emme halua, että lapsemme jäävät niistä paitsi.

Milloin EU herää ja kieltää ympäristön saastuttamisen ja luontoa tuhoavien aineiden käytön? Kuinka kauan luonto kestää ihmisen tuhovimmaisen hyväksikäytön?

Birgitta

Pienet purot

Lukijan kirje: Älä käytä kertakäyttötuotteita

Luonto on kaikkien yhteinen ja siksi vastuu siitä kuuluu kaikille. Jokaiselle yhdessä ja erikseen. Olet Birgitta oikeassa, minuakin hävettää, kuinka olemme yhden sukupolven aikana. tuhonneet paljon. Mutta peli ei ole vielä menetetty. En kuitenkaan usko pakkoon enkä viranomaisten päätöksiin asiassa, vaan ihmisten heräämiseen. Jokaisen pitää itse tykönään oivaltaa, että tarvitaan todella työtä planeettamme pelastamiseksi. Kaikki alkaa pienestä. Omilla valinnoillamme voimme sen tehdä. Muovista ja...
Lue kommentti